Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavat maailmankuvaansa.

Esiopetuksen tehtävä on

• tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä kokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden ja muodon havaitsemista.
• vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan.

Kielellinen mallintaminen ja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle. Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osa vähitellen kehittyvää monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista laaja-alaista osaamista. Esiopetuksessa lasten kielellisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuus tunnistetaan, sitä kunnioitetaan ja sen jatkuvuutta tuetaan. Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Lasten kanssa yhdessä havainnoidaan erityisesti lapsiryhmässä ja lähiympäristössä puhuttuja/käytettyjä kieliä. Havainnointi kohdistuu jokapäiväiseen käyttökieleen (esim. kohteliaisuudet), lasten lauluihin ja tarinoihin. Lasten huomioiden pohjalta voidaan vertailla eri kieliä ja tapoja. Nostetaan esille ryhmässä esiintyvä kielien ja tapojen moninaisuus. Kulttuurinen monimuotoisuus on osa ”Minä ja meidän yhteisömme” oppimiskokonaisuutta. Kuluutturisen monimuotoisuuden kohdalla yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää. Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on Monikielisyyden tukemisen suunnitelma, josta löytyy tietoa ja välineitä kielitietoisen pedagogiikan toteuttamiseen. (Kotkan varhaiskasvatussuunnitelma 2022).

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Opetus ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että niissä on lapsille runsaasti mahdollisuuksia havainnoida, tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä laajentaa sanavarastoaan. Ympäristössä näkyy ja kuuluu myös ryhmän kielellinen moninaisuus. Painopiste toiminnan suunnittelusta siirtyy vuorovaikutuksen sekä oppimisympäristöjen suunnitteluun ja avoimen oppimisympäristön rakenteluun. Opetuskielen lisäksi esiopetuksessa havainnoidaan ja huomioidaan muita kieliä. On tärkeää, että lapset, joiden äidinkieli on muu kuin esiopetuksen kieli, saavat vahvan tuen opetuskielen taidon kehittymiselle. Tuen toteuttamisessa voidaan hyödyntää lapsen äidinkieltä. Samalla kaikille lapsille välittyy kokemus, että heidän kotona puhumansa kieli on tärkeä ja arvokas.

Kotkan esi- ja perusopetuksen kulttuuripolku on osa esiopetuksen perusteita ja osa Kielen rikas maailma oppimiskokonaisuutta. Kulttuuripolku kokonaisuudessaan on kuvattu erillisessä asiakirjassa. Kulttuuripolku turvaa vuosittaisia suunnitelmallisia työpajoja ja vierailuja jokaiselle luokka-asteelle esiopetuksesta yläkouluun eli kaikille kotkalaisille lapsille. Kulttuuripolussa jokaiselle luokka-asteelle on valittu oma taiteen tai kulttuurin ala. Esiopetuksessa kulttuurin ala on kirjasto. Lapset tutustuvat kirjastoon nimenomaan palveluna ja harrastuspaikkana.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Lasten suomen/ ruotsin/ saamen/ viittomakielen taidon kehittymistä tuetaan monipuolisesti esiopetuksen aikana.

Opetus tarjoaa lapsille mahdollisuuksia harjoitella kuuntelemista ja puhumista erilaisissa tilanteissa. Heitä ohjataan kertomaan ja keskustelemaan sekä eläytymään, ymmärtämään ja muistamaan kuulemaansa. Sanojen merkityksiä pohditaan yhdessä ja sanoilla leikitellään. Lorut ja runot riimeineen ovat yksi leikittelyn työkalu. Yhteisissä keskusteluissa lapset kehittävät taitojaan kysyä, päätellä ja arvioida kuulemaansa. Lapsia innostetaan tarinoiden tekemiseen ja taitoa harjoitellaan esimerkiksi saduttamalla tai digitarinoita tekemällä.

Lapsille luetaan erilaisia tekstejä ja niistä keskustellaan yhdessä. Tämä auttaa lapsia ymmärtämään lukemisen merkitystä. Opettajan mallintamisen ja erilaisten harjoitusten avulla lapset saavat kokemuksia siitä, miten puheen voi muuttaa kirjoitetuksi kieleksi ja kirjoitetun kielen puheeksi. Kirjoitettua ja puhuttua kieltä tutkitaan yhdessä. Lapsia ohjataan havaitsemaan, että puheen voi jakaa pienempiin osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin. 

Lasten lukutaidon kehittymistä tuetaan järjestämällä heille mahdollisuuksia leikilliseen kirjoittamiseen ja omien tekstien tuottamiseen esimerkiksi digiteknologiaa käyttäen. Lapsia innostetaan yhdessä ja omatoimisesti tunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä taitojensa ja mielenkiintonsa mukaisesti heille mielekkäissä asiayhteyksissä.

Opetuksessa käytetään monipuolisesti lastenkirjallisuutta huomioiden elämän moninaisuus (kulttuurit, kielet, sukupuolet jne.). Lapsia rohkaistaan tutkimaan ja lukemaan erilaisia tekstejä oman taitonsa mukaisesti. Lisäksi rohkaistaan kertomaan ja ilmaisemaan eri tavoin kuulemaansa tai lukemaansa.

Erilaisten leikkien ja harjoitusten avulla tuetaan lasten hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä heidän kykyään hahmottaa tilaa ja suuntia. Opetuksessa hyödynnetään liikunnan sekä kuvallisen ilmaisun ja ajattelun menetelmiä. Karkeamotoriikan harjoittaminen tukee myös hienomotorisia taitoja. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen kynäotteeseen ja näppäimistöjen käyttöön. Tässä kohdin lapsi harjoittaa silmä-käsi yhteistyötä.

Yksityiskohtaiset tavoitteet on jaoteltu viiteen alueeseen, joita avataan esiopetuksen menetelmien ja vuorovaikutuksen esimerkkien kautta. Kuvatut menetelmät esiintyvät usean eri tavoitteen alla, jolloin vahvistuu se, että yksi vuorovaikutustilanne tai menetelmä sisältää useampia tavoitteita. Lisäksi menetelmien kuvaus nostaa esiin yhtymäkohtia eri oppimiskokonaisuuksien välillä. Opetuskielen kirjoitusjärjestelmään tutustuttaessa tuodaan esiin, että on olemassa myös muita kirjoitusjärjestelmiä, joissa kirjaimet ja kirjoitussuunnat poikkeavat meillä opetetuista. 

1) Kielen merkitys

• Esiopetuksessa tarjotaan erilaisia tilanteita suullisen ja kirjoitetun kielen käyttämisestä. Esimerkiksi kysyminen, vastaaminen, selittäminen, kertominen (aikuisten ja lasten kertomukset), ohjeistaminen, lukeminen ja kirjoittaminen (aikuinen kirjoittaa lasten nähden) kuuluvat lapsen esiopetusarkeen. Esiopetuksessa tarjotaan tietoisesti vuorovaikutustilanteita, joissa ryhmässä esiintyvien eri kielten käyttöä voi hyödyntää tarkoituksenmukaisesti
• Lapsia rohkaistaan hyödyntämään koko kielellistä repertuaariaan ja heitä ohjataan huomaamaan oma laajeneva kielitaitonsa monikielisessä ympäristössä.
• Tärkeää on hyödyntää tietoisesti kokopäiväpedagogiikkaa ja mahdollistaa vuorovaikutus erikokoisissa ryhmissä tai pareittain sekä aikuisten että lasten kanssa. Päivän kohtaamisissa lapsilla tulee olla mahdollisuus kertoa omasta arjestaan kotona. Tällöin saadaan esiopetuksen sisältöihin luontevasti mukaan lapsen asiantuntijuus, kulttuuri ja kielet.
• Avoin oppimisympäristö sisältää tarjoumia lasten omaehtoiseen (kielen merkitystä tukevaankin) keskinäiseen vuorovaikutukseen esimerkiksi leikkitilanteissa (alla). Avoimessa oppimisympäristössä näkyy myös ryhmän monikielisyys. Tämän toteutuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien kanssa.
• Esiopetuksessa on paljon leikkiä. Leikissä lapsella on mahdollisuus käyttää kieltä erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa. Leikissä toteutuu lasten osallisuus ja yleensä lapsen itseluottamus on vahva. Lapset nostavat leikkiteemat, kehittelevät leikkiä ja tuottavat samalla monipuolisia vuorovaikutustilanteita.

2) Kuunteleminen, ymmärtäminen ja puhuminen

• Lasta rohkaistaan ja kannustetaan kertomaan ajatuksistaan, tuntemuksistaan, mielihaluistaan, käsityksistään ja kokemuksistaan. Lapsen tulee päivittäin kokea, että hän saa puhua sekä tulee kuulluksi. 

• Erilaisissa esiopetuksen tilanteissa käytetään kuvailevaa ja tarkkaa kieltä. Tarvittaessa käytetään kuvia, esineitä ja tukiviittomia (Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteet 2021, 43).

• Päivittäisten kuuntelutilanteiden lisäksi voidaan harjoitella tutun sadun epäkohtien havaitsemista.
• Kielellä leikkiminen toteutuu myös puhuen ja kuunnellen. Kuunnellaan oman nimen tavujen määrää tai äänteen puuttumista tai vaihtumista. Lapsen omaa puhetta voidaan äänittää ja kuunnella yhdessä. Luontevasti tämä toteutuu esimerkiksi animaation tekemisessä, jossa yhdistyy monipuolisesti eri tavoitteita ja opimisen alueita.
• Luodaan tilanteita, joissa saa antaa ohjeita muille ja vastaavasti kuunnella sekä noudattaa toisen lapsen tai aikuisen antamia ohjeita. Ryhmässä esiintyvät kielet tuodaan näkyviksi ja niihin tutustutaan. Lapsille annetaan kokemus, miltä eri kielet kuulostavat. Esimerkiksi lapsi voi opettaa toisille lapsille sekä aikuisille tervehdyksiä ja numeroita omalla äidinkielellään (yhteistyö huoltajien kanssa).
• Keskittymistä kuunteluun tuetaan erilaisin tavoin esim. ilmaisemalla puhujan puheenvuoro kuvalla tai esineellä.
• Kuvakirja ja kuva auttavat keskittyvää kuuntelua sekä tukevat ymmärtämistä.
• Saduttamista ja kerrontaa toteutetaan esiopetuksessa. Aikuinen on myös kertojana. Tarina voidaan tuottaa erilaisissa ryhmissä ja käyttää apuna konkreettisia keinoja. Tarinoiden tuottamiseen hyödynnetään digitaalisia välineitä. Monikielisten lapsen kohdalla yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää (esimerkiksi kaksikielinen saduttaminen).

3) Lastenkirjallisuus

Lasten kanssa tutustutaan erilaisiin lastenkirjallisuuden teksteihin. Esimerkkejä tekstilajeista:

• runot,
• sadut/kertomukset
  • kansansadut ja eri kulttuurit huomioiden

• realistiset tarinat (nykyelämän kuvaus)
• nykytodellisuus ja kuvitteellinen maailma yhdessä (fantasiatarinat)
• sarjakuvat

Kielellinen ja kulttuurinen vastuullisuus toteutuu kirjallisuuden tarjonnassa. Yhdenvertaisuutta tukeva ja erilaisista kulttuureista nouseva moninaisuus näkyy teksteissä ja kuvissa. Esiopetuksessa luetaan kuvakirjoja ja tarinoita myös länsimaisen kulttuurin ulkopuolelta.


Lastenkirjallisuudessa kuvakirjalla on oma tärkeä roolinsa. Kuvakirjalla on kuvittaja ja kirjoittaja. Kuvakirja on taideteos, jossa kuva täydentää tekstiä tai päinvastoin. Vuorovaikutteinen lukeminen tukee lapsen kielellistä kehitystä. Tarinoita ja kertomuksia voidaan tarkastella myös osien kautta kuten juoni, henkilöt, tapahtumapaikka ja -aika. Lastenkirjallisuuden käsittelyn luovia toiminnallisia tapoja ovat esimerkiksi draama ja leikki.

4) Kielen (rakenteiden ja muodon) tutkiminen

• Vuorovaikutteinen lukeminen tukee kielen tutkimista. Siinä keskustellen ja draamapedagogiikan avulla käsitellään satuja, runoja ja kertomuksia.
• Tutkiminen toteutuu, kun tuetaan ja ruokitaan lasten luontaisen mielenkiinnon kohteena olevaa kielellä leikkimistä ja leikittelyä. Tätä on esimerkiksi sanoilla riimittely ja niiden muuntelu sekä epäsanojen tuottaminen.
• Ryhmässä esiintyvien kielten sanoja vertaillaan keskenään, tehdään huomioita, miltä sana kuulostaa ja mitä se merkitsee (yhteistyö huoltajien kanssa).
• Kokosanahahmoista lapsen oma nimi on tutuin. Nimiä kirjoitetaan lapsiryhmässä esiintyvillä kielillä.
• Kielellä leikkiminen etenee pääsääntöisesti kokosanahahmoista tavuihin ja äänteisiin.
• Tavuttelussa hyödynnetään rytmiä (kehonsoittimet ja rytmisoittimet) ja musiikin keinoja.
• Lapsia tuetaan äänteiden havainnoimisessa esimerkiksi aloittaen lapsen omasta nimestä ja esiopetusympäristön tai lapsen lähiympäristön tutuista nimistä/sanoista.

5) Lukemis- ja kirjoittamisvalmiudet

Näihin valmiuksiin luetaan varhaiset taidot (mm. kirjain-äänne vastaavuus, taito jakaa puhetta yksiköihin, nopea nimeäminen, kielellinen työmuisti), jotka ovat lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kannalta olennaisia. (http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukutaito-kehittyy/lukivalmiuksien-kehittyminen 7.3.2016)

Kirjoittamisvalmiuksien harjoittaminen pohjautuu lapsen sekä lapsiryhmän taitoihin ja mielenkiintoon. Lasten on saatava tehdä sitä omalla taitotasolla ja mielekkäissä asiayhteyksissä. Mielekästä lapselle on leikki. Lapselle merkityksellisessä leikissä lapsen keskittymiskyky on parhaimmillaan. Näin harjoittelu tukee lapsen itseluottamusta ja myönteistä minäkäsitystä. Samalla myönteinen oppimisminäkäsitys vahvistuu. 

Esiopetuksessa leikki on keskeinen oppimisen muoto, jossa lapsi osaa (luki-taidoista riippumatta) tuottaa luki-taidoille tärkeää leikillistä kirjoittamista ja leikillistä lukemista. Leikissä lapselle on mahdollista

• itse kirjoittaa sanoja
• jäljentää ja nimetä
• hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa.

Avoin oppimisympäristö innostaa lapsia yhdessä ja omatoimisesti tunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä. Oppimisympäristössä on nähtävillä, että on olemassa myös muita kirjoitusjärjestelmiä, joissa kirjaimet ja kirjoitussuunnat poikkeavat meillä opetetuista.


Leikin lisäksi lapsen yksi tärkeä oppimisen väline on pelit. Lapsi tuottaa omia tekstejä (aikuinen tai kirjoittamisen taidoissa etevämpi lapsi apunaan) käsin kirjoittaen ja näppäimistöä käyttäen. Lukemis- ja kirjoittamisen valmiuksien harjoittelussa hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä kuten pihaa ja lähiympäristöä. Esimerkiksi hiekkalaatikkoon voi sormella jäljentää kirjaimia ja retkellä voi tunnistaa sekä nimetä liikennemerkkejä ja nimikylttejä. 

Lapsella on taitoja lukea ja nimetä kuvia sekä kuvasarjoja. Kuvasarjoilla tuotetaan myös tarinoita tai muokataan satua esitettävään muotoon. Sanojen hajottaminen tavuiksi ja kirjaimiksi on lukemis- ja kirjoittamisvalmiuksien aktivoimista/herättelemistä. Se toteutetaan lapselle mielekkäissä yhteyksissä ja lapsen taitotaso huomioiden. Rytmittäminen tukee sanojen jakamista tavuiksi.

Uusien lukutaitojen medialukutaidon osakokonaisuus jakautuu kolmeen pääosaan

• taito tulkita ja arvioida mediaa (mm. maaliman tutkiminen, sadun ja toden ymmärtäminen)
• taito tuottaa mediasisältöjä (kokeileva käyttö, rikas mielikuvitus ja luova ilmaisu sekä viestintätaitojen harjoittaminen)
• taito toimia mediaympäristöissä (turvallisuus)

Kotkan varhaiskasvatuksen Digipolku avaa tarkemmin medialukutaitoa ja sisältää arjen kuvauksia pedagogiikan tueksi.