Lapsia rohkaistaan suulliseen ja keholliseen ilmaisuun monipuolisten harjoitusten ja leikin avulla. Tavoitteena on, että lapset saavat kokemuksia siitä, miten kielellä ja keholla voidaan leikkiä ja viestiä monimuotoisesti. Lasten mielikuvituksesta nousevia tai heidän kokemiaan ja havaitsemiaan asioita työstetään yhdessä ilmaisun ja vuorovaikutuksen keinoin. Tavoitteena on monipuolisesti kehittää vuorovaikutus- ja ilmaisun taitoja. Kehollinen ilmaisu on tiiviisti yhteydessä ”kasvan ja kehityn” oppimiskokonaisuuteen. Lasten mielikuvituksen aiheita kerätään lasten kanssa keskustellen kuin myös havainnoimalla lasten leikkejä ja taiteellisia tuotoksia.

Opetuksessa hyödynnetään loruja, runoja, satuja, kertomuksia, näytelmiä sekä muuta kirjallisuutta. Lapset saavat kokemuksia sekä spontaanista ilmaisusta että yhteisesti suunnitellusta prosessista ja yhteisestä esittämisestä. Ilmaisumuotoina voidaan käyttää esimerkiksi draamatoimintaa, sanataidetta, tanssia sekä sirkusta. Saduttaminen on menetelmä, jota toteutetaan esiopetuksessa. Se on kirjallisuuden rinnalla linkkinä ”Kielen rikas maailma” -oppimiskokonaisuuteen.

Kotkan varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattu Tarinallinen leikki- menetelmäksi, joka tukee osallisuutta ja pienryhmätoimintaa. Menetelmänä Tarinallinen leikki vahvistaa lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa, kun aikuiset ja lapset luovat yhdessä leikkimaailman esiopetusympäristöön. Tämä on yksi merkittävä tekijä, miksi se sopii hyvin Kotkan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintakulttuuriin. Leikissä aikuinen on erilaisissa rooleissa kanssaleikkijänä, roolihenkilönä tai dokumentoijana. Roolit edistävät aikuisen aktiivisen läsnäolon, havainnoinnin ja osallistumisen toteutumista sekä samalla kasvattajien oman leikillisyyden löytämistä ja vahvistamista. Tarinallinen leikki tarjoaa lapsille mahdollisuuden oppimisympäristön muokkaamiseen sekä uusien sosiaalisten suhteiden syntymiseen. Tarinallista leikkimaailmaa on luontevaa rikastuttaa digivälineillä, kuten videoilla, heijastetuilla kuvilla sekä äänillä. (Katso myös Pedanet sivut Kotka>Varhaiskasvatus>Kehittämishankkeet>Innovatiiviset oppimisympäristöt>Tarinallinen leikki>Tarinallisen leikin aloituslomake.)

Tarinallinen leikki pitää sisällään myös draamakasvatusta. Draamakasvatuksen perusta on kuvitteluleikissä, jossa osallistujat samaistuvat kuviteltuihin rooleihin ja tilanteisiin. Draamassa on mahdollista yhdistää eri ilmaisumuotoja; lapsi yhdistää omaehtoisella tavalla kehollista, sanallista, kuvallista ja musiikillista ilmaisua. Se tarjoaa tavan oppimiskokonaisuuksia yhdistelevälle ja soveltavalle pedagogiikalle. Draamakasvatuksen kautta aikuinen voi monipuolistaa lasten omaehtoista ilmaisua ja tukea esitysten toteutumista. Draamakasvatuksen tulee, lapsille läheisten elämysten ja kokemusten kautta, tarjota mahdollisuus harjoitella tunteiden vastaanottamista ja ilmaisua sekä erilaisuuden hyväksymistä.

Draamakasvatuksessa tutustutaan monipuolisesti paikalliseen teatteritarjontaan. Lasten Kulttuuriviikot, Kotkan kaupunginteatteri, Karhulan Työväennäyttämö, Taikalamppu, Kulttuuripolku (esiopetuksessa kirjastopalveluiden käyttäminen),

Draamakasvatusta toteutettaessa voidaan huomioida seuraava kolmijako

1. Teatteri

Esimerkkejä teatterisisällöstä

• pöytä-/nukke-/varjoteatteri
• pantomiimi
• lasten omat esitykset
• teknologian hyödyntäminen
• teatteri- ja elokuvavierailut

2. Monipuoliset roolileikit

• roolivaatteet
• leikkeihin tarvittavan materiaalin valmistaminen (eri ilmaisumuotojen yhdistäminen)
• erilaiset leikkiympäristöt, joita rakennetaan yhdessä lasten ja aikuisten kanssa
• Tarinallinen leikki -tuo roolileikkeihin monipuolisuutta ja vahvistaa lasten sekä aikuisten osallisuutta

3. Ilmaisuharjoitukset

• aisti,
• tunnetila,
• mielikuva,
• kontakti,
• puhe- ja ääni,
• improvisointi

Tässä esitetty kolmijako ja eri kohtien avaaminen vahvistavat lasten suullisen ja kehollisen ilmaisun tukemista sekä esiopetuksen suunnittelua ja toteutusta.