Ylioppilasjuhlapuhe 4.6.2022  

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki


 Kuva: Niklas Hirvelä

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT

 

”Ei riitä, että on kerran saavuttanut vapautensa.

Täytyy alituisesti taistella siitä, niin sisäisestä

kuin ulkonaisesta vapaudestaan. Missä tuo taistelu

on päättynyt, lakkaa elämä, kaikki kuolee, kangistuu

myrkyttyy ja mätänee.” – Eino Leino

 

Kirjailija, runoilija Eino Leinon aforismi vapaudesta ja sen edellyttämästä tinkimättömästä elämänasenteesta on vääjäämättä noussut mieleen kuluvan kevään aikana. Meidän maailmassamme, meidän Euroopassamme, meidän Suomessamme ovat olleet mannerlaatat liikkeellä. Muutoksen vauhti on ollut hengästyttävä, sen syvyys ennalta-arvaamaton. Tavallisella kansalla on ollut täysi tekeminen sopeutumisessa globaaliin epävarmuuden aikaan, joka on koskettanut meistä jokaista.

Reilu kaksi vuotta sitten maailmanlaajuinen covid-19-pandemia iski äkkiarvaamatta. Vaikka vitsauksesta ei enää muistutetakaan jokapäiväisissä lehtiotsikoissa ja tapaustaulukoissa, se ja sen sen seuraukset eivät poistuneet maailmasta. Koronatartuntatapausten määrä on ollut globaalisti 533 miljoonaa, ja kuolonuhrien määrä on ainakin 6,3 miljoonaa. Suomessa tartunnan on ehtinyt saada 1,1 miljoonaa eli meistä joka viides, ja koronavirukseen on menehtynyt lähes 4600 ihmistä.

Tuntemattoman pandemian torjunta johti perusoikeuksien rajoittamiseen valmiuslain perusteella ihmisten hengen ja terveyden turvaamiseksi. Työssäkäyntiä, koulunkäyntiä, opiskelua, matkustamista, kokoontumista ja elinkeinonharjoittamista päätettiin rajoittaa erilaisin määräyksin ja suosituksin. Uudenmaan maakunta suljettiin hetkeksi, ja pääministerin mukaan ei ollut oikea aika mennä myöskään mökeille. Näin toteutui amerikkalaisen journalistin ja satiirikon Henry Louis Menckenin lausahdus: ”Useimmat maailman ihmiset haluavat turvallisuutta, eivät vapautta.”

Aatehistoriasta tiedämme useiden kuulujen filosofien pohtineen vapauden käsitettä. Demokratian kehdossa antiikin Ateenassa tunnettiin käsitteenä positiivinen vapaus. Sillä tarkoitettiin näkemystä, jonka mukaan vapaa elämä koostuu aktiivisesta osallistumisesta kaupunkivaltion asioihin. Nykylukiossa noudatamme tätä oppia, kun rohkaisemme nuoriamme aktiiviseen kansalaisuuteen. Siihen, että he voivat osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon niin paikallisella, valtakunnallisella kuin Eurooppa-tasollakin. Filosofit ovat puhuneet ja väitelleet paljon myös negatiivisen vapauden ideasta. Negatiivinen vapaus on muodollista. Se on esteiden poissaoloa, yksilö on vapaa kun hän voi tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa ilman, että kukaan estää tai pakottaa häntä.

Kevään ylioppilasjuhlamme teemaa vapaus valaisee ehkä filosofeja enemmän se, mitä tapahtuu Euroopan tämän päivän pahimmassa kriisissä, Ukrainan ja Venäjän sodassa. Euroopan unionin jäsenmaat näkevät vapausaate liberalismin parhaimpien aikaansaannosten olevan vakavasti uhattuna. 1800-luvun alussa voimistunut liberalismi toi erityisesti Länsi- ja Pohjois-Euroopan sekä Yhdysvaltain yhteiskuntiin todella tärkeitä uudistuksia. Se korosti valistuksen ja Ranskan vallankumouksen perillisenä vapautta ja tasa-arvoa. Talouselämä oli riisuttava kahleistaan, mikä näkyi yrittämisen ja elinkeinovapauden korostamisena. Poliittisten oikeuksien edistäminen johti puolestaan sananvapauden, kokoontumisvapauden, uskonnonvapauden ja äänioikeuden laajentamiseen seuraavan sadan vuoden aikana.

Hyvät kuulijat,

Olemme joutuneet yli kolme kuukautta seuraamaan erityisesti median ja pakolaisvirtojen kautta vaarallisinta sotaa Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Lähes diktatuuriin vajonnut naapurivaltiomme Venäjä murjoo kohti läntisiin demokratioihin suuntautunutta Ukrainaa. Laiton hyökkäys aiemman veljeskansan kimppuun herätti myös suomalaiset, jotka kaikkia demokratian pelisääntöjä noudattaen päättivät hakea toukokuun alkupuoliskolla turvaa Pohjois-Atlantin puolustusliitosta Natosta. Talvisodan yksinjäämisen ja verisen puolustustaistelun muistavat suomalaiset ymmärtävät poikkeuksellisen hyvin ukrainalaisten ahdingon. Ukraina taistelee olemassaolostaan, itsenäisyydestään, kansalaistensa kotiseuduista, monipuoluejärjestelmästään, oikeudestaan hakea itse kumppaninsa sekä monista poliittisista ja taloudellisista vapauksistaan. On vaikea löytää parempaa esimerkkiä siitä, miten tärkeä ihmisille ja kokonaisille kansoille on vapaus. Rauhan, vapauden ja terveyden merkityksen ymmärtää vasta toden teolla silloin, kun ne ovat uhattuina.

Arvoisat kuulijat,

Aikamme monista suurista ongelmista huolimatta on syytä muistuttaa, että me voimme itse juhlia tämän päivän merkkihenkilöitä, kevään ylioppilaskokelaitamme, vakaissa ja turvallisissa oloissa hyväntahtoisen yleisön edessä. Toivotan juhlaamme lämpimästi tervetulleiksi vuosien 1971 ja 1972 Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaat. Vuosikertomuksen mukaan vuoden 1972 ylioppilaiden vuoden kokokohtia oli marraskuussa 1971 vietetty koulun 50-vuotisjuhla, jonka kunniaksi julkaistiin oppilaitoksen historiikki-matrikkeli. Vuosikertomuksen mukaan koulunkäyntiä leimasi tilanahtaus, mutta urheilun osalta yhteiskoulun oppilaat menestyivät mainosti esimerkiksi yleisurheilussa ja lentopallossa. Nykyisen opiskelijakuntamme edeltäjä teinikunta järjesti toimintaa ja luontokerho Naskukurkooset sitoi syksyllä kauralyhteitä metsästysseuran ruokintakatokselle, harjoitti talvilintulaskentaa ja järjesti yöretkiä pöllöjen elintapoihin tutustumiseksi.

Vaikka 50 vuodessa lukiokoulutuksessa on ehtinyt tapahtua paljon muutoksia ja uudistuksia, tietyt asiat pysyvät ennallaan. Lukiokoulutuksen perustehtävänä on rakentaa laaja yleissivistävä pohja opiskelijoilleen ja tarjota riittävät edellytykset hakeutua jatko-opintoihin. Ylioppilaskirjoitukset olivat vuosina 1971 ja 1972 tärkeä valtakunnallinen mittari aivan samaan tapaan kuin nykyäänkin. Aiemmin koevastaukset kirjoitettiin käsin paperille, tänään kannettavalla tietokoneella Ylioppilastutkintolautakunnan digitaaliseen Abitti-järjestelmään. Tietoja, taitoja, osaamista ja ahkeruutta on vaadittu aina. Tarkastelin kiinnostuneena kevään 1972 yo-kirjoitusten tuloksia. Huomiota kiinnitti laudaturin suuri määrä (34) ja niiden jakautuminen lukuisiin oppiaineisiin. Vastapainoksi hylättyjä arvosanoja, improbatureita, oli myös paljon. Kaikkien aineiden arvosanojen keskiarvo oli 3,7.

Vaikka riemuylioppilaiden tuloksia ei voi suoraan verrata nykyisiin yo-tuloksiimme, molempia edellä mainittuja arvosanoja oli selvästi enemmän kun meidän kevään kokelaillamme. Tämän kevään tulostasoa voi luonnehtia tyydyttäväksi. Opiskelijamme menestyivät erityisesti äidinkielessä ja kirjallisuudessa, pitkässä matematiikassa, fysiikassa ja biologiassa. Kaikkien aineiden keskiarvomme 4,09 jäi poikkeuksellisesti alle valtakunnallisen keskiarvon 4,26. Tämä ei kuitenkaan saa sumentaa sitä tosiasiaa, että monet kokelaistamme menestyivät todella hienosti yo-kirjoituksissa. Näin ollen pääsemme lakittamaan tänään 44 ylioppilastamme. Ikäluokasta neljä jää jatkamaan opintojaan syksyllä.

Hyvä kevään kokelas,

Olet saamassa tänään valkolakin pitkän koulutyön päätteeksi. Et valitettavasti päässyt osallistumaan lukiomme satavuotisjuhlaan, joka järjestettiin huhtikuun alussa heti kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Pandemia siirsi satavuotisjuhlaa ja koulukeskuksen vihkiäisjuhlaa lukuvuoden aikana kaksi kertaa.

Tänään on kuitenkin sinun päiväsi. Saat juhlia vapaasti ja täysin ansaitusti valkolakkia perheesi, läheistesi, ystäviesi ja tuttaviesi kanssa. Samaa riemua tuntee kanssasi 24 700 muuta kevään ylioppilasta.

Koulupolkusi on ollut poikkeuksellinen erityisesti koronapandemian vuoksi. Teidän osaltanne etäopetus osui kevään 2020 maaliskuun puolivälistä kevätlukukauden loppuun. Muuten saitte olla pääsääntöisesti lähiopetuksessa. Tosiasia on kuitenkin se, että pandemia varjosti kouluvuosianne, toi lisähuolta yo-kirjoituksiin valmistautumiseen ja esti teiltä mm. osallistumisen perinteiseen abiturienttien ja opettajien pohjalaiseen iltaan.

Pääsitte silti kokemaan vähitellen myös vapautumisen tunteita. Vanhantanssit järjestettiin viime lokakuussa puolen vuoden odottelun jälkeen. Yhdeksän teidän ikäluokastanne pääsi syyslomalla mukaan Rooman leirikouluun, joka oli ensimmäinen opiskelijoiden kansainvälisyyskasvatuksen matka kahteen vuoteen. Painavin kahle kirposi, kun pääsitte juhlimaan penkinpainajaisia normivuosien abiturienttien tapaan. Aluehallintoviraston ja Etelä-Pohjanmaan koronanyrkin rajoitusten poistuminen merkitsi kouluyhteisölle sitä, että pystyimme jättämään kasvomaskit pois arkisesta käytöstä.

Osa teistä kevään kokelaista pääsi mukaan lukiomme monilajiryhmään, joka tarjoaa valmennuskursseja liikunnallisesti lahjakkaille ja tavoitteellisille opiskelijoille. Tänä keväänä suoritettiinkin myös mukava määrä liikuntadiplomeita.

Olet siinä onnellisessa tilanteessa, että saat asua ja elää demokraattisessa hyvinvointivaltiossa, jota kansainvälisissä vertailuissa pidetään maailman vakaimpana ja onnellisimpana. Sinulla on perustuslakiin kirjatut laajat perusoikeudet ja pitkä lista vapauksia. Vapauteen liittyy aina myös vastuu. Toivon, että voit olla lukion jälkeen rakentamassa Suomea entistä paremmaksi paikaksi elää ja olla. Antiikin Ateenan strategin ja johtavan poliitikon Perikleen sanoin: ”Ei ole onnea ilman vapautta eikä vapautta ilman rohkeutta”.

Ole siis vapauden ja sivistyksen soihdunkantaja!

Sinulle ja juhlavieraille toivotan hyvää ja aurinkoista kesää!