Puhe ylioppilas- ja itsenäisyyspäivän juhlassa 5.12.2025
Kauhavan lukio
Rehtori Toni Uusimäki

 HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

 ARVOISAT PERINNEYHDISTYKSEN EDUSTAJAT

 HYVÄ JUHLAVÄKI

 

Meillä on tänään ilo kokoontua juhlimaan 108 vuotta täyttävää Suomea ja pian valkolakin saavaa syksyn kokelastamme. Saamme virittäytyä juhlamielelle vapaassa ja täysivaltaisessa valtiossa, jossa on toimiva demokratia ja aito kansalaisyhteiskunta. Itsenäisyys ei merkitse vain valtion vapautta. Se on yhtä paljon yksilön vapautta kasvaa ja vaikuttaa.

On hienoa, että olemme saaneet juhlaamme myös Kauhavan sotaveteraanien arvokasta työtä kunnioittavan perinneyhdistyksen edustajia. Olette lämpimästi tervetulleita! Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapasi puolisoineen viime tiistaina noin 20 sotaveteraania, lottaa ja sotilaskotisisarta, joiden työ ja uhraukset eivät unohdu. Stubb katsoi sodankäyneen sukupolven tärkeäksi perinnöksi maanpuolustustahdon, joka on kansainvälisestikin katsottuna poikkeuksellisen korkea. Maanpuolustustiedotuksen parlamentaarisen suunnittelukunnan tuoreimman kyselyn mukaan kansalaisistamme 79 prosenttia katsoo, että suomalaisten on mahdollisen hyökkäyksen uhatessa puolustauduttava kaikissa tilanteissa, vaikka tulos vaikuttaisi epävarmalta. Vertailun vuoksi Alankomaissa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Itävallassa, Tšekissä ja Isossa-Britanniassa alle 30 prosenttia on valmis taistelemaan maansa puolesta.

Viime sodat läpikäynyt sukupolvi kykeni säilyttämään Suomen itsenäisyyden, vaikka sen hintalappu tuli koruttomasti ilmi veteraanijärjestöjen Vapauden viestissä. Kauhavan lukiossa viesti siirtyi abeilta kakkosille jo 25. kerran. Uskon, että meillä lukion väki arvostaa aiempien sukupolvien kykyä ja halua jälleenrakentaa Suomi ja tehdä siitä nykyinen hyvinvointiyhteiskunta. 80 vuotta sitten ympäri maata lähdettiin liikkeelle niin niukin resurssein, että sitä on 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä syntyneiden lukiolaistemme vaikea ymmärtää. Usko parempaan tulevaisuuteen oli kuitenkin olemassa. Niinpä sodankäynyt sukupolvi lähti uutterasti työskentelemään omien unelmiensa toteuttamiseksi. Me saamme nauttia tämän työn hedelmistä vielä tänäänkin.

Suomalaiseen itsenäisyyspäivän viettoon ovat vaikuttaneet voimakkaasti menneisyyden tapahtumat. Itsenäisyyden alkaessa 1917 Suomi oli selkeästi maatalousyhteiskunta. Tänään olemme jälkiteollinen palveluyhteiskunta, jonka tulevaisuutta määrittelee mm. tekoälyn kehitys. Historiassamme ovat vaihdelleet taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sekä sotien ja talouskriisien aikakaudet. Itsenäisyys saavutettiin 108 vuotta sitten Venäjän heikkouden hetkellä ensimmäisen maailmansodan lopun turbulenteissa oloissa. Vuoden 1918 veristä sisällissotaa seurasi taloudellisen kasvun, kansakunnan rakentamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aika, joka joutui 1930-luvulla talouslaman ja Euroopassa kiihtyneen asevarustelun uhkaamaksi. Toista maailmansotaa edeltänyt aika oli demokratian ja diktatuurien välistä valtakamppailua. Vääjäämättä sama tulee mieleen nykypäivän kansainvälistä järjestelmää tarkasteltaessa. Tavalliselle ihmiselle tämä on näkynyt epävarmuuden lisääntymisensä, huolena maailman nopeasta muuttumisesta.

Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa leimasi meillä kylmä sota, jonka katsotaan jatkuneen aina Neuvostoliiton romahtamiseen asti vuoden 1991 lopulla. Taloudellisesti aika oli Suomelle suotuisaa. Kansantalous kasvoi vauhdilla, kansa vaurastui, kulutusmahdollisuudet lisääntyivät, kaupungistuminen piti yllä kiihkeää rakentamista, tulevaisuudenusko täytti ihmisten mielet. Sosialismin romahtaminen itäisessä Keski-Euroopassa näytti vetävän yltämme itänaapurin varjon, ja liittyminen Euroopan Yhteisöön 1995 teki Suomesta tärkeän yhteisön jäsenen. Lännettymissuuntauksen viimeisteli liittyminen Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäseneksi huhtikuussa 2023 hämmästyttävän yksimielisyyden oloissa.

Hyvät kuulijat,

Maailman onnellisimpana kansana pidetyt suomalaiset ovat antaneet viime vuosien huolien ja murheiden lamauttaa itsensä. Pessimismiä ovat ruokkineet tiedot valtion velkaantumisesta, työllisyystilanteen heikkenemisestä, syntyvyyden alentumisesta, alastoman suurvaltapolitiikan paluusta ja Euroopassa käytävän kulutussodan raadollisuudesta. Parhaillaan käytävässä Venäjän-Ukrainan sodassa on paljon rinnastuksia erityisesti talvisotaan, jonka alkamisesta tuli juuri kuluneeksi 86 vuotta. Suuri itänaapuri hyökkäsi tälläkin kertaa ilman sodanjulistusta, pyrki valloittamaan ja alistamaan toisen kansakunnan, aliarvioi pienemmän vastustajan ja sen puolustustahdon ja pyrki siviiliväestön terrorisointiin; talvisodassa pommituksin, Ukrainassa droonein ja ohjusiskuin. Seuraus oli kuitenkin sama: pienemmän kansakunnan eheytyminen ja asettuminen siilipuolustukseen ulkoisen uhan edessä. Vuosien 1939–1940 talvisodasta tuli Suomen toinen itsenäisyystaistelu, samalta näyttää tilanne Ukrainan osalta. Maa haluaa säilyttää itsenäisyytensä, täysivaltaisuutensa ja alueellisen koskemattomuutensa mahdollisimman pitkälle. Historiasta kuitenkin tiedämme, että resursseiltaan suurempi valtio voi pakottaa pienemmän epäoikeudenmukaiseen ja meidän mielestämme jopa epäreiluun rauhaan.

Kaikista Euroopassa ja maailmassa vallitsevista viileistä puhureista huolimatta itsenäinen Suomi on ja pysyy. Yhteiskuntamme perusta on vakaa. Kansalaisten luottamus viranomaisiin, oikeuslaitokseen ja toisiin ihmisiin on poikkeuksellisen korkealla tasolla kansainvälisesti. Hyvinvointialueiden rahoituksen tiukkuudesta huolimatta meillä on yhä laaja sosiaaliturva, toimiva julkinen sektori ja varsin hyvät terveyspalvelut. Yhteiskunnallinen tasa-arvo ja mahdollisuus osallistua ovat suomalaisen hyvinvointimallin kulmakiviä. Saamme asua maailmankolkassa, jossa luonto on lähellä ja saastuminen vähäistä.

Vaikka juhlasalissamme oleva nuoriso ei ole juuri päässyt todistamaan elinaikanaan talouskasvua, meillä on kaikki edellytykset samankaltaisen taloudellisen menestyksen luomiseen kuin Nokian huippuvuosina 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Meillä on vahva perusteollisuus ja palvelusektori, mutta myös lupaava, innovatiivinen ja erittäin aktiivinen alkavien teknologiayritysten start-up-kenttä. Älysormusvalmistaja Oura, satelliittiyhtiö Iceye, kvanttitietokoneyhtiöt IQM Quantum Computers ja Bluefors sekä pienydinreaktoreita kehittävä Steady Energy voivat kasvaa tulevaisuudessa suomalaisen talouden ja teknologiateollisuuden lippulaivoiksi, miljardiluokan yrityksiksi.

Itsenäisyyden kenties vahvin perusta löytyy Linnan juhlien tämän vuoden teemasta, koulutuksen ja sivistyksen merkityksestä suomalaisen yhteiskunnan rakentajana. Suomen luonnonvarat ovat varsin vähäiset ja meitä on vähän. Menestyksemme salaisuus onkin ollut korkeasti koulutetussa, osaavassa ja ahkerassa kansassa. Me pärjäämme, kunhan emme kadota yhteyttä siihen sivistykseen, joka rakentuu perusopetuksen, lukion ja korkeakoulujen varaan.

Arvoisa juhlayleisö,

Lukion suorittaminen onnistuneesti loppuun on hieno saavutus, jota juhlistetaan valkolakilla. Syksyn kokelaamme Ella Nukala saa tänään ylioppilaslakin ja -todistuksen sekä Kauhavan lukion kannustusstipendin hyvistä suorituksistaan. Hän voi lähteä varmoin askelin etsimään omaa urapolkuaan ja toteuttamaan omia unelmiaan.

Haluan antaa Ellalle saatesanoiksi matkalleen yliopettaja, filosofian tohtori Ari Haasion kolumnin pohdinnat sivistyksestä. Hänen mukaansa koulutus luo perustan, mutta kodin merkitys on suuri ihmisen sivistämisessä.

”Sivistys ei ole vain kirjoista opittua tietoa. Se on viisautta, avarakatseisuutta ja henkistä kehittyneisyyttä. Sivistys on kuin viini, joka kehittyy ajan myötä.”

Haluan, Ella, lämpimästi onnitella sinua ja toivottaa menestystä tuleviin jatko-opintoihin!