Opiskelija Niklas Hirvelä, Kauhavan lukio

Puhe talvisodan päättymisen muistopäivänä

13.3.2022, Kauhavan seurakuntakoti

Hyvä juhlaväki,

olen Niklas Hirvelä, Kauhavan lukion opiskelija Ylihärmästä. Olemme täällä Kauhavan seurakuntakodilla muistelemassa 82 vuotta sitten päättynyttä talvisotaa.

Näistä tapahtumista sukupolveni on saanut tietoa lähinnä vain historian kirjoista ja aikaisemmilta sukupolvilta. Omalla kohdallani sota kosketti äidinäitiäni, joka joutui lähtemään evakkoon Karjalasta. Myös isäni isä joutui viettämään sodassa parhaat nuoruusvuotensa.

Sodan karmeat kasvot näyttäytyivät todellisina meille nuoremmille vasta menneinä viikkoina, Ukrainan kansan taistellessa vapautensa puolesta – käytännössä samaa vihollista vastaan. Nykypäivän tiedotusvälineet tarjoavat meille jatkuvasti näkymän karmeuksien keskelle, ja jo tämä järkyttää ja pelottaa meitä suuresti.

Sodan edetessä myös Suomen tilanne on muuttunut ja olemme pakotettuja pohtimaan myös omaa puolustustamme ja mahdollista liittoutumista. Me emme kuitenkaan toivottavasti joudu näkemään ja kokemaan sotaa konkreettisesti niin kuin nämä aikoinaan Suomea urheasti puolustaneet miehet ja kotirintaman naiset.

Niin kuin Puolustusvoimien ylipäällikkö Mannerheim talvisodan päätyttyä totesi; ”Te ette ole tahtoneet sotaa, te rakastitte rauhaa, työtä ja kehitystä, mutta teidät pakotettiin taisteluun, jossa te olette tehneet suurtöitä. Tekoja, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä.”

Historian lehdillä todellakin loistaa talvisodan ihme, jota maailmanlaajuisesti edelleen hämmästellään ja ihastellaan. Suomen puolustustahto ja puolustuskyky yllättivät maailman. Näiden 105 päivän aikana Suomi menetti noin 26 000 sotilasta. Tähän verrattuna Neuvostoliiton menetykset olivat moninkertaiset.

Suomen vahvuuksia talvisodassa olivat muun muassa poltetun maan taktiikka, tutun maaston tehokas hyödyntäminen sekä mottitaktiikka. Myös sodan osapuolten erilainen taistelutahto vaikutti sodan lopputulokseen.

Suomen vahva puolustautuminen yllätti Neuvostoliiton ja johti lopulta rauhanneuvotteluihin. Moskovan rauha astui voimaan 13. maaliskuuta 1940, Suomelle ankarin rauhanehdoin. - Mutta miten talvisodan merkitys ja henki näkyy nykypäivänä?

Väitän, että meissä suomalaisissa talvisodan henki ilmenee voimakkaana isänmaallisuutena sekä vahvana selviytymisenä erilaisissa vastoinkäymisissä ja vaikeissa ajoissa. Talvisodan jälkeen olemme kohdanneet raskaita sotavuosia ja niiden seurauksia, muun muassa sotakorvauksien maksamisen. Myös muunlaiset vastoinkäymiset ovat koetelleet kansaamme, viimeisimpänä selviytyminen maailmanlaajuisesta pandemiasta.

Rintamalla talvisodan henki tarkoitti sitä, että toveria ei jätetä. Nykypäivänä tämä näkyy mielestäni toisten auttamisena vaikeuksissa ja yhteisöllisyytenä silloin kun sitä tarvitaan. Myös silloin kun Suomi urheilurintamalla voittaa, puhumme talvisodan hengestä.

Onnellisimpana kansakuntana pidetty Suomi on noussut maailmanlaajuisesti arvostetuksi ja kunnioitetuksi maaksi monellakin tasolla. Henkilökohtaisesti haluaisin korostaa esimerkkinä Suomen koulutusjärjestelmää maailman tasokkaimpana. Me nuoret saamme nauttia maksuttomasta opiskelusta ja laadukkaasta opetuksesta turvallisessa ja itsenäisessä Suomessa.

Tässä maailmantilanteessa kun sota jälleen varjostaa elämäämme, korostuu vahvasti myös talvisodan muisto. Me nuoremmat sukupolvet arvostamme heitä, jotka sodissa uhrautuivat maamme ja itsenäisyytemme puolesta. - Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme.





 Viuluduo Hanna Hietanen ja Jenna Uusimäki esiintyivät talvisodan  päättymisen muistojuhlassa 13.3.2022, jossa Niklas piti nuoren  puheen isänmaalle