Asiakirjat vuosikokoukseen
Vuoden 2022 vuosikokousasiakirjat
Liitteet:
Valtakirja
Sääntömuutoksen asiakirjat
SVL_mallisaannot_kuntakohtainen_yhdistys-1.pdf (vanhempainliitto.fi)
SVL_mallisaannot_kuntakohtainen_yhdistys2.pdf (vanhempainliitto.fi)
JVF:n uudet säännöt 2021
1. Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Jyväskylän vanhempainfoorumi ry
ja sen kotipaikka on Jyväskylä.
2. Yhdistyksen tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on
• vahvistaa 1§:ssä mainitun kunnan vanhempien ja vanhempainyhdistysten toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä lasten kasvuympäristöön vaikuttamisessa
• edistää kasvatusyhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja lasten hyvinvointia
• edistää vanhempien mielipiteiden esiin tulemista koulutusta ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä.
3. Yhdistyksen toiminta
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
• järjestää tapaamisia, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia
• tekee esityksiä ja aloitteita sekä ottaa yhteyttä viranomaisiin tarpeellisten uudistusten aikaansaamiseksi
• tiedottaa opetukseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista ja vanhempainyhdistysten toiminnasta
• pitää yhteyksiä opetushallintoon, muihin viranomaisiin ja kunnallisiin päättäjiin
• toimii yhteistyössä lasten ja nuorten hyväksi toimivien tahojen kanssa
• seuraa kunnallista päätöksentekoa ja osallistuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen toiminta-alueellaan.
Yhdistys on Suomen Vanhempainliitto ry:n jäsen.
Yhdistys on toiminnassaan poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
4. Jäsenet
Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä 1 §:ssä mainitun kunnan kasvatusyhteisöjen (koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten) rekisteröidyt vanhempainyhdistykset ja täysi-ikäiset yksityishenkilöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen vuosikokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt tai tukenut yhdistyksen toimintaa.
Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavilla jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa.
Hallitus hyväksyy uudet jäsenet.
Yhdistyksen kokouksessa on varsinaisena jäsenenä olevan rekisteröidyn yhdistyksen edustajalla seitsemän (7) ääntä, kasvatusyhteisön (päiväkoti, koulu, oppilaitos) vanhempaintoimijan/vanhempien yhteisesti valitsemalla henkilöjäsenellä eli kasvatusyhteisön edustajalla seitsemän (7) ääntä ja muulla henkilöjäsenellä yksi (1) ääni. Kunniajäsenellä on yksi (1) ääni. Kannattavalla jäsenellä ei ole äänioikeutta.
5. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
6. Toiminnan rahoittaminen
Yhdistys voi rahoittaa toimintaansa julkisilla avustuksilla, keräämällä jäsenmaksuja sekä järjestämällä asianmukaisen luvan saatuaan huvi- ym. vastaavia tapahtumia, arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.
7. Jäsenmaksu
Yhdistyksen jäseniltä perittävästä jäsenmaksusta päättää vuosikokous. Jäsenmaksu on maksettava hallituksen määräämänä aikana. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen jäsenyhdistyksille, henkilöjäsenille ja kannattaville jäsenille. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksuja.
8. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokous pidetään viimeistään maaliskuussa ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
1. Todetaan kokouksen laillisuus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
3. Esitetään yhdistyksen vuosikertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto edelliseltä toiminta- ja tilikaudelta.
4. Vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä yhdistyksen hallitukselle ja muille tilivelvollisille tai niistä toimenpiteistä, joihin yhdistyksen hallinto antaa aihetta.
5. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet.
6. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tarkastamaan kuluvan toimintakauden hallintoa ja tilejä.
7. Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus.
8. Vahvistetaan talousarvio kuluvaa toimintakautta varten.
9. Vahvistetaan toimintasuunnitelma kuluvaa toimintakautta varten.
10. Päätetään mahdollisesta ilmoituslehdestä.
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
9. Etäosallistuminen
Yhdistyksen kokous tai hallitus voi päättää, että yhdistyksen vuosikokoukseen voi osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Tästä on mainittava kokouskutsussa. Etäosallistumista varten yhdistyksellä tulee olla yhdistyksen kokouksen hyväksymä äänestys- ja vaalijärjestys.
10. Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen
Kutsu yhdistyksen kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti tai sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen kullekin jäsenelle vähintään neljätoista päivää ennen kokousta tai ilmoitettava kokouksesta vuosikokouksen määräämässä lehdessä niin ikään vähintään neljätoista päivää ennen kokousta.
11. Yhdistyksen ylimääräinen kokous
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus sen katsoo aiheelliseksi tai vähintään kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti pyytää.
12. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-10 muuta jäsentä sekä 0-4 varajäsentä. Vuosikokous valitsee puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.
Hallituksen muut jäsenet, jotka pyritään valitsemaan eri jäsenyhdistyksistä, valitaan myös vuodeksi kerrallaan.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt hallitus voi valita joko keskuudestaan tai ulkopuolelta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on paikalla.
Yhdistyksen hallitus voi asettaa erikseen määrittelemiään tehtäviä varten toimikuntia ja jaostoja, jotka ovat vastuussa toiminnastaan hallitukselle.
13. Nimenkirjoitus
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin, rahastonhoitajan tai hallituksen siihen määräämän muun toimihenkilön kanssa.
14. Yhdistyksen tilikausi
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on 1.1.–31.12. Tilinpäätös ja vuosikertomus tulee viimeistään kuukausi ennen vuosikokousta antaa toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi. Heidän tulee hyvissä ajoin kuitenkin vähintään 2 viikkoa ennen vuosikokousta antaa hallitukselle kirjallinen, yhdistyksen vuosikokoukselle osoitettu kertomus toimittamistaan yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastuksista.
15. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta on päätettävä yhdistyksen kokouksessa vähintään ¾ äänten enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa ¾ äänten enemmistöllä annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat 1§:ssä mainitun kunnan lasten ja nuorten hyväksi viimeisessä yhdistyksen purkamisesta päättävässä kokouksessa päättämällä tavalla.
(Näitä hieman muutettu, joten eivät enää ole ennakkotarkastetut vaan mukaillut niistä.
Ennakkotarkastettu 24.01.2020
Ilmoituksen diaarinumero: 2019/525376Y
SUOMEN VANHEMPAINLIITTO)
Kuntalaisaloite
Jyväskylän vanhempainfoorumi KUNTALAISSALOITE
Janakan koulun vanhempainyhdistys
Jyskän asukasyhdistys 23.2.2021
Jyskän koulun vanhempaintoimikunta
Niitynpään asukasyhdistys
Vaajakosken yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys Sokkeli
Vaajakummun yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys
Jyväskylän kaupunginvaltuustolle
Ehdotamme, että Jyväskylän kaupunki käynnistää yhteistyössä alla mainittujen toimijoiden kanssa hankkeen, jonka tarkoituksena on edistää kaupungin asukkaiden, erityisesti lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa osallisuutta liikennesuunnitteluun ja liikenneturvallisuustyötä.
Asian valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2020 Vaajakosken ja Jyskän alueella toimivien asukasyhdistysten, koulujen vanhempainyhdistysten sekä koulujen opetushenkilökunnan ja nuorisotyöntekijöiden välisten keskustelujen pohjalta. Taustalla ovat toisaalta vaarallisiksi koetut kadunylityspaikat ja muut liikenneratkaisut koulumatkoilla, toisaalta yleinen huoli lasten ja nuorten liikennekäyttäytymisestä. Varsinkin marraskuussa 2020 Jyskässä tapahtunut onnettomuus, jossa kuoli kaksi nuorta, on havahduttanut toimintaan lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden puolesta.
Ehdotamme, kuntalaisia osallistavassa hankkeessa tehdään laajapohjaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Olennaista on, että myös lapset ja nuoret itse osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen. Työskentelyyn kutsutaan myös vanhempia ja muita asukkaita sekä muita tahoja, kuten Poliisin ja Liikenneturvan edustajia. Yhteistyöhön tarvitaan kaupungin toimialoista osallisuuspalvelut, perusopetus, varhaiskasvatus, nuorisotyö sekä liikenne- ja viheralueet. Näillä toimialoilla tehdään jo nyt työtä lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden edistämiseksi, mutta työ ovat kaupungin hallinnossa siiloutunut erilleen.
Toiminnan koordinoijaksi ehdotamme Jyväskylän vanhempainfoorumia (JVF) yhteistyössä Jyväskylän kaupungin osallisuuspalvelujen kanssa. JVF sopisi hankkeen koordinaattoriksi, koska yhdistyksen tarkoituksena on edistää koulujen, hallinnon ja vanhempien välistä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Lasten ja nuorten liikenneturvallisuus on elintärkeä osa tätä työtä. Liikenne on tarkoitus nostaa lukuvuoden 2021-22 teemaksi osana toimenpidekokonaisuutta ”Yhteinen matka lukuvuonna 2021-22 https://peda.net/jyvaskyla/vanhempainfoorumi/yhteinen-matka-lukuvuonna-2021-2022.
Osallistavaa ja vuorovaikutteista liikennesuunnittelua on kehitetty esimerkiksi Turun seudulla CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa (2016–2020), jossa saatuja lupaavia kokemuksia on julkaistu Varsinais-Suomen Liiton raportissa https://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Tietopankki/Julkaisut/2017/Lusenius-H.-2017.-Selvitys-vuorovaikutteisista-ja-osallistavista-menetelmista.pdf. Tässä raportissa esitellään varsin kattavasti sekä perinteisiä että uudenlaisia malleja, joita on kehitetty eri Euroopan maissa. Yksi hankkeen tärkeimmistä havainnoista on, että parhaiten onnistutaan silloin, kun suunnittelijat menevät suunniteltavalle alueelle kohtaamaan ihmisiä (s. 30).
Tavoitteena on kehittää joukkoistavia menetelmiä, joiden avulla asukkaat voivat osoittaa nykyisiä ongelmia, tehdä ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi ja arvioida tehtyjä ehdotuksia. Erityisesti paikkatietoa soveltavia mobiilisovelluksiin ja pelillistämiseen pohjautuvia uusia työkaluja voidaan kehittää edelleen. Olennaista on tässäkin kuulla aidosti lasten ja nuorten ääntä.
Tavoitteenamme on, että hanke voidaan valmistella keväällä 2021 ja toimeenpanna lukuvuonna 2021-22. Hankkeeseen on mahdollista liittää yhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Alustavasti tutkimus- koulutus- ja kehittämisyhteistyöstä on keskusteltu myös Liikenneturvan ja Nuorisotutkimusseuran kanssa.
Asia halutaan esittää kaupunginvaltuustolle eikä esimerkiksi millekään tietylle lautakunnalle tai pelkästään viranhaltijoiden käsittelyyn, koska Kuntalain 22 § mukaan Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista […] tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Tässä ehdotettava hanke perustuu suoraan kyseiseen kuntalain kohtaan.
Emme näe välttämättömäksi, että hanketta valmistellaan viranhaltijatyönä kovin pitkälle jo ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä, koska perinpohjainen virkamiesvalmistelu voisi kääntyä asukkaiden osallisuusperustaisuutta vastaan. Tarkempi valmistelu on tarkoitus tehdä yhteistyössä lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa, vanhempaintoimikuntien, asukasyhdistysten, kaupungin viranhaltijoiden ja muiden tässä mainittujen toimijoiden kesken. Erityisen tärkeää on saada kaupungin osallisuuspalvelujen asiantuntijuus ja kokemus mukaan. Siksi ehdotamme, että asian viranhaltijavalmistelu kaupungin organisaatiossa ennen valtuuston käsittelyä keskitetään osallisuuspalveluille, vaikka asia luonteensa vuoksi koskettaa useita hallinnonaloja.