Nyt aloitamme mielenkiintoisen matkan suomalaisen populaarimusiikin vuosikymmenillä! Vuosikymmenistä kertova peda.netin materiaali on koottu suurimmaksi osaksi Pomus -sivustolta, mutta myös muita lähteitä on käytetty.

---

Ennen kuin alamme selvittää suomalaisen populaarimusiikin juuria, lienee hyvä selvittää, mitä oikein on tarkoitetaan sanalla "populaarimusiikki". Wikipediassa asiasta kerrotaan näin: 

"Populaarimusiikilla tarkoitetaan yleisimmän määritelmän mukaan suosittua, suuren yleisön kuuntelemaa ja levylistoilla näkyvää musiikkia, kuten popmusiikkia, rockia tai iskelmämusiikkia. Laajemman määritelmän mukaan populaarimusiikki tarkoittaa kaikkea sellaista musiikkia, joka omana aikanaan on ollut suuren yleisön suosiossa. 1800-luvun teollistumisen ja kaupungistumisen aikakaudella taidemusiikin ja kansanmusiikin väliin syntyi vähitellen oma tyylisuuntansa, joka vastasi aluksi lähinnä nykyistä viihdemusiikkia." (Wikipedia)

Suomeenkin alkoi alkoi kehittyä omanlaisensa populaarimusiikki 1900-luvulle tultaessa.

---

Suomessa oli toki ollut populaarimusiikkia jo 1800-luvun puolella, mutta sille ei vielä ollut muodostunut Suomelle omaleimaisia piirteitä: kaupunkien ravintoloiden ja huvitilaisuuksien yleisö oli pääosin ruotsinkielistä ja esiintyjätkin pääasiassa ulkomailta. Tanssimusiikista vastasivat soittokunnat ja vierailevat ulkomaiset muusikot. Suomi oli ollut tuolloin pelkästään kansanlaulujen kieli. 1800-luvun lopulla kaupungit kuitenkin alkoivat kasvaa ja Helsingin valtakieli vaihtui ruotsista suomeksi. Tämä toi suomen kielen mukanaan myös populaarimusiikkiin!


Kansanmusiikki

1900-luvun alussa kansanmusiikki eli vielä vahvana. Laulu ja erilaiset kansanlaulut olivat osa arkielämää: lauluja laulettiin omaksi ja muiden iloksi. Laulut saattoivat myös muuttua matkan varrella, kun eri ihmiset niitä esittivät. Pientä ammattimaisuutta alkoi kuitenkin olla myös kansanmusiikin joukossa. Tehtiin lauluvihkoja, joita voitiin kutsua vanhalla termillä "arkkiveisu". Niihin oli koottu tunnettujen laulujen sanoja. Vihkoja myytiin ja ne olivat suosittuja. Pidettiin talkootansseja, piirileikkejä, iltamia.


Tanssimusiikki

Varsinainen tanssimusiikki erotettiin tuohon aikaan laulumusiikista: tanssiminen vaati selkeän, voimakkaan rytmin eikä ilman vahvistimia laulu olisi kuulunut sen joukossa. Tanssimusiikin säestämisessä suosituin oli puhallinyhtye. Jos ei puhallinorkesteria ollut, harmonikka eli haitari toimi yhtä hyvin!

Laulumusiikki ja ensimmäiset suomalaiset "supertähdet"

Euroopassa 1800-luvun loppupuolella yleistynyt huumorinsävytteinen musiikkityyli löysi tiensä myös Suomeen. Muualla sitä kutsuttiin nimillä music hall, kabaree, revyy tai varietee. Suomessa humoristinen laulutyyli sai nimen KUPLETTI. Laulujen sanat olivat ajankohtaisia ja niillä oli tarkoitus hauskuuttaa yleisöä.


Tunnettuja esittäjiä tuohon aikaan olivat etenkin...

• Pasi Jääskeläinen, joka esitti humoristisia lauluja ja aikansa säveltäjien lauluja kanteleen säestyksellä.
• Alfred Tanner, joka tunnettiin loistavana lavakoomikkona. Hänellä oli useita eri hahmoja, joiksi hän pukeutui ja joilla hän hauskuutti yleisöään. Yksi hänen hahmoistaan oli ”pelastusarmeijan muija”.

"Suomalaisen populaarimusiikin synnyn voi ajoittaa joulukuulle 1910, kun J. Alfred Tanner astui ensi kertaa elokuvateatteri Helikonin lavalle Helsingin Kluuvikadulla. Siihen aikaan oli yleistä, että elokuvateattereissa esitettiin varieteeohjelmaa, jossa elävät esiintyjät vuorottelivat lyhytfilmien kanssa. Tanner oli ensimmäinen, joka esitti suomen kielellä ajankohtaista ohjelmistoa."

(lähteet: "Suomalaisen populaarimusiikin lapsuusvuodet", Pomus)