Tällä sivulla ihmetellään joitakin 1960-luvun musiikki-ilmiöitä Suomessa.

---

Yleisesti vuosikymmenestä voidaan todeta, että...

• Nuorisokulttuuri nosti kunnolla päätään ja nuoriso lauloi nyt nuorisolle! Tähdet olivat ihailijoidensa ikäisiä, ja heitä nousi pinnalle esimerkiksi erilaisten kilpailujen avulla. Mallia nuorisoidoleihin otettiin maailmalta.
• Idolit tulivat tunnetuksi nyt myös lehtien ja elokuvien avulla, ei pelkästään musiikistaan. Esim. valokuvien keräily ja fanclubit kuuluivat fanikulttuuriin. 
• Käännösiskelmät kuuluivat asiaan! Toisin sanoen, paljon ulkomaisia iskelmiä tehtiin suomeksi (mm. Dannyn "Kesäkatu").
• Jako eri musiikkimieltymyksiin näyttäytyi (hieman kärjistettynä) nuorison ja vanhemman väen välisenä: oli nuorten pop/rock-ilmiö vs. vanhempien iskelmä/tanssimusiikki.
• Toisaalta jakoa saattoi olla myös maalaisten ja kaupunkilaisten välillä: "popmusiikki edusti kaikkea sitä, mikä maaseudun näkökulmasta oli epäilyttävää. Beatles ja muut ulkomaiset yhtyeet lauloivat käsittämättömällä kielellä. Kitarabändien sointi oli outo, siitä puuttui haitarin kotoinen kurnutus. Lisäksi poplaulajat eivät tangon kannattajien mielestä osanneet laulaa lainkaan."

ROCK`N`ROLL
1950-luvulla villinnyt Elviksen ja muiden rocksankareiden "vihjaileva" ja vanhemman väen mielestä sopimatonkin rock`n`roll jäi musiikkityylinä Suomessa lähes täysin marginaaliin. Esimerkiksi Elvis tuli täällä paremmin tunnetuksi vasta rajuimman rock-kautensa jälkeen.


TEINI-ISKELMÄ
1960-luvun alussa iskelmätähdistä alettiin muokata aiempaa tietoisemmin nuorison idoleita. Tumma naisääni vaihtui kirkkaampaan, tyttömäiseen lauluääneen. Nuorten laulajatyttöjen rinnalle nousi myös joitakin nuoria miehiä nuorekkailla laulusaundeillaan. Suomessakin nousi suosioon "highschool pop" eli "teini-iskelmä", joka oli yleisilmeeltään rockia kiltimpi ja reippaampi, ja esiintyjät olemukseltaan "siistimpiä".


RAUTALANKAMUSIIKKI
Rautalankamusiikilla tarkoitetaan sähkökitarabändillä soitettua instrumentaalimusiikkia, jolle tunnusomaista on kitaroiden vahvasti kaiutettu soundi. Bändiin kuului useimmiten soolokitara, komppikitara, sähköbasso ja rummut. Tällainen musiikki oli todella suosittua Suomessa 1960-luvun alkuopuolella.


THE BEATLES
Huikean suosion saavuttanut nuorisobändi The Beatles nousi Suomessakin suureen suosioon 1963, samoihin aikoihin kun rautalankamusiikki oli suosionsa huipulla. The Beatles sai Suomessa aikaan sen, että perustettiin bändin inspiroimana paljon kitarabändejä - ja myös rautalankabändit alkoivat esittää ohjelmistoaan laulun kanssa. 


TANGO
Rautalankamusiikille ja The Beatlesin kaltaisille suurille ilmiöille nousi tanssikansan keskuudessa vastavoima: TANGO. Vielä 50-luvulla tango oli ollut yksi tanssimusiikin muoto muiden joukossa, mutta nyt se nousi suorastaan ilmiöksi. Moni jazziskelmätähti alkoi esittää yhä enemmän tangoja ohelmistossaan. Olavi Virta nousi vielä tangobuumin aikana uudelleen suosioon, mutta tuoreemmat tangotähdet valtasivat alaa. Uusiksi suuriksi nimiksi nousivat mm. Eino Grön ja Reijo Taipale. Suurin osa tangotähdistä oli miehiä, mutta myös joitakin naistähtiä onistui nousemaan tangon avulla suosioon, kuten esim. Tamara Lund.


PROTESTILAULU
Protestilaululla tarkoitetaan laajemmin musiikkia, jolla on jokin poliittinen tai kantaaottava sanoma. Maailmalla noihin aikoihin protestilauluun liittyi vahvasti hippiliike, rauhanaate ja folkmusiikki, mutta Suomessa tämä jäi melko pienen porukan ilmiöksi. Folkmusiikki kuitenkin iski myös täällä ja nosti esiin uusia tähtiä, kuten mm. Hectorin. 





(Lähteet: teksti on lainattu ja koottu pomus.net-sivustolta 4/2021. Tekstin on sivustolle kirjoittanut "1960-1969" Vesa Kurkela)