Suomen itsenäistymisen 1917 ja kansalaissodan 1918 jälkeen suomalaisen populaarimusiikin puolella oltiin hieman hukassa ja koko huvielämä jouduttiin rakentamaan uudestaan.


Iloisella 1920-luvulla
Uudistuksia alkoikin tulla: jo 1910-luvulla orastanut äänilevyteollisuus lähti suorastaan lentoon 1920-luvulla ja varsinkin vuosikymmenen loppupuolella! Gramofonit alkoivat yleistyä. Suomen Yleisradio aloitti toimintansa vuonna 1926 ja musiikkiohjelmat kuuluivat sen ohjelmistoon - myös ulkomaisia radiokanavia oli kuunneltu jo ennen tätä.

Hienoissa ravintoloissa, hotelleissa ja elokuvateattereissa kuultiin salonkiorkestereiden soittoa. Heidän ohjelmistonsa koostui ns. "konserttimusiikista", joka sisälsi tuohon aikaan suosittuja marsseja, valsseja, polkkia, tunnelmamusiikkia jne. Samat kappaleet olivat suosittuja muidenkin soittajien parissa - jopa kanteleella ja haitareilla tapailtiin biisejä, mitä orkesteritkin soittivat! 1920-luku toi mukanaan myös tanssimisen ja monia suosittuja tansseja, kuten foxtrotin ja charlestonin. Ihmiset tanssivat myös aikansa ilmiön "melujazzin" tahtiin.

Vuonna 1929 otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön sana ”iskusävelmä”, joka myöhemmin lyheni iskelmäksi (saksal. ”schlager”). Kansainvälisen mallin mukaisesti Suomessakin haluttiin alkaa levyttää tanssimusiikkia omalla äidinkielellä. Yksi ensimmäisistä suomalaisista iskelmistä on kappale ”Emma”.

---

1930-luvulla
Maailmalla koettiin paha talouden romahdus ja myös Suomessa koettiin lamakausi. Tämä näkyi myös populaarimusiikissa. Esimerkiksi ravintolamuusikoiden palkat putosivat. Myös äänielokuvan keksiminen ajoittui harmillisesti samaan aikaan laman kanssa ja paljon elokuvamuusikoita jäi tuolloin ilman töitä.

Tilanne johti siihen, että vain parhaat pärjäsivät. Yksi aikansa suurista nimistä oli orkesteri Dallapé. Itse asiassa orkesteri jatkaa yhä edelleen toimintaansa - joskin soittajat ovat vaihtuneet jo useaan kertaan.

---

Sotavuodet 1939-1945
Sota-aikana muusikot kiersivät rintamakiertueilla viihdyttämässä miehistöä. He esittivät kantaaottavia sota-ajan lauluja, marssimusiikkia ja iskelmiä. Esimerkiksi aikansa suuri nimi, Georg Malmstén, oli kierrellyt esiintymässä eri tukikohdissa, korsuissa ja sotasairaaloissa. Harmony sisters -lauluyhtyeen kappale "Kodin kynttilät" kuvaa hyvin sota-ajan kaipuuta. Käy kuuntelemassa kappale täältä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/14/harmony-sisters-laulaa

Radio nousi suureen merkitykseen. Sitä kautta pysyttiin kartalla sodan eri käänteistä, välitettiin terveisiä rintamalta ja takaisin rintamalle ja myös kuunneltiin musiikkia. Livemusiikki-lähetykset yhdistivät rintamalla ja kodeissa olevat ihmiset vastaanottimien äärelle.

Sota-ajan kurjuutta paettiin musiikin lisäksi elokuvien pariin, joissa niissäkin toki kuultiin paljon musiikkia. Vuosikymmenen suuria menestyselokuvia olivat mm."Kulkurin valssi" (1941) ja "Katariina ja Munkkiniemen kreivi" (1943). 

Tanssikielto oli voimassa koko sota-ajan - tosin tanssikouluissa sai edelleen harrastaa tanssia, kuten esimerkiksi steppiä.

---

Sota-ajan jälkeen ja 1950 luvulla
Sota-ajan kurjuuden jälkeen ihmiset halusivat ja tarvitsivat iloa elämäänsä. Tanssi- ja viihdemusiikki tuli entistä suositummaksi. Tanssikielto kumottiin kokonaisuudessaan 1948, minkä jälkeen tanssilavakulttuuri alkoi elää kukoistuskauttaan. Myös Suomi-filmejä tehtiin paljon ja niissä kuultiin paljon musiikkia!

Iskelmämusiikki oli suuressa suosiossa ja 1950-luvulla esiintyjät alkoivat toden teolla olla tähtiä! Olavi Virta oli aikansa megatähti, joka tuli tunnetuksi erityisesti tangoistaan. Vaikka muualla maailmassa tangot tunnettiin pääasiassa soitettuina, Suomessa tangosävelmiin tehtiin myös sanoitukset. Olavi Virtaa voit kuunnella täällä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/02/07/olavi-virran-kultakausi

Naisista tunnettuja iskelmämusiikin solistinimiä olivat mm. Annikki Tähti, Laila Kinnunen ja Brita Koivunen, jotka aloittivat uraansa 1950-luvulla. Laila Kinnusta voit kuunnella täällä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/26/laila-kinnunen-valoa-ikkunassa

Toivo Kärki (säveltäjä) ja Reino Helismaa (sanoittaja/runoilija) aloittivat pitkäaikaisen yhteistyönsä 1940-luvun lopulla. He olivat merkittävä parivaljakko, jotka tekivät yhdessä paljon tunnettua musiikkia - myös elokuviin.

---

Maailmalla uusi musiikkityyli - ja sitä myöten myös nuorisokulttuurin kehittyminen - oli jo alkanut...

(lähteet: Pomus, eri kirjoittajia)