1) Suomen populaarimusiikin varhaiset vuodet (1900-1917)

SUOMALAISEN POPULAARIMUSIIKIN LAPSUUSVUODET (1900-1917)

Nyt aloitamme mielenkiintoisen matkan suomalaisen populaarimusiikin vuosikymmenillä! Vuosikymmenistä kertova peda.netin materiaali on koottu suurimmaksi osaksi Pomus -sivustolta, mutta myös muita lähteitä on käytetty.

---

Ennen kuin alamme selvittää suomalaisen populaarimusiikin juuria, lienee hyvä selvittää, mitä oikein on tarkoitetaan sanalla "populaarimusiikki". Wikipediassa asiasta kerrotaan näin: 

"Populaarimusiikilla tarkoitetaan yleisimmän määritelmän mukaan suosittua, suuren yleisön kuuntelemaa ja levylistoilla näkyvää musiikkia, kuten popmusiikkia, rockia tai iskelmämusiikkia. Laajemman määritelmän mukaan populaarimusiikki tarkoittaa kaikkea sellaista musiikkia, joka omana aikanaan on ollut suuren yleisön suosiossa. 1800-luvun teollistumisen ja kaupungistumisen aikakaudella taidemusiikin ja kansanmusiikin väliin syntyi vähitellen oma tyylisuuntansa, joka vastasi aluksi lähinnä nykyistä viihdemusiikkia." (Wikipedia)

Suomeenkin alkoi alkoi kehittyä omanlaisensa populaarimusiikki 1900-luvulle tultaessa.

---

Suomessa oli toki ollut populaarimusiikkia jo 1800-luvun puolella, mutta sille ei vielä ollut muodostunut Suomelle omaleimaisia piirteitä: kaupunkien ravintoloiden ja huvitilaisuuksien yleisö oli pääosin ruotsinkielistä ja esiintyjätkin pääasiassa ulkomailta. Tanssimusiikista vastasivat soittokunnat ja vierailevat ulkomaiset muusikot. Suomi oli ollut tuolloin pelkästään kansanlaulujen kieli. 1800-luvun lopulla kaupungit kuitenkin alkoivat kasvaa ja Helsingin valtakieli vaihtui ruotsista suomeksi. Tämä toi suomen kielen mukanaan myös populaarimusiikkiin!


Kansanmusiikki

1900-luvun alussa kansanmusiikki eli vielä vahvana. Laulu ja erilaiset kansanlaulut olivat osa arkielämää: lauluja laulettiin omaksi ja muiden iloksi. Laulut saattoivat myös muuttua matkan varrella, kun eri ihmiset niitä esittivät. Pientä ammattimaisuutta alkoi kuitenkin olla myös kansanmusiikin joukossa. Tehtiin lauluvihkoja, joita voitiin kutsua vanhalla termillä "arkkiveisu". Niihin oli koottu tunnettujen laulujen sanoja. Vihkoja myytiin ja ne olivat suosittuja. Pidettiin talkootansseja, piirileikkejä, iltamia.


Tanssimusiikki

Varsinainen tanssimusiikki erotettiin tuohon aikaan laulumusiikista: tanssiminen vaati selkeän, voimakkaan rytmin eikä ilman vahvistimia laulu olisi kuulunut sen joukossa. Tanssimusiikin säestämisessä suosituin oli puhallinyhtye. Jos ei puhallinorkesteria ollut, harmonikka eli haitari toimi yhtä hyvin!


Laulumusiikki ja ensimmäiset suomalaiset "supertähdet"

Euroopassa 1800-luvun loppupuolella yleistynyt huumorinsävytteinen musiikkityyli löysi tiensä myös Suomeen. Muualla sitä kutsuttiin nimillä music hall, kabaree, revyy tai varietee. Suomessa humoristinen laulutyyli sai nimen KUPLETTI. Laulujen sanat olivat ajankohtaisia ja niillä oli tarkoitus hauskuuttaa yleisöä.


Tunnettuja esittäjiä tuohon aikaan olivat etenkin...
  • Pasi Jääskeläinen, joka esitti humoristisia lauluja ja aikansa säveltäjien lauluja kanteleen säestyksellä.
  • Alfred Tanner, joka tunnettiin loistavana lavakoomikkona. Hänellä oli useita eri hahmoja, joiksi hän pukeutui ja joilla hän hauskuutti yleisöään. Yksi hänen hahmoistaan oli ”pelastusarmeijan muija”.

"Suomalaisen populaarimusiikin synnyn voi ajoittaa joulukuulle 1910, kun J. Alfred Tanner astui ensi kertaa elokuvateatteri Helikonin lavalle Helsingin Kluuvikadulla. Siihen aikaan oli yleistä, että elokuvateattereissa esitettiin varieteeohjelmaa, jossa elävät esiintyjät vuorottelivat lyhytfilmien kanssa. Tanner oli ensimmäinen, joka esitti suomen kielellä ajankohtaista ohjelmistoa."





(lähteet: "Suomalaisen populaarimusiikin lapsuusvuodet", Pomus)


 

LISÄTIETOA: Pasi Jääskeläinen

Pasi Jääskeläinen syntyi Haapavedellä 30.5.1869. Käytyään Oulun lukkari-urkurikoulun hän kokeili monia ammatteja, mutta hakeutui lopulta teatteriin. Vuonna 1897 hän oli Aino Haverisen kanssa perustamassa Uutta teatteria. Varsinaisen elämänuransa hän löysi, kun ryhtyi esittämään humoristisia kansanlauluja kanteleen säestyksellä.

Jääskeläisen läpimurto oli Helsingin Ylioppilastalolla 9.12.1900 pidetty konsertti, jossa avustajana oli Oskari Merikanto.

Tästä alkoivat suuren suosion saavuttaneet kiertueet, jotka jo vuonna 1902 ulottuivat Amerikkaan asti, sikäläisten siirtosuomalaisten keskuuteen. Kiertueiden yhteydessä Jääskeläinen markkinoi itse suunnittelemiaan, Haapavedellä valmistettuja kanteleita. Kun Helsingissä vuonna 1904 järjestettiin ensimmäinen suuri levytystilaisuus, oli itsestään selvää, että Jääskeläinen oli levylaulajien joukossa.

Myöhemmin Jääskeläinen palasi myös teatterin puolelle ja kirjoitti operetin "Laivan kannella", johon musiikin sävelsi Emil Kauppi.

Pasi Jääskeläinen kuoli Helsingissä 23.1.1920


KÄY KUUNTELEMASSA "TAMMERKOSKEN SILLALLA" Elävästä Arkistosta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/08/pasi-jaaskelainen-tammerkosken-sillalla


(Lähteet: Yle Elävä Arkisto)

LISÄTIETOA: J. Alfred Tanner

"Johan Alfred Tanner syntyi Artjärvellä 16.3.1884 ja valmistui rakennusmestariksi. Hän ryhtyi kuitenkin vuoden 1908 paikkeilla esiintyväksi taiteilijaksi.

Ensimmäinen suuri menestys oli esiintyminen joulukuussa 1910 Helsingin Kluuvikadulla sijainneessa Helikon-teatterissa, josta tuli samalla uuden suomalaisen kupletin läpimurto. Tähän saakka Helikon oli monien muiden helsinkiläisten teattereiden tavoin esittänyt elokuvien lomassa joitakin laulunumeroita, mutta nyt elokuvista luovuttiin ja Helikonista tuli täysmittainen revyyteatteri.

Tannerin tyyli oli varmasti saanut vaikutteita Pasi Jääskeläisen humoristisista kansanlauluista, mutta hän loi uuden, kansainvälisiin esikuviin perustuvan tyylin. Laulujen sävelmät olivat lainattuja, usein ajankohtaisista opereteista ja iskelmistä, mutta tekstit olivat Tannerin omat.

Tanner oli taitava luomaan karikatyyrejä erilaisista ihmistyypeistä, ja valitsi rooleihin soveltuvat asut ja eleet. Hänen lauluissaan kuvattiin pyykkäreitä, poliiseja, ajureita, huvittelevia herroja ja kopeita ylioppilaita. Ajankohtaisissa lauluissa huomioitiin mm. Tukholman olympialaiset, sotavuosien säännöstely ja vuoden 1918 valtiopäivät.

Tannerin esityksiin jonotettiin, ja hänen lauluvihkojaan myytiin suuria määriä. Hän teki myös useita kymmeniä äänilevyjä, viimeiset vuonna 1926.

Johan Alfred Tanner kuoli tuberkuloosiin kesäasunnollaan Vaajasalmella 27.5.1927."

 

KÄY KUUNTELEMASSA "KULKURIN VALSSI" Elävästä Arkistosta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/08/kupletin-kuningas-j-alfred-tanner


(Lähteet: Yle Elävä Arkisto)

TEHTÄVIÄ

Vastaa kysymyksiin. Voit vastata paperille ja palauttaa kuvan tehtävistä musiikinopettajalle Teamsissa. Voit myös kirjoittaa vastaukset suoraan Teamsiin tai lähettää tekstitiedoston.


1. Miten musiikki näkyi 1900-luvun alussa ihmisten arjessa?


2. Mikä on ”arkkiveisu”?


3. Euroopassa oli 1800-luvun lopulla noussut muotiin humoristinen laulutyyli, joka veti yleisöä suurten kaupunkien huvipaikkoihin. 

a) Millä eri nimillä tuota laulutyyliä kutsuttiin muualla Euroopassa?
b) Millä nimellä tyylisuuntaa alettiin kutsua Suomessa?


4. Miksi tanssimusiikki ja laulu olivat pitkään kaksi erillistä musiikin haaraa?


5. Millainen oli 1900-luvun alun suosituin orkesterikokoonpano?


6. Jos ei ollut mahdollisuutta käyttää orkesteria tanssimusiikin säestämiseen, minkä soittimella tanssit säestettiin?