Villiä ideointia teemasta "ekososiaalinen sivistys"

10.12. ideoitua

Joitain maanantai-illan ajatuksia:

Tekijä: Henni Hakari

Äänimaisema voi olla innoittajana myös tulevaisuuden lähiympäristön luomisessa (kirjoittaen, piirtäen, askarrellen..) Millaista luonto on silloin, asutus, palvelut jne. Mihin kasvihuonetta voisi tulevaisuudessa käyttää?

Maailmankoulu on tehnyt globaalikasvatuksesta matkalaukkuja, joissa on sisältöä eri teemoihin liittyen. http://www.maailmankoulu.fi/sites/default/files/dokumentit/matkalaukkulista_oulu.pdf. Meidän ei todennäköisesti ole mahdollista saada näitä laukkuja käsiimme, mutta vastuulliseen vaikuttamiseen ja ekososiaaliseen kasvatukseen liittyvän laukun voisi koota vaikka itse. Se voisi sisältää kirjoja, pelejä (esim. netistä tulostettava neuvokkaat -peli http://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/opettajalle-aineistoa/oppimateriaalit/pelit/neuvokkaat-korttisarja.pdf ), sarjakuvan luominen "onnellisesta Mannilasta" (mikä kaupunginosan nimi nyt olikaan..) tai "onnellisesta kasvihuoneesta" Tässä esimerkki tällä tyylillä toteutetusta sarjakuvatyöstä ---> http://www.4v.fi/files/3526/Liisa_Horelli_Kaisa_Holtta_100603.pdf.

Joka tapauksessa olisi mukava, että tulevaisuuden ekologisista ja sosiaalisista uhista huolimatta projektissa on mukana tulevaisuuten positiivisesti suuntaava näkökulma, jotta ei ihan epätoivoon vaivuta..:D

Yhdessä mietittyä

Teemana Arto A. Salonen: ekososiaalinen sivistys, POPS2016 lisää asiaa..: koulun ratkaisee sen, miten tarttuu aiheeseen meidän ideoidemme pohjalta

Ideoita:
äänimaiseman kautta kertomus: kasvihuoneen kuollut nurkka, uhanajaiset lajit & niiden kuolema äänillä esiin
taidepaikka tilaan mukaan (Kirsi Pitkänen, läänintaiteilija)
- maailman parantamisen idea



Hennin ideoita merinäyttelyn tiimoilta

Henni: vesistöt ja muovijätteet

Näyttely, jota muistelin, olikin kaikkiin meriin ja erityisesti muovijätteeseen keskittyvä. Vaikka se ei enää Suomessa kierräkään, on sillä hyvät nettisivut: www.plasticgarbageproject.org. Kannattaa tsekata! Siellä esimerkiksi ajatus siitä, miten muovijätteestä tehdään taidetta. Oppilaat olivat merestä kerätystä muoviröykkiöstä valinneet mm. värin tai muodon perusteella kappaleita, joista piirsivät vähän perinteisen asetelman tapaan. Kun katsoja tarkemmin katsoo asetelmaa, huomaa hän siinä kuitenkin perinteisten ruukkujen sijaan mäkkärin muovimukin, crocs -kengän ja puolikkaan hammasharjan. Tampereella näyttelyyn liittyi myös toimintapisteitä oppilaille: http://www.plasticgarbageproject.org/en/project/international-tour/picture-gallery/. Siellä esimerkiksi rakennettiiin (puhdistetusta) roskasta vaikka minkänäköisiä otuksia. Ajatus kierrätysaskartelusta jo varmasti monelle tosin tuttu koulujen materiaaliresurssien ollessa tiukilla nykyään...Eräässä toimintapisteessä myös mallinnettiin hiekkarantaa (istutuslaatikon kokoinen), jossa oli kaikenlaista pientä muovinpalaa, korkkeja ym. rannalta löytynyttä. Lapsilla oli käytössään suurennuslasit ja pinsetit ja he arkeologien lailla tekivät "kaivauksia". Omista löydöksistähän voisi kirjoittaa tarinaa tyyliin: Miten löytämäni puolikas muovilautanen on päätynyt rannalle? Onko se unohdettu vai heitetty tahallaan? Mitä sillä tehtiin rannalla? Rantahan voisi olla vaikka juurikin se oma lähiranta, josta todennäköisesti löytyy myös kaikenlaista.

Laaja-alaisen osaamisen teema L7

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta. Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista. Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.