Ilon koulu

Tekijä: Jenni Salmela
Tutustuin Myllylän ja Rantalan (2009) kehittämishankkeeseen "kohti ilon koulua- lasten näkökulmia viihtyisään kouluympäristöön." Tutkimusten mukaan suomalaisten lasten kouluviihtyvyys on kansainvälisesti alhaisella tasolla, vaikka suomalaiset ovat tunnettuja hyvästä opiskelumenestyksestään. Tutkimuksessa käytetään ilon pedagogiikkaa vaihtoehtoisena lähestymistapana, ja sillä haetaan ratkaisua kouluviihtyvyyden parantamiseen kuitenkin niin, että hyvät oppimistulokset säilyvät.

Lapset nostivat keskeisimmiksi kouluviihtyvyyden lisääjiksi koulukiusaamisen poistamisen, ja mahdollisuuden vaikuttaa itse kouluun liittyviin asioihin, kuten esimerkiksi oppituntien kulkuun. Koulukiusaaminen on vakava ja valitettavan yleinen asia, jota myös itse olen nähnyt vierestä omana peruskouluaikanani. Opettajan tulisi heti puuttua kiusaamiseen sellaista havaitessaan. Tutkimusten mukaan kouluistamme puuttuu kyky yhteisöllisyyteen, mistä koulukiusaaminen on yksi seuraus. Luomalla luokkaan positiivisen ja avoimen ilmapiirin, jossa oppilaat tuntevat olonsa turvalliseksi, opettaja pystyy omalta osaltaan ainakin osittain ennaltaehkäisemään koulukiusaamisen syntymistä.

Oppilaat kokevat mahdollisuuden saada vaikuttaa omiin koulunkäyntiä koskeviin päätöksiin merkittävänä kouluviihtyvyyden lisääjänä. Opettajien tulisikin tukea oppilaita ja antaa heille mahdollisuus saada oma äänensä kuuluviin. Huono kouluviihtyvyys aiheuttaa sen, että motivaatio koulunkäyntiä kohtaan laskee ja tämän seurauksena poissaolot lisääntyvät, kun kouluun ei haluta tulla. Tämä taas voi aiheuttaa ongelmia pidemmällä aikavälillä, jos jäädään opetuksesta jälkeen. Rakentamalla luokkaan hyvän ryhmähengen ja käymällä oppilaiden kanssa vastavuoroista keskustelua heidän tavoitteistaan ja toiveistaan, opettaja voi ehkäistä tälläisen ei-toivotun käytöksen syntymistä.

Antamalla oppilaille tunteen siitä, että heidän mielipiteensä ovat tärkeitä ja heitä kunnellaan, pystymme lisämään kouluviihtyvyyttä ja tämän avulla pääsemme askeleen lähemmäs ilon koulua.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Niina Tervamäki

Ilon koulu
Useiden tutkimusten avulla on todettu, että vaikka suomalaisten lasten oppimistulokset ovat kansainvälisellä tasolla todella hyviä, on kouluviihtyvyys kuitenkin huono. Olisikin ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota lasten kouluviihtyvyyteen, sillä kuten sanoit, huono kouluviihtyvyys voi laskea motivaatiota opiskeluun ja sitä kautta vaikuttaa oppimistuloksiin heikentävästi.

Olen samaa mieltä siitä, että merkittävimpiä kouluviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat oppilaan vaikuttamismahdollisuus koulunkäyntiä koskeviin päätöksiin sekä koulukiusaamisen poistaminen. Nämä ovat molemmat asioita, joihin opettaja voi vaikuttaa todella paljon. Ilon koulua rakentaessa opettajan olisi tärkeää panostaa hyvän yhteishengen ja turvallisen ilmapiirin luomiseen, osallistaa oppilaita ja pitää keskustelevuutta kokoajan yllä.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Suvi Lehtisare

Ilon koulu

Artikkelissa on hienoa se, että kouluviihtyvyyttä parantavia asioita on tutkittu lasten näkökulmasta, jolloin lapset ovat saaneet itse omin sanoin tuoda heidän mielestään tärkeitä asioita esiin. On hienoa, että asiaa kysytään suoraan lapsilta itseltään, sillä monesti aikuisen ja lapsen näkemys samasta asiasta voi olla hyvinkin erilainen.

Olet hienosti nostanut artikkelista esiin kaksi tärkeää seikkaa kouluviihtyvyyteen liittyen: lasten osallisuuden kokemisen ja koulukiusaamisen. Olen samaa mieltä, että se, että oppilailla on kokemus siitä, että saavat vaikuttaa, lisää varmasti koulussa viihtyvyyttä. Kaikkia oppilaita tulisi pyrkiä osallistamaan. Tämä tuo oppilaalle kokemuksen siitä, että hänen mielipiteillään on väliä, häntä kuullaan ja että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Ja mikä onkaan kenelle tahansa ihmiselle tärkeämpää kuin kuulluksi tuleminen! Näin kannustamme oppilaita myös aktiivisen osallistujan rooliin.

Koulukiusaaminen tosiaan on suuri nykypäivän ongelma, kuten kommentissasi tuot esiin. Painotat myös, että opettajalla on suuri vastuu kiusaamiseen puuttumisessa. Mielestäni kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi opettajan olisi tärkeää panostaa luokan ryhmäyttämiseen ja positiivisen me-hengen luomiseen jo heti alusta lähtien. Tässäkin kohtaa opettaja pystyy osallistamaan myös oppilaat asian tiimoilta pohtimaan yhdessä, mitä heidän luokka voisi tehdä kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä