R8 EP-POM1 (Johannan torstain ryhmä)

Hyvinvoivan koulun eetoksesta

Millainen on turvallinen ja hyvinvointia edistävä koulu?
  • Opettajat on turvallisia ja helposti lähestyttäviä
  • Hyväksytään kaikki omana itsenään
  • Avoin ja hyväksyvä ilmapiiri koulussa
  • Tarpeeksi henkilökuntaa ja resurssit tuen antamiseen
  • Toimiva kodin ja koulun välinen yhteistyö 
  • Koko koulu mukana hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä
  • Koulupäivä sisältää myös hyvinvointia edistäviä asioita, esim. tauot, kerhotoiminta, muuta kuin oppimiseen liittyvää toimintaa

Minkä arvon koulu antaa terveydelle ja hyvinvoinnille?
- Koulussa oppiaineet ja sisällöt antaa arvoa terveydelle ja hyvinvoinnille
-Käytännössä toteutustavat eivät tuo arvoa esille (esim. psyykkinen tuki, kouluruoka)

Millainen on unelmien koulu, jossa kaikilla on hyvä oppia ja tehdä töitä? 
  • ottaa huomioon yksilölliset tarpeet
  • huomioi myös yhteisöllisyyden tarpeet
  • esimiehet läsnä ja mukana yhteisessä arjessa
  • kaikkien koulun henkilökuntaan kuuluvien aikuistenkin vahvuuksia hyödynnetään ja kaikkien työpanosta arvostetaan
  • avoin keskustelu arvoista ja tavoitteista (jatkuvaa) -> millaisen ilmapiirin eteen tehdään yhdessä töitä?
  • aito läsnäolo, kiinnostus ja kohtaaminen
  • oppilaiden omia vahvuuksia ja kiinnostuksenkohteita hyödynnetään vielä enemmän
  • erilaisuuden kohtaamiseen otetaan aikaa, erilaisuuden arvostaminen näkyväksi
  • omanlaisten polkujen löytymiseen panostaminen
  • unelmaresurssit esim. ohjaaja, psykologi, erkkaopet, eri terapiat koulussa saatavilla
  • yhteistyö huoltajien kanssa olisi saumatonta ja hedelmällistä; myös tätä yhteistyötä ohjaavat jaetut arvot ja tavoitteet
  • oppilailla paljon vaikutusmahdollisuuksia
  • fyysiset tilat toimivia, materiaalit saatavilla ja budjetissa myös varaa oleellisten materiaalihankintojen tekemiseen
  • koko työyhteisölle hyvät mahdollisuudet koulutuksiin päsyyn
  • meidän työyhteisö, me-henki

Mitkä ovat ne kymmenen askelta, joilla sinne päästään?
- Muiden ja itsensä arvostaminen
- Annetaan aikaa kohtaamisille



Millainen on koulun terveyden uhkakuva?
- Kiire, aidon kohtaamisen unohtaminen
- Opettajat sulkevat silmänsä esim. kiusaamiselta
-terveyttä korostetaan liikaa, niin että siitä tulee suorittamista
- suorittaminen, nuorten liiallinen vastuuttaminen
-inhimillisyyden unohtaminen, oppilaat ovat vain ihmisiä
- Liiallinen tulos- ja arvosanakeskeisyys


Minkälaista muutosta halutaan?
- Ei arvoteta oppiaineita
- Menestyksen uudelleen määrittely: ei katota vaan numeroita, vaan kokonaisvaltaisesti
- Hyvinvoinnin merkityksen korostamista jokaisen oppiaineen yhteyteen ja kouluarkeen

Ryhmämuistio esi- ja alkuopetustehtävän purkamiseen

Oppimisympäristöstä:
  • Millainen on esiopetuksen tai alkuluokan oppimisympäristö ja miten se huomioi lasten yksilöllisyyden? (Esim: Mitentila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsenoppimista ja kasvuatukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä / aikuisen ja lasten välillä?)​ 
  • Eri tilat eri toiminnoille, lasten kädenjälki näkyy myös opetuskäyttöön tarkoitetuissa materiaaleissa. Selkeitä tehtäväkortteja, viikkotaulu. 
  • Värikästä, mutta levollista. Siistiä. Opiskelua myös mm. liikuntasalissa, terapioita eri huoneissa.
  • Pohdittavaksi: Miksi eskarissa "rajoitetaan" leikkimistä niin, että lapsen pitää valita leikki esim. neljästä vaihtoehdosta etukäteen eikä samaa leikkiä saa leikkiä montaa kertaa peräkkäin?
  • Luokka oli värikäs, ja sisustettu oppilaiden kuvistöillä
  • Oppimisen tukena luokassa oli aakkoset, numerot, kuukaudet, viikonpäivät, kello
  • Monenlaisia työskentelytapoja, joissa hyödynnettiin pareja, ryhmiä, pelejä ja toiminnallisuutta
    • oppiminen ympäristöstä englanninkielen kautta (aakkostaulut seinillä)
  • todella pelkistetty luokka -> vähän aistiärsykkeitä; valkoiset seinät, tavarat kaapeissa, sälekaihtimet kiinni
  • muunneltavat tilat tukevat erilaisia oppimistilanteita ja vuorovaikutusta 
  • lapsille mieluisia ympäristöjä: sohvat, värikästä, pehmeitä materiaaleja
  • leikki ja sen merkiytys näikyi ympäristössä
  • ympäristössä näkyvissä päivän kulkun tärkeitä vaiheita ja niiden apuvölineitä
  • erilaisia havaintoja fyysisestä välimatkasta oppilaiden ja opettajan völillä esim opettaja edessä, oppilaiden keskuudessa, ei opettajan pöytää 

  • materiaaleina oli käytössä älytaulu, telkkari, kirjat, tabletit, legot, leikkivarjo, tunnekortit, boomwhackers


Oppisisällöistä:
  • Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksenopetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteet 2014)?​ 
  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 Kulttuurinosaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, L5 Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen, L7 Osallistuminen ja vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, L4 Monilukutaito
  • Musiikin sisällöt yhdistettynä suomen kielen sisältöihin: L- ja R-kirjain
  • Sosiaalisten taitojen harjoittamista pari- ja ryhmätehtävissä

Toiminnasta ja ohjaamisesta:
  • Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksenkohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?​
  • opettajalähtöisyys keskeisessä asemassa koulupäivän ajan.
  • opettaja johti tilanteita, mutta lapsilta kysyttiin asioita
  • lapset saivat vuorollaan kertoa mikä päivä, kuukausi, vuodenaika jne on
  • erityislapset saivat hieman enemmän aikaa mm. kopittelussa, jotta saivat pallon kiinni ja kokivat onnistumisen 
  • liikuntatuokion lopuksi lapset saivat valita, millä välineellä leikkivät lopuksi

  • Mikä on leikin merkitys, sija ja tila havaintohetkesi aikana? Millaisesta lasten kanssa suoritettavasta toiminnasta havaintoaikasi rakentui?​
  • Keskittymistä vaativien asioiden välillä leikittiin oppilaille mieluista leikkiä hetki. 
  • Leikki osana arkea kaikenlaisissa oppimistilanteissa (tunneilla, sääntöjen noudattamisen tukena)
  • leikille luodaan oma paikkansa ja hetkensä päivän aikana
  • leikki ruokailun jälkeen ennen päivälepoa, aikuisen ohjaaman tekemisen jälkeen

  • Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan (opettaja ja vertaiset, sisältyikö itsearviointia)? Ohjasiko se lapsen toimintaa edelleen ja oliko se oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää? ​
  • Palautteen antaminen niukkaa ja ei itsearviointia
  • Opettaja kehui herkästi oppilaita heidän vastauksistaan ja kohdisti niitä myös yksilöllisesti esim. "sanoitpa hienosti kirjaimen jonka kanssa on ollut vaikeuksia"
  • liikuntatuokiossa enemmän positiivista palautetta
  • leikin valinnassa palaute ohjaavampaa, lasta ohjattiin tekemään päätös ja pysymään siinä

  • Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin? Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta (esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä)? Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja (esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä)?​
  • samanaikaisopettajuus oppitunnilla
  • ohjaajan tuki 
  • erityisopettaja otti pienemmän ryhmän toiseen tilaan
  • erityislastentarhanopettajan ja ohjaajan, toimintaterapeutin yhteistyötä



Kasvun ja oppimisen tukemisesta:
  • Miten lasten opetusta eriytettiin? (Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?)​
    • Maahanmuuttaneiden lasten valmistavassa ryhmässä kaikki materiaalit oli yksilöllisesti suunniteltu ja valittu, yksilöllisen opinto-suunnitelman mukaisesti, integrointi perusopetuksen luokkiin mm. kielen ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen
    • Ohjaajan ja erityisopettajan tuki tietyillä tunneilla
    • Luokka jaettu kolmeen eri tasoiseen ryhmään, joilla omat kotitehtävät esim. suomen kielessä
    • ei keinoja, resursseja tai osaamista eriyttää
    • eriyttämisen keinot ristiriidassa: joskus eriytetään paljon ja joskus eriyttäminen jää vajaaksi
    • tuen tarve jäänyt piiloon
    • erityisoppilaat jaettu kahden ryhmän kesken tasaisesti, muutenkin eskarit kahdessa ryhmässä
  • Erityisesti EP-opiskelijat: Miten (ryhmittelyt, sermit, erityisopettajan mukanaolo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui? → Saitteko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisentuen piirissä? ​
  • Erityisopettaja otti muutamia oppilaita erilliseen tilaan tunnin aikana lukemaan tavuja, erityisopetus keskittyi etenkin lukutaidon sujuvoitumiseen
  • luokista löytyi oppilaita, jotka ovat tehostetun tai erityisen tuen piirissä
  • erityisoppilaita integroitu yleisopetukseen,
  • kunnan erityisen tuen eskarit keskitetty samaan ryhmään, jossa erityislastentarhanopettaja

Ryhmämuistio kielitietoisen koulun Alakoulun ylli -tehtävään

Pienryhmätyöskentely (6 ryhmää) Pohtikaa kielitietoisuutta alakoulun yllin oppitunnilla Monikielisen oppijan matkassa - sivuston avulla https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitietoisuus-eritiedonaloilla/oppikirjatekstit/alakoulun-ylli/ 
Jokaiselle ryhmälle valitaan yksi sivuston tehtävistä 
  •  ryhmä 1 ja 4 = kohdat I-II, ryhmä 2 ja 5 = kohta III, ryhmä 3 ja 6 = kohta IV 
  • Ryhmät pohtivat sivuston tehtäviä yhdessä ja pyrkivät löytämään näihin sopivat vastaukset sekä pohtimaan tehtävää kielitietoisesta näkökulmasta. Kirjatkaa ajatuksia oman POMryhmän ryhmämuistioon 
Lopuksi jokainen ryhmä kertoo tiivistetysti muille tehtävästään, siihen pohtimistaan ratkaisuistaan ja siitä, minkälaisia ajatuksia tämä tehtävä herätti liittyen kielitietoiseen opettamiseen ja opettamiseen ylipäätään.

Kohdat I ja II (ryhmät 1 ja 4)

Ryhmä 4: tehtävä 1. a) Sopeutua, ravinto ja hyönteinen. Nämä sanat liittyvät keskeiseti ympärisö- ja luonnontietoon ja ovat myös tarpeeksi laajoja käsitteitä. b)  kestää, riittävästi ja enemmän. Näiden sanojen ymmärtäminen auttaa sisäistämään monen eri oppiaineen keskeisiä sisältöjä.
tehtävä 2. a) Eläin, joka käyttää toisia eläimiä ravintonaan. Kappaleessa ravinto-sana tulee tutuksi, joten selitys on selkeä eikä sisällä uusia sanoja.  b) Se, joka ottaa saaliseläimen eli saaliin kiinni. c)  Tehdä asioita valmiiksi. Tekstissä kerrotaan mitä asioita orava tekee etukäteen. d) Laittaa jotain jonnekin, niin että muut eivät tiedä, missä se on. Tämä on selkeä kuvaus siitä, mitä orava tekee. e) Silloin, kun on tarve. Tarve-sana kuvastaa paremmin sitä tilannetta, missä ravintoa haetaan lisää. 
  • Ryhmä 1, tehtävä 1: a) ravinto, sopeutua, hyönteinen. Nämä sanat ovat monipuolisia, ravinto on esimerkiksi sellainen, mitä jokainen elävä eliö tarvitsee. Näiden sanojen ymmärtäminen auttaa ymmärtämään monia muita sisältöjä.  b) kestää, sopeutua, enemmän. Näiden avulla on helppo kuvata monia asioita ja laajoja kokonaisuuksia. Ne ova sanoja, joita voi hyödyntää/käyttää kaikissa oppiaineissa, esim. "kestää" voi tarkoittaa montaa eri asiaa eri yhteyksissä.
  • Ryhmä 1, tehtävä 2: a) 1. b) 2. c) 2. d) 1. e) 1.
Kohta III (ryhmät 2 ja 5)

Ryhmä 2: 
    -Otsikot ja kuvat antavat käsityksen kappaleen pääteemoista ja siitä, mitä käsitellään
    -Tekstin teemana on eri eläinten sopeutuminen talveen / vuodenajan muutokseen
    -Tekstin rakenne: pääotsikko, johdanto, väliotsikkoja, tekstikappaleet, kuvat, lopussa tehtävät
    -Neuvotaan oppilasta keskittymään otsikoihin, kuviin, kuvateksteihin, kappaleiden ensimmäisiin lauseisiin
    
    -Kuvista voi saada harhakäsityksen esim. eläinten mittasuhteista (hirvet ja tikka)

Ryhmä 5:
    - Otsikoiden ja kuvien perusteella voi päätellä, että kappaleessa käsitellään eläimiä ja niiden elämää talvella.
    - Keskeisiä teemoja eläinten elämä talvella, ravinto, suojautuminen...
    - Pääotsikko, väliotsikoita, isoja kuvia, lyhyitä tekstikappaleita, lopussa kysymyksiä
    - Esimerkiksi johdantokappaleeseen ja kuviin
    
    - Kuvista saa käsitystä kappaleen aiheista ja käsiteltävistä eläimistä ja niistä voi oppia pääasioita, esim. ko. tekstissä eläinten tuntomerkkejä. Harhakäsityksiä kokosuhteista tai yksittäisistä tuntomerkeistä (kuvan hirvi vs. hirvi jolla isot sarvet)

Kohta  IV (ryhmät 3 ja 6)
-Esim. lumi voi olla vaikea tunnistaa kuvasta tai ymmärtää mitä se on, jos ei ole ikinä nähnyt sitä elämässään.
-Eläinten käyttäytymisen tulkinta voi olla haastavaa ilman aikaisempaa kokemusta (esim. lintu syö kaarnaa jne.)
-Toisen kulttuurin piirteet heijastuvat havainnoissa esim. samojen piirteiden etsimisessä tutuimmista eläimistä (esim. delfiini ja lumikko)
-Havainnoissa näkyy yksinkertaistaminen (ei esim. luokitella jänistä ja kania eri luokkiin)
-Kuvan vääristämät mittasuhteet näkyvät havainnoissa (lintu suurempi kuin jänis)

- Voi olla vaikea käsittää, että lumi voi mahdollistaa talviurheilulajien harrastamista
- Lumi elementtinä vieras ja lumen päällä näkyvät jäljet voi olla vaikea hahmottaa kuvasta 
- Metson tuntomerkit ei näy kunnolla kuvassa ja herkästi mieltää metson tutummaksi linnuksi, kuten kanaksi


Demokorvausryhmä:
    
I

a)
Ravinto, hyönteinen, sopeutua (+pakkanen, tärkeä käsite määritellä mm. maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joilla ei ehkä ole omakohtaista kokemusta)
Nämä ovat tärkeitä ja oleellisia sanoja ympäristö- ja luonnontiedossa, koska ne ovat yläkäsitteitä tai laajoja käsitteitä ja auttavat ymmärtämään näihin käsitteisiin liittyviä alakäsitteitä sekä laajempia kokonaisuuksia tai luonnossa tapahtuvia ilmiöitä.


b) kestää, riittävästi, enemmän
Nämä sanat auttavat kaikissa oppiaineissa ymmärtämään asioiden ja ilmiöiden välisiä suhteita ja merkityksiä. Määrää ilmaisevat sanat ovat tärkeitä luonnontieteissä mm. matematiikassa “kuinka paljon enemmän”. 

II

  1. 1 (tai 2, jos “ravinto” on vieras sana)
  2. 2
  3. 2
  4. 2
  5. 1
III

“syöneet jo syksyllä itsensä pulleiksi”
ovat syöneet jo syksyllä enemmän, ovat valmistautuneet talveen ja syöneet paljon, ikään kuin varastoon, ovat keränneet vararavintoa kehoonsa

“paksu ihonalainen rasvakerros”
karvapeitteen alle kertyy rasvaa, joka auttaa kestämään kylmää

“linnut vaihtavat höyhenpeitteen”
linnuilla voi olla erilainen höyhenpeite kesällä ja talvella, talvella höyhenpeite on paksumpi ja lämpimämpi, koska on kylmä

Otsikot ja kuvat antavat selkeän kuvan tekstin kokonaisuudesta ja teemoista: eläimet talvella, ravinto ja sen hankkiminen sekä suojautuminen kylmältä talvella, talvi näyttäytyy kuvissa kylmänä ja lumisena

Jos oppilaan kielitaito heikko, neuvoisin ensin silmäilemään ja keskittymään kuviin ja otsikoihin yleiskuvan muodostamiseksi, ja sitten lukemaan tekstiä tarkemmin.

Kuvat auttavat havainnollistamaan opittavaa kokonaisuutta ja sen teemoja ja yksityiskohtia. Kuvassa on mm. orava, jonka turkin väri muuttuu vuodenaikojen mukaan. Muuten kuvat eivät ole kovin informatiivisia, eikä niissä “tapahdu” kovin paljoa. 

Kaikille oppilaille talvi ei merkitse samaa asiaa, käsitteinä talvi, lumi, kylmä ja pakkanen eivät välttämättä kaikille aukene tai tarkoita samaa asiaa. 

Eläinten mittasuhteet osittain hieman väärät. Saa kuvan, että jänis kyyhöttää lumen alla ym.


IV


Mitä lumi on, miltä se tuntuu, mitä sillä voi tehdä, miten lumeen jää jälkiä, miten eläimet liikkuvat lumessa, suojautuvat? Mitä lapset tekevät lumessa, lumiukon rakentaminen, pulkkamäki.
Eläinten mittasuhteet ja kokoerot, mielleyhtymät muihin tutumpiin eläimiin.

Metsoa vaikea tunnistaa kuvasta eläimen asennon vuoksi, näkyy muutenkin kuvassa vain osittain. 

Tehtäviin ei välttämättä löydy vastauksia kappaleesta esim. miten ihmiset voivat auttaa eläimiä selviytymään talvesta. Jos ei tunne suomalaista tapaa syöttää lintuja lintulaudoilla talvella tai tiedä esim. miten eläimiä ruokitaan metsässä, ei ehkä osaa vastata ko. kysymyksiin. Lajien tunnistaminen voi olla vaikeaa, jos ei tunne ennestään suomalaisia pihapiirin eläimiä. 





Ideoita ja harjoituksia kriittisen ajattelun edistämiseen koulussa

Väittely

Eri näkökulmien tarkastelu

Äidinkieli - tekstejä, jotka ei voi pitää paikkansa, harjoitellaan kriittistä ajattelua ja perustelua

Tuodaan oppilaille valeuutinen, esimerkiksi "fyysikot kertovat maan olevan litteä".

Äidinkieli - mielipidekirjoitus ja vastine

lähteiden tutkiminen - mitkä asiat puoltavat että lähde on/ei ole luotettava

Terveystieto - oma hyvinvointi, kriittinen ajattelu, itsensä kuunteleminen, toimintamallien muuttaminen

Äidinkieli - Mielipidekirjoitus, puheen pitäminen ja valeuutisten tunnistamistehtävä + mainoskikkojen tunnistaminen

ymppä: 
  auktoriteetin mielipide esim "iso jääpala sulaa nopeammin kuin pieni" luodaan testi tai tutkimusalusta jossa oppilaan oma kokemus antaa uuden näkökulman aiheeseen. vrt auktoriteettiin

Faktan ja "esityksen" tunnistaminen

Esteettömyyden tutkiminen omassa koulussa toiminnallisesti

Ilmastonmuutos valeuutisten ja faktapohjaisten uutisten tunnistaminen

Mainonnan tutkiminen ja kritiikki

Mitä on taide?