R9 EP-POM2 (Johannan perjantain ryhmä)

Hyvinvoivan koulun eetoksesta

Millainen on turvallinen ja hyvinvointia edistävä koulu?


Minkä arvon koulu antaa terveydelle ja hyvinvoinnille?


Millainen on unelmien koulu, jossa kaikilla on hyvä oppia ja tehdä töitä? 


Mitkä ovat ne kymmenen askelta, joilla sinne päästään?


Millainen on koulun terveyden uhkakuva?


Minkälaista muutosta halutaan?

Ryhmämuistio esi- ja alkuopetustehtävän purkamiseen

Oppimisympäristöstä:
  • Millainen on esiopetuksen tai alkuluokan oppimisympäristö ja miten se huomioi lasten yksilöllisyyden? (Esim: Miten tila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsenoppimista ja kasvua tukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä / aikuisen ja lasten välillä?)​ 
-opettajan tekemä istumajärjestys
-esi- ja alkuopetus suunnattu samaan osaan rakennusta (helpottaa siirtymää)
-luokan seinillä oppimista havainnollistavaa materiaalia (aakkoset, numerot, tervehdykset englanniksi), havinnollistettu myös kuvien avulla
-pitkälti kaikki tunnit samassa tilassa, vähän siirtymisiä
-kirjojen käyttö ei ensisijaista,  materiaalina mm. pädit, monisteet, kuvat, nopat, lelut, soittimet 
-leikki tärkeä työskentelytapa
-Leluja ja pelejä luokan perällä
-Lasten töitä seinillä
-Lukunurkkaus
-Toimintaa usein myös liikuntasalissa
- Oppimista tapahtuu usein myös ulkona ja koulun yleisissä tiloissa, toimintatavat ja isompien malli
-Ei pulpetteja (musiikki)


 Oppisisällöistä:
  • Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksen opetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksen opetussuunnitelmanperusteet 2014)?​ 
-Itsensäilmaisu (liike, laulu)
-Vuorovaikutustaidot ryhmässä
-Monikielisyys esiopetuksen aamupiirissä
-Matematiikkaa arjen tilanteissa, paljon asioiden ja esineiden laskemista yhdessä
-Musiikin tunnilla lukemisen harjoittelua (laulujen sanat tavutettuna)
-Toiminnalliset työtavat mm. leikit ja pelit edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen
-Seinäjoella paikallista kulttuuria tango-aiheisen laulutehtävän kautta äidinkielentunnilla
-Avun pyytäminen selkeästi harjoiteltu toimintatapa --> oppimaan oppimisen taidot
- 1 lk. Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot näkyivät monissa tilanteissa painopisteenä
- Esiopetuksessa kouluvalmiuksia monipuolisesti. Myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemista
-Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyö vahvaa, jossa yhdistetty paljon ylioppiainerajojen

Toiminnasta ja ohjaamisesta:
  • Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksenkohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?​
Lapsikeskeisyys:
-Lapsi sai vastuutehtäväkseen mennä eteen vaihtamaan dioja
-Lapsilta kysyttiin ideoita laululeikin toteutukseen
-Lasten toiveiden viikko: kerätään lasten toiveet tulevalle viikolle ja toteutetaan viikkosuunnitelma niiden mukaan (lelupäivä, ulkoilupäivä…)
-Toiminta lasten ehdoilla: lapsilta kysyttiin, että häiritseekö lelupäivän lelu omaa keskittymistä kokoontumisen aikana, leluesittelyssä sovittiin yhdessä mitä omasta lelusta halutaan kertoa
-kuulumisten vaihtaminen
-esim. matikassa laskuyksiköt voidaan muuttaa lasten mielenkiinnonkohteiden mukaisiksi

Opettajajohtoisuus:
-Opettajalta tarkat ohjeistukset toimintoihin, lauluihin ja välineiden käyttämiseen
-Esiopetuksessa kouluvalmiuksien harjoittelu opettajajohtoisesti (oman vuoron odottaminen yms.)

  • Mikä on leikin merkitys, sija ja tila havaintohetkesi aikana? Millaisesta lasten kanssa suoritettavasta toiminnasta havaintoaikasi rakentui?​
-Kaikki (musiikin) opetus tapahtui laulun ja leikin kautta
-Myös luokan hiljentäminen tapahtui leikin kautta
-Leikkiä käytettiin palkintona tehtävien suorittamisesta
-Laululeikit


  • Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan (opettaja ja vertaiset, sisältyikö itsearviointia)? Ohjasiko se lapsen toimintaa edelleen ja oliko se oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää? ​
-Opettajalta henkilökohtainen palaute lähinnä tehtäviin liittyvää
-Opettajalta yleinen palaute koski enemmänkin työrauhaan ja käytökseen liittyvää
-Esikoulussa henkilökohtaista palautetta enemmän ja leikin lomassa
-Peukulla näytettiin, miten tunti meni
-Opettajalta paljon välitöntä käytökseen ja toimimiseen liittyvää palautetta

  • Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin? Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta (esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä)? Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja (esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä)?​
-Moniammatillinen yhteistyö näkyi selvästi luokassa: mukana laaja-alainen erityisopettaja sekä resurssiopettaja

Kasvun ja oppimisen tukemisesta:
  • Miten lasten opetusta eriytettiin? (Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?)​
-Musiikin tunnilla ei näkynyt eriyttäminen
-Enemmän tukea tarvitseville muokattiin tehtäviä sopivammaksi sekä hyödynnettiin tablettia, muovailuvahaa ym. oppimisen tukemisessa
-Tehtäviä katsottiin oppilaskohtaisesti 
-Eritytettiin ylös ja alaspäin esimerkiksi lukemisessa
-Musiikissa laulun sanat luettiin kaikille ääneen

  • Erityisesti EP-opiskelijat: Miten (ryhmittelyt, sermit, erityisopettajan mukanaolo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui? → Saitteko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisentuen piirissä? ​
-Sermejä oli käytössä sekä painolelut ja tasapainotyynyt
-Ryhmää jaettiin eri tiloihin taitotasojen mukaan
    • Esiopetuksessa tuen järjestämisestä ristiriitaista tietoa, vierailulla kerrottiin, ettö yleisenkin tuen piiriin tulisi siirtää oppilas tarvittaessa.

    • 1. lk EO:n tarkoitus eriyttää tukea tarvitsevan opetusta, nopeammin eteneville ylöspäin eriyttävää toimintaa, myös ryhmämuotoisesti
    • Suuremmassa vaka-yksikössä veo jatkuvasti käytettävissä (ei enää kiertävänä). Toinen koulun yhteydessä toimiva esiopetusryhmä ei ollut veo:a alkuvuonna tarvinnut. Kyseisen ryhmän tilanne tilojen suhteen haastava, koska ovat tilapäisesti koulun tiloissa, joita ei ole suunniteltu vaka-toimintaan
    -Esiopetuksen opettaja kertoi, että hänen ryhmässään kukaan ei ollut minkäänlaisen tuen piirissä, nykyään yleisenkin tuen piirin pääsyyn kriteerit??? <- Selventäkää joku jos tiedätte

    Ryhmämuistio kielitietoisen koulun Alakoulun ylli -tehtävään

    Pohtikaa kielitietoisuutta alakoulun yllin oppitunnilla Monikielisen oppijan matkassa - sivuston avulla https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitietoisuus-eri-tiedonaloilla/oppikirjatekstit/alakoulun-ylli/
    • Jokaiselle ryhmälle valitaan yksi sivuston tehtävistä 
      • ryhmä 1 kohdat I-II
      • ryhmä 2 = kohta III
      • ryhmä 3 = kohta IV 
    • Ryhmät pohtivat sivuston tehtäviä yhdessä ja pyrkivät löytämään näihin sopivat vastaukset sekä pohtimaan tehtävää kielitietoisesta näkökulmasta. Kirjatkaa ajatuksia oman POM-ryhmän ryhmämuistioon 
    • Lopuksi jokainen ryhmä kertoo tiivistetysti muille tehtävästään, siihen pohtimistaan ratkaisuistaan ja siitä, minkälaisia ajatuksia tämä tehtävä herätti liittyen kielitietoiseen opettamiseen ja opettamiseen ylipäätään.

    RYHMÄ 1 

    1. 
    A) sopeutua, pakkanen ja ravinto --> keskeiset käsitteet, joiden kautta käsitellä laajasti ylliä ja kirjan aiheita
    B) sopeutua, kestää ja riittävästi.

    2. 
    A. 1) oppikirjan selityksiin sopivin vaihtoehto, joka on riittävän selkeä
    B. 1) toinen vaihtoehto jättää enemmän arvailun varaan ja sopii tekstiin myös paremmin
    C. 2) valmistautua on pikkuhiljaa tekemistä, kohti päämäärää --> talvea
    D. 2
    E. 1) eläin ei luokittele mikä on tärkeää


    RYHMÄ 3

    4. Millaista kulttuurista ymmärrystä tarvitaan?

    Tieto Suomen luonnosta ja eläimistä kuvien tulkitsemisen tukena:
    -Lumi materiaalina: Voiko hyppiä kuin delfiini? Onko materiaali rakentamiskelpoista? Paljonko lunta ylipäätään on maassa yleisesti Suomen metsissä?
    -Eläinten mittasuhteet: Onko lintu saman kokoinen kuin hirvi?
    -Eläinten ruokavalio: Syökö palokärki ravinnokseen kaarnaa?