EP-POM1 (Johannan torstain ryhmä)

EP-POM 1 / R8 (Johannan torstain ryhmä)

Ryhmämme kokoontuu torstaisin 10.15 alkaen Zoomissa https://jyufi.zoom.us/j/61183231708
tai livenä seuraavasti:

Hyvinvoivan koulun eetoksesta

Anna ja Eden

Millainen on turvallinen ja hyvinvointia edistävä koulu
- estettömyys (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen)
- luottamuksen ilmapiiri -> oppilaat+henkilökunta, henkilökunta+henkilökunta völit
- johdon vahva tuki yhteisön hyvinvoinnin takana, mm. työhyvinvointi heijastuu helposti lapsiin
- ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeys! 
- kiusaamiseen puuttuminen ja aikuisten napakka puuttuminen alusta asti

Minkä arvon koulu antaa terveydelle ja hyvinvoinnille
- jokainen koulu antaa erilaisen painoarvon eri asioille, tähän vaikuttaa koulun koko ja henkilökunnan asenne
- ilman yksilön myönteistä asennetta esimerkiksi keskusteluun mielenterveystyöstä, ei todellista hyvinvointia voida rakentaa
- opetustoimi/päättäjäpuoli ei anna koululle kunnollista aikaa terveyden ja hyvinvoinnin opettamiselle ja huomioimiselle (ei välttämättä koulussa muutenkaan), nämä tahot myös vastuussa esim. suurista opetusyksiköistä

Millainen on unelmien koulu, jossa kaikilla on hyvä oppia ja tehdä töitä
- turvallinen ja hyvinvointia edistävä -> ks. ensimmäinen kysymys
- vuorovaikutusta edistävä
- tarpeeksi aikuisia
- koko henkilökunta mukana koulun toiminnassa yhtenä rintamana (opet, avustajat, keittiö, siistijät, huolto)

10 askelta
- toimivaan vuorovaikutuseen panostaminen: kuunteleminen, kuuleminen 
- oppilaslähtöisyys
- selkeät yhteiset tavoitteet ja niihin sitoutuminen
- johdonmukaisuus ja struktuuri
- yhteinen huumori
- yhdessätekemisen kulttuuriin panostaminen
- estettömyys
- välittävä suhtautuminen
- riittävä henkilöstöresurssi
- matanankynnyksen koulutusmahdollisuudet henkilöstölle mieltä askaruttaviin asioihin
- toimiva kodin ja koulun välinen yhteistyö ja siihen panostaminen

Millainen on koulun terveyden uhkakuva
- työn kuormittavuus
- uhat terveydelle, esim. sisäilma
- ylhäältä tulevat vaatimukset (esim. poliittiset), kasvavat koulukoot
- jatkuva muutokset
- huomioitava, että osa muutoksista ovat yhteiskunnan ja koulun kehittymisen kannalta tärkeitä

MInkälaista muutosta halutaan
- Kohtaamisen mahdollistaminen helpommaksi, aikuisia lisää
- Puhumisen kulttuurin kehittäminen, esimerkiksi erilaisuuteen
- yhteisopettajuuden kehittäminen ja tuki sille
- avoimet oppimisympäristöt hyvä idea, mutta mitään ei voi pitää yhtenä totuutena ja ymmärtää mitä oikeasti jollain termillä tarkoitetaan
- Työhyvinvointi kärjeksi henkilökunnan kanssa, ilman sitä ei voi tukea oppilaiden hyvinvointia

Liina, Jenni, Thinya ja Karoliina

- Turvallinen ja hyvinvointia edistävä koulu koostuu turvallisesta ilmapiiristä, kaikilla tulisi olla vapaus olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi. Opettajan luoma turvallinen kasvuympäristö on tärkeä. Kiusaamista ja syrjäytymistä ennaltaehkäistään ja siihen puututaan. Hyvinvointia edistävä koulu huomioi oppilaiden vahvuudet ja ottaa huomioon oppilaiden jaksamisen, pelot ja stressin aiheet. Mielenterveyttä tuetaan. Pienillä asioilla opettaja voi lisätä turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia oppilaissa, eli kasvattaja kohtaa aidosti oppilaat. Koulympäristön fyysiset tilat on huomioitu, esim. ergonomisuus. Työyhteisön ilmapiiristä pidetään huolta ja muistetaan, että aikuiset ovat esimerkkejä lapsille. Aikuisten hyvinvointi heijastuu myös lapsiin. Toimiva ja huomioiva vuorovaikutus koulun ja kodin sekä koulun ja oppilaan välillä edistää hyvinvointia ja turvallisuutta.

- Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta koululla on merkittävä rooli: Koulun tehtävänä olisi tukea oppilaan itsenäistymistä ja toimintaan ohjautumista. Koe- ja arvosanapaineet voivat horjuttaa oppijan itsetuntoa ja hyvinvointia. Koulun henkilökunnan asenne ja heidän arvonsa vaikuttavat koulun toimintakulttuuriin ja siihen miten oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin huomioiminen käytännössä toteutuu.

- Unelmien koulussa olisi riittävästi resurssia huomioida oppilaat ja heidän tarpeensa yksilöllisesti. Unelmien koulussa ilmapiiri ja vuorovaikutussuhteet olisivat kohdillaan ja oppilaiden sekä työyhteisön jaksamista tuetaan aktiivisesti.

- Kymmenen askelta unelmien kouluun: rahallisia resursseja ohjattaisiin enemmän kouluille, työyhteisöön panostaminen, ajallisten resurssien järjestäminen, esteettömyyden huomiointi, tehokas ja selkeä monialainen yhteistyö, sujuva kommunikointi kodin ja koulun välillä, opettajien kiinnostus ja jaksaminen työssä, oppilaslähtöisyys, oppilaiden sosiaalisten- ja tunnetaitojen tehokkaampi tukeminen ja jatkuva eriyttäminen.

- Koulun terveyden uhkakuva on koulun henkilökunnan liiallinen kuormitus. Koulun ja opetussuunnitelman tavoitteiden tulisi olla realistisia ja koulun resursseila saavutettavia. Hallituksen taloudelliset leikkaukset koulumaailmasta ovat uhka.

- Muutoksena kouluun toivottaisiin, että koulun henkilökunnan ja oppilaiden hyvinvointi otettaisiin kokonaisvaltaisemmin huomioon ja siihen panostettaisiin enemmän. 


Saana:

Millainen on turvallinen ja koulun hyvinvointia edistävä koulu?
  • Turvalliseen kouluun kuuluu avoin ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa kaikki saavat näyttää tunteensa ja ajatuksensa niin, että kokevat tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Turvallisessa koulussa on reilut ja osaavat opettajat ja muut henkilökunnan jäsenet. Koska oppilaat ovat joillain vuosiluokilla hyvin pieniä, tulisi hyvinvointia edistävässä koulussa paneutua jonkin verran myös tunnetaitojen opettamiseen.
Minkä arvon koulu antaa terveydelle ja hyvinvoinnille? 
  • Tällä hetkellä tai omaa kouluaikaa muistellen koulu ei anna kovinkaan suurta arvoa terveydelle ja hyvinvoinnille. Terveystiedon tunteja toki oli, mutta niissä käsitellyt aiheet pysyivät oppilasta kaukana, eikä oppilaiden hyvinvointia oikein huomioitu muissa aineissa. Jotkut opettajat toki pyrkivät laittamaan omien kokeidensa ja palautuspäiviensä päivämääriä, niin ettei saman päivän aikana ollut montaa isoa projektia. Myös kiusaamiseen ja oppilaiden negatiivisiin asenteisiin toisiaan ja opettajia kohtaan on hankala puuttua
Millainen on unelmien koulu, jossa kaikilla on hyvä oppia ja tehdä töitä? 

  • Unelmien koulussa jokainen tuntee olonsa tärkeäksi ja osaksi ryhmää ja koulua. Jokaisen on helppo pyytää apua mihin tahansa pulmaan, henkiseen tai opintoihin liittyviin. 
Mitkä ovat ne kymmenen askelta, joilla sinne päästään? 
- Tarpeeksi henkilökuntaa
- Suhteellisen pienet luokkakoot
- Osaavat opettajat
- Välittävät opettajat
- Tukea tarvitseville riittävästi ja suht. välittömästi
- Koulun ilmapiiriin panostaminen
- Tarpeeksi aikaa ja ponnisteluja ryhmäyttämiseen
- Rahaa :D
- Koulun työyhteisön hyvinvointiin panostaminen ( esim. opettajat ei vihoittele keskenään)

Millainen on koulun terveyden uhkakuva? 
  • Mieleen nousee eniten mielenterveyteen liittyvät uhkakuvat. Oppilaiden ja opettajien jaksamisen huoli ja yhteiskunnan jakautuminen toisilleen vihoitteleviin leireihin (koulu miniversio yhteiskunnasta > yhteiskunnalliset uhkakuvat heijastuvat jonkin verran kouluun)
Minkälaista muutosta halutaan?
  • Muutosta halutaan luokkakokojen pienentämiseksi ja henkilökunnan lisäämiseksi, eli tarvittaisiin lisää resursseja. Myös koulunkäynnin tukea (Opintoihin ja henkiseen liittyvää) pitäisi lisätä.

Ryhmämuistio kielitietoisen koulun Alakoulun ylli -tehtävään

Thinya, Essi, Silja ja Mari - havainnonitilomakkeen tarkastelua

1) Linkittyy vahvasti luennon aiheisiin; kielitietoisuus ja sen huomiointi opetuksessa ja koulussa, konkreettiset esimerkit
2) Neljä teemaa avasivat ymmärrystämme kielitietoisuudesta. Teemat oli avattu kivasti lomakkeessa. 
Laaja käsitys itseilmaisusta; eleet ja murteet mukana. 
3) Kaikki opetus on jollain tavalla kielellistä. Opetuksessa voidaan hyödyntää oppilaiden kielitaitoja esim. pyytää oppilaita opettamaan jotain kieltä, josta hänellä on kokemusta. 


Ohjeet 30.9. Tiedonkäsitykset-demon korvaaviin pienryhmätehtäviin

Muodostakaa n. 3 - 4 opiskelijan pienryhmä, jossa aiotte opiskella tiedonkäsityksiin liittyvän osuuden.
  1. Katsokaa ensin (joko itsenäisesti tai pienryhmän kanssa) torstain 30.9. Tiedonkäsitykset luento ja aloittakaa yhteinen työskentelynne jakamalla luennon herättämiä ajatuksia. Miettikää luennon antia erityisetsi tieteellisen ydinosaamisalueen käsittelyn näkökulmasta.
  2. Pohtikaa seuraavaksi, miksi kriittisen ajattelun harjoitteleminen koulussa on tai ei ole tärkeää. Perustelkaa näkökulmianne monipuolisesti.
    • Liittäkää koonti kohtien 1 - 2 pohdinnoista ryhmäpalautuskansioon (nimetkää pohdintaan tiiminne jäsenet).
  3. Kehittäkää pienryhmässänne harjoituksia, joissa kriittistä ajattelua voisi edistää. Kytkekää harjoitteet mielellään eri oppiaineisiin. Kirjatkaa kehittelemänne harjoitteet yhteiseen ryhmämuistioon (laittaa kehittelemiinne harjoitteisiin tiiminne jäsenten nimet).

Työniloa!

Ideoita ja harjoituksia kriittisen ajattelun edistämiseen koulussa

Anna, Eden, Ilona, Marttiina

Äidinkieli, luonnontieteet, historia 
  • tarkastellaan miten eri näkökulmista esim. lähteiden kirjottajat lähestyy eri aiheita ja miten se vaikuttaa lähteiden luotettavuuteen. 
  • Annetaan oppilaille aihe, josta he etsivät uutisia ja muita tietoja netistä. Tarkoituksena löytää mahdollisimman monipuolisesti eri näkökulmia ja ymmärtää se, että samasta ilmiöstä voi olla eriäviä tietoja. 
  • Opettaja voisi havainnoida valheellisen tiedon leviämistä: opettajalla on mahdollisuus muokata esim. Wikipedian sivuja --> valheellisen tiedon ylöskirjaaminen Wikipediaan, oppilaat voivat lähteä hakemaan informaatiota aiheesta --> tiedonhaun jälkeen opettaja voisi tarkastella luokan kanssa yhdessä, oliko valheellinen tieto Wikipediasta päässyt mukaan oppilaiden keräämään tietoon 
  • Aihetta voi lähestyä myös draaman keinoin. Oppilaiden kanssa voi käydä läpi lausahduksia tai sanoja, joilla on erilaisia merkityksiä. Millaisia otsikoita näistä voisi saada julkisuuden henkilöille? Esimerkkinä se, miten Fingerporissa väännetään lausahduksia (ei välttämättä kannata ihan pienille oppilaille niitä näyttää, mutta niistä voi saada esimerkkimateriaalia).  
  • Valeuutisten tekeminen erityisesti isompien kanssa. Verkossa voi tehdä luoda somepalveluiden ulkoasulla uutisia, esim. Trumpin twiitin näköisen postauksen saa tehtyä muutamassa minuutissa. Näiden teko ei vaadi tiliä palveluissa. Samoin voi tehdä oikeiden lehtien kansien näköisiä uutisointeja. Näyttää miten helppoa huijaaminen on.

Ada ja Annastiina
Suomen kieli:
Annetaan oppilaille artikkeli, joka päällisin puolin vaikuttaa luotettavalta tieteelliseltä artikkelilta. Pyydetään oppilaita pohtimaan artikkelin sisältöä ja etsimään artikkelista sellaiset tiedot, jotka eivät pidä paikkaansa. 

Matematiikka/suomen kieli:
Oppilaat saavat tilastoja ja tilastoihin kuuluvia väittämiä. Oppilaat saavat itse tulkita tilastoja ja päätellä tulkitsemansa perusteella, ovatko väittämät oikein vai väärin. Harjoituksen avulla oppilaat oppivat luottamaan enemmän omaan harkintakykyynsä. 


Mikko, Rebekka ja Mari
  • Valeuutisiin/disinformaatiota sisältäviin nettisivuihin tutustuminen  (äidinkieli, yhteiskuntaoppi, historia, kielet) 
  • → Opetellaan medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä pohtimalla sivustojen alkuperää ja sitä, mistä ja miten ko. tieto on   
     muodostettu (Pohdi, mitä tarkoittaa “Tutkimuksissa on kerrottu”)
  • Korrelaation ja syy-seuraussuhteen harjoituksia taulukoiden ja tilastojen avulla (voidaan soveltaa kaikissa oppiaineissa)
  • → vaikka jokin asia olisi ilmaistu taulukossa, se ei tee siitä aukotonta totuutta
  • Tutkiva oppiminen itsessään (voidaan hyödyntää kaikissa oppiaineissa ja yli oppiainerajojen )
  • Mielipiteen ja faktan erottamisharjoituksia (voidaan soveltaa kaikissa oppiaineissa)
  • → esim. kouluruoka on hyvää vs. Suomen pääkaupunki on Helsinki 
-----------------------

Liina, Jenni, Oona ja Thinya
3. Kriittisen ajattelun harjoitteet 
Äidinkieli 
  • Erilaisiin lehtiin, nettisivuihin ja uutisiin tutustumista ja niiden luotettavuuden pohtimista (tekstien arviointi, eri artikkelin osiin huomion kiinnittäminen, julkaisualusta, kirjoittaja yms.) 
  • Mielipidekirjoitusten tutkiminen (esim. mihin kirjoitus pyrkii, kuka sen on kirjoittanut, mikä on kirjoituksen motiivi ja miten se pyrkii vaikuttamaan lukijaan) 
Vieraat kielet  
  • Eri maiden uutisoinnin vertaaminen suomalaiseen uutisointiin, harjoitellaan samalla erikielisten uutisten lukemista ja medialukutaitoa (esim. samasta aiheesta kertova uutinen eri maiden medioissa, huomataanko eroa ja mistä erot voisivat johtua, rajoitetaanko maassa jotenkin sananvapautta tms.) 
  • Kulttuurinen osaaminen, ja se, miten kieli on rakentunut kulttuurin ympärille. Oman kulttuurin ja kielirakenteiden vertaaminen toisen maan omiin.
Historia
  • Ymmärrys siitä, että historia on kirjoitettu usein tunnelatauksella: esim. meidän historian opetus on Suomen näkökulmasta, mikä esittää kutkin maat tietystä näkökulmasta ja rajatulla perustelulla.
  • Lukemalla eri maiden historiankirjoja ja vertaamalla niitä suomen historian kirjoihin→ voidaan huomata, että eri maissa asiat on kerrottu eri tavalla, ns. oman maan näkökulmasta. Voisimme luokassa pohtia, että onko oikeaa tai väärää tietoa ja miksi eri maat näkevät asiat eri tavalla?


  • Linda, Karoliina ja Silja
  • Historian opetus: vertaa ja tulkitse yhden historian aiheen opetuksen eroavaisuuksia Suomen, Venäjän, ja Kiinan opetusmateriaaleista (valmiit käännökset oppilaille)
  • Äidinkieli: erilaisia tekstityyppejä, esim. ns. tieteellinen artikkeli, blogikirjoitus ja uutinen vaikka iltapäivälehdestä ja tutkia näitä tekstilajeja. Arvioidaan luotettavuutta/lähdekriittisyys 

Laaja-alaisen osaamisalueen käsittely koulussa

Valitkaa ryhmässänne yksi laaja-alaisen osaamisen osa-alue 
A) Tutkikaa opetussuunnitelmasta valitsemaanne osaamisaluetta ja tarkastelkaa sen käsittelyyn liittyviä mahdollisuuksia
  • •eri oppiaineiden näkökulmasta•oppiaineiden integroinnin näkökulmasta
  • •ilmiölähtöisen oppimisen näkökulmasta.
B) Hahmotelkaa monialaista, ilmiölähtöistä oppimiskokonaisuutta, jossa (esim.)
  • •käsittelette valitsemaanne laaja-alaista osaamisaluetta•huomioitte esteettömän opetuksen periaatteita
  • •mahdollistatte ikäsekoitteisten ryhmien työskentelyn
  • •pyritte noudattamaan aktiivisen oppimisen lähestymistapoja.
  • valittu kokonaisuus itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Jenni, Linda, Karoliina ja Silja 
  • Valittu ilmiö: Ruoka
  • -Mihin kouluaineisiin liitetään: 
  • -Terveystieto ja terveellinen ravinto
  • -Ylli, kotitalous, kemia ja matikka: metsäretki jossa pomitaan luonnosta esim. mustikoita ja sieniä yms ja yhdistetään lajintunnistukseen. Tehdään ruokaa yllin tunnilla kerätyistä antimista. Reseptin  eri ainesosien kemiallisten suhteiden tarkastelua, lasketaan miten reseptin saisi tehtyä tuplana tai puolet vähemmälle ihmismäärälle
  • - yhteiskuntaoppi ja matikka yhdistettynä;kysynnän ja tarjonnan laki (miten ruuan hinta määräytyy,  ravintoarvojen laskeminen, ulkona syömisen vs. kotiruuan hintojen erot? Mitä maksaa maitopurkki ja mistä hinta koostuu? Erilaisesta ravinnosta tuleva hiilijalanjälki ja sen laskeminen. 
  • -Äidinkieli ja kuvis: miten ruokaa mainostetaan. Tutkitaan ruokapakkauksia ja niissä olevia tekstejä, 
  •  hävikkiruuan hyödyntäminen esim. maalaamiseen? Uudenlaisten ruokapakkausten suunnittelua ja hävikkiruuan hyödyntämistä niiden maalaamiseen ja koristeluun 
  • Toteutusmuoto: teemaviikko jolloin joka aineiden tunneilla käsitellään ruokaa ja siihen liittyviä eri aspekteja. Ns. rastitunnit iän suhteen sekoitetuin ryhmin. Jokainen opettaja suunnittelee omaan alaansa liittyvän oppitunnin/aktiiviteetin ruokaan liittyen
  • Esteettömän opetuksen periaatteiden huomioiminen teemaviikolla: 
  • - Luonnossa liikkuminen tarpeeksi helpossa maastossa, ruoka-aine-allergioiden huomioiminen?
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • - tätä helppo toteuttaa ja yhdistää kaikkii eri aineisiin (etenkin lukuaineet)
  • - oppimisen strategiat liittyy kaikkiin perusopetuksen oppiaineisiin
  • - samaa asiaa lähestytään monesta eri näkökulmasta ja oppija saa kokemuksia monenlaisista näkökulmista
  • -monipuolinen lähestymistapa tukee kaikkia oppilaita
  • Paikallishistoria: 
  • Esim. mitä on Tamperelaisuus
  • - Mitkä on lapsille tärkeitä toimintaympäristöjä omassa arjessa
  • - Tutustutaan koulumatkaan ja mietitään mitä matkalla on
  • - Mitä ympäristöjä perheen arkeen kuuluu
  • Miksi näin?
  • ensin pohditaan oman ryhmän kesken ja sitten sekoitetaan ikäryhmä samojen kiinnostusten kohteiden tai ympäristöjen mukaan.
  • Oppiaineet: Historia, äidinkieli, ylli, matematiikka, uskonto/ET, musiikki, liikunta
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot/ Annastiina, Saana ja Rebekka 
  • -Voidaan liittää liikuntaan, ympäristötietoon, matikkaan, terveystietoon, kotitalouteen
  • - Talousnäkökulman voisi liittyy hyvin moneen oppiaineeseen esimerkiksi projektiluonteisesti eri ikäisten oppijoiden kesken aiheena oman talouden hoidon tarkastelu. Oppilaille annetaan kuvitteellisesti rahaa viikon ajaksi ja ryhmässä keskustelevat mihin rahaa menee.  Oppilaat suunnittelvat oman budjetin
  • - Projektissa mahdollista huomoida kestävä kehitys ja kulutus 
    • EDEN, OONA JA ADA
    • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
      • alakoululaiset (1-2)
      • LIIKENNETURVALLISUUS
      • ylli
        • liikenneturvallisuus sisältönä
        • perusensiaputaidot
        • MALLINNUKSEEN NÄMÄ TAIDOT
        • isommat oppilaat ja mopokortti
          • liikennesäännöistä puhuminen
        • ERIYTTÄMINEN
          • kuvaohjeet, ennakointi
      • kuvis/käsityö
        • pienoismalli liikenteestä → mallinnetaan tilanteita
          • muille selittäminen ja oman ymmärryksen sanoittaminen
        • ERIYTTÄMINEN
          • mahdollisuus työskennellä eri tavoin, ryhmätyö ja eri taitojen hyödyntäminen
      • liikunta        
        • käydään tutustumassa lähiympäristöön ja turvalliseen liikkumiseen koulun lähialueilla
        • isommat oppilaat apuohjaajina
          • heidän omat kokemukset, mikä on pelottanut pienenä
        • koulumatkan pohtiminen
        • ERIYTTÄMINEN
          • helpot liikkumisympäristöt
          • mahdolliset avustajat
          • apuvälineet 
          • kuvaohjeet → mitä tulee tapahtumaan 



    → Ajattelu ja oppimaan oppiminen L1

    A) Tutkikaa opetussuunnitelmasta valitsemaanne osaamisaluetta ja tarkastelkaa sen käsittelyyn liittyviä mahdollisuuksia 

    • eri oppiaineiden näkökulmasta 

    • esim. Mitä äikässä voisi tehdä, jotta se tukisi oppimaan oppimista? → lukustrategioiden opettelua
    • oppiaineiden integroinnin näkökulmasta 

    • toiminnallinen työskentely, pelillisyys, 
    • ryhmätyö tutkivan oppimisen kautta → oppilaat itse etsivät tietoa, arvioivat myös onko tieto relevanttia oman työn kannalta

    Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä