Liina Vu, Thinya Wadunombi & Jenni Olli

Oppimisympäristöstä: ​

• Millainen on esiopetuksen tai alkuluokan oppimisympäristö ja miten se huomioi lasten yksilöllisyyden? (Esim: Mitentila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsenoppimista ja kasvuatukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä / aikuisen ja lasten välillä?)​

- Värikkäät tilat oppimisympäristössä, turvallisuus ja ääni huomioitu mm. pehmusteilla. Tilat leikkiin kannustavia, paljon virikkeitä ja leluja.
- Muunneltavuus: saman tilan tulee soveltua sekä leikkimiseen että formaalimpaan opetukseen
- Havainnollistaminen: aakkoset seinillä, päivä-/lukujärjestys kuvilla, kymppiparit...

1. Ankeus --> ei lasten askarteluja tms. seinillä, ei lukunurkkauksia tms. "rentoja" tiloja
2. Uusi rakennus --> avoimet ja suuret tilat, rullattavat tuolit ja pyörivät pöydät, vaatii totuttelua ja vahvaa opettajan ohjausta

• a) pienet oppilaat samassa tilassa (eskarit, eput..) myös aikuiset tulevat tutuksi, siirtyminen helpottuu
• b) lasten korkeudella tavarat

3.Uusi rakennus  --> sekä avoimia tiloja että pieniä "perusluokkia"

- ei vanhanaikaisia pulpetteja, helposti liikuteltavat pöydät
- värejä, muotoja, kellonaikoja, lukujärjestys kuukaudet seinillä, visuaalinen ympäristö
- hyödynnetään luokkien ulkopuolella olevia tiloja opetuksessa esim lähimetsä.

- Ahdas luokkatila, pulpetit täytti koko luokan
-Vuorovaikutus: parityöskentely, monipuolisesti tehtävän asettelun kautta eri aikuisten kanssa 
Oppisisällöistä: ​

• Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksenopetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteet 2014)?​

- ilmaisun monet muodot, kasvan ja kehityn, kielen rikas maailma, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni.
- Askartelu sanomalehdistä: sanomalehden rakenne (millaista sisältöä siihen kuuluu), luku- ja kirjoitustaidon harjoittelu, kuvataide, hienomotoriset taidot... 
- Arkielämän taidot, vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot, tunnetaidot (esim. ohjattu kauppaleikki, retket, matkustaminen linja-autolla ja liikkuminen lähiympäristössä)

- matematiikassa visuaaliset välineet käytössä --> sopii eri ikäisille ja tukee erilaisia matematiikan taitoja (lukumääräisyys, avaruudellinen hahmottaminen)
- yhteiset tunnit --> yhdessä tekemisen kulttuuri vahvasti esillä
- vaikeus opettajille --> ei samoja työpareja, vaan pari voi muuttua muutaman viikon välein - suunnittelun vaikeudet
- suuret vaihtelut eri koulujen/eskarien välillä --> opettajien vastuu päivittää toimintatapoja
----> kukaan ei valvo, mitä tapahtuu ja otetaanko laaja-alaisuus huomioon

- oppisisällöt tukee monen ikäisten oppimista, esim vuorovaikutustaidot.
- mahdollistetaan vertaisoppiminen, ei enää moitita siitä jos pohtii kaverin kanssa jos ei yksinään keksi vastausta


- Kestävä kehitys
- Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Toiminnasta ja ohjaamisesta: ​

• Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksenkohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?​
• Mikä on leikin merkitys, sija ja tila havaintohetkesi aikana? Millaisesta lasten kanssa suoritettavasta toiminnasta havaintoaikasi rakentui?​
• Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan (opettaja ja vertaiset, sisältyikö itsearviointia)? Ohjasiko se lapsen toimintaa edelleen ja oliko se oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää? ​
• Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin? Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta (esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä)? Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja (esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä)?​

- Toiminnassa otetaan huomioon lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Opettajalähtöisyydessä opettaja asettaa turvallisen oppimisympäristön, ja esim. videolla kun opeteltiin O-kirjainta, opettaja näytti sitä selkeästi kasvoilla ja käsillä. Oppimisessa mukana leikillisyys eskari-ikäisillä. Pienet lapset "opiskelevat" mm. askartelemalla planeettoja, jolloin toiminnallisuuden kautta tutustutaan ja saadaan tietoa aiheesta.
- Leikin avulla lapset oppivat motoriikkaa, sosiaalisia taitoja, eri rooleja tms. joten leikin merkitys lapsen oppimisen kannalta on merkittävä.

- lapsilähtöisyys --> lasten puheenvuoroihin tartuttiin, aktiivinen lasten kuuntelu ja vuorovaikutuksen toimivuus
- sekä teknologian hyödyntäminen että toiminnalliset pelit --> keskittyminen eri oppimisympäristöissä
- eri-ikäryhmät --> lapsille konkretisoituu että eri ihmiset osaavat eri asioita - halu auttaa muita (kaikilla ei riitä kärsivällisyys!)
---- vaatii työskentelyyn monta aikuista, eriyttäminen vie aikaa, ei onnistu yhden opettajan voimin isoissa luokissa

- Kysellään lapsilta, mistä lapset ovat pitäneet, mitä he haluaisivat oppia yms. ja rakennetaan oppisisältöjä lasten kiinnostuksen kohtien mukaisesti 
- Oppimisen ja opetuksen sitominen lasten omaan kokemusmaailmaan 
- Opettaminen leikin avulla 
- tukeva, kannustava palaute, palaute lasten oman kokemuksen kautta (esim. työrauha)

- lapsilähtöisyys korostuu opetuksessa
- leikin merkitys 
- monipuolista opetusta asiaan liittyen, leikkiä, piirtämistä, liikkumista yms
- opettajan antama palaute

- Toiminnallisia tehtäviä
- eskareille, ykkösille ja kakkosille omat matikan tehtävät.

- Lapsilähtöisyyttä mukaan tilanteen ja ryhmäkoon sallimissa rajoissa 
- Välituntitoiminnan ja leikkien havainnointi
- Moniammatillisuus nähtävissä: erityisopettaja, koulunkäynninohjaajat
Kasvun ja oppimisen tukemisesta: ​

• Miten lasten opetusta eriytettiin? (Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?)​
• Erityisesti EP-opiskelijat: Miten (ryhmittelyt, sermit, erityisopettajan mukanaolo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui? →Saitko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisentuen piirissä? ​

- kolunkäynninohjaaja oli mukana toiminnassa ja tuki tarvittaessa

- lapsen keskittyminen huomioon --> työskentely pilkotaan osiin (tuetaan toiminnanohjausta)
- lukutunneilla ryhmäjaot --> tasoryhmittäin tekeminen
- eri ikäryhmiä luokassa --> eriyttäminen tapahtuu ns. huomaamattomasti vaikka mentäisi tasoryhmittäin