Demojen diat ja materiaalit

Hyvinvointioppiminen

•Millainen on turvallinen ja hyvinvointia edistävä koulu? 
  • - tasa-arvoinen
  • - osallistava
  • - eettinen
  • - vanhempien ja koulun välinen yhteistyö
  • - luottamus
  • - ryhmähenki
  • -koulu jossa viestiminen perheen ja koulun välillä onnistuu
  • -selkeät järjestyssäännöt ja niistä pidetään kiinni
  • -aktiivinen ja nopea ongelmien ratkaisu 
  • -hyvinvointia katsotaan monesta eri näkökulmasta (henkinen,fyysinen)
  • -monipuolinen ja avoin oppimisympäristö
  • -huomiodaan jokainen yksilönä
  • -ollaan rehellisiä ja avoimia vaikeuksista ja haasteista
  • -apu ja tuki aina helposti saatavilla
  • -otetaan huomioon sekä oppilaiden että opettajien ja kouluhenkilökunnan hyvinvointi
  • -jos huomataan ongelmakohtia, niihin puututaan eikä vain lakaista sivuun

•Mitä on hyvinvointi? Mitä terveys oikein on? 
  • -psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen 
  • -muutakin kuin sairauden puute
  • -mielenterveyskäsi
  • -kehon ja mielen tasapaino
  • -kokonaisvaltainen tunne siitä, että pystyy tekemään asioita joista nauttii ja jotka edistää terveyttä
  • -terveellinen itsetuntemus
  • -ihminen kokee hyvinvointia silloin, kun ei ole edes tietoinen siitä (silloin kun asiat on hyvin, ei ole valitettavaa)
  • -kykyä seurata ja havainnoida omaa terveydentilaa, kyky suhteuttaa asioita
  • -perustarpeet täyttyvät


•Kenen työhön niiden edistäminen kuuluu? 
-Opettajien
-Kouluterveyden hoitajien
-koulupsykologi
-Vanhempien ja muiden läheisten 
-Opetushallituksen
-Henkilön itse
-Opojen
-Kuraattorien
-harrastusohjaajien
-valtion
-meitä edustavien ihmisten esim. kansanedustajat
-virkavallan
-siivoojien
-yleisen terveydenhuollon
-eri aloilla toimivat sosiaalityöntekijät (turvakodit/tukipuhelimet)
-vanhempien
-kouluruoasta vastaava henkilökunta

•Minkä arvon koulu antaa terveydelle ja hyvinvoinnille? 
-Koulussa huomioidaan usein liian vähän arjen hyvinvointia sekä pahoinvointia.
-Usein panostetaan esimerkiksi koulukuraattorin, -psykologin ja terveydenhuollon palveluihin.
-Osittain koulu- ja aluekohtaista
-puhutaan paljon, mutta hyvinvoinintia edistävä toiminta jää vähäiseksi
-tuen huomioonottaminen
-jos hyvinvointia arvostetaan, tulisi arvostaa myös rauhallisuutta ja vastaanottavuutta – keskinäinen kommunikointi, aito kuunteleminen
-suorituskeskeisyyden ehkäisy
-kouluissa myös eroja, arvot koulukohtaisia
-kouluissa hyvinvointia ja terveyttä pidetään nimellisesti tärkeänä, mutta käytännön toimet jää usein huonosti toimiviksi ja oppilaista irrallisiksi 
-ainekohtaisen hyvinvoinnin pitäisi olla korostetumpaa
-arvo vaihtelee opettajien kesken 
-riippuvaista opettajan omasta näkemyksestä hyvinvoinnista ja terveydestä 
-terveyteen puuttuminen koetaan näennäiseksi "välittääkö kukaan oikeasti"
-terveyteen suhtautumisella liian perinteiset ajatusmallilt,


•Millainen on unelmien koulu, jossa kaikilla on hyvä oppia ja tehdä töitä? 
  • Ei kiusaamista
  • Tasa-arvoinen
  • Opettajat ja oppilaat ovat hyvinvoiva
  • Hyvät opetusmateriaalit
  • Hyvä taloudellinen tilanne--> mahdollisuus tehdä monipuolisesti
  • Luovuus opetuksessa
    • voisi käyttää kiireettä omaa luovuuttaan, eikä toimia aina ns kaavan mukaan
  • jokainen oppilas tulisi kohdatuksi
  • turvallinen ja kannustava ilmapiiri
    • kannustetaan oppilaita hyvään sosiaaliseen kanssakäymiseen
  • työhyvinvointi
  • Hyvin integroitu
  • Laadukas opetus
  • Hyvä ja terveellinen oppimisympäristö
    • puhdas sisäilma
    • mieltä aktivoiva sisustus -> värikkyys, 
  • Sujuva vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä
  • Hyvät mahdollisuudet liikunnalle
  • mahdollisuudet toteuttaa itseään
    • jokaiselle tarjotaan onnistumisen kokemuksia
  • laadukas kouluruoka, varmistetaan kaikkien ravinnonsaanti
  • aito kuuntelu, oppilaat keskiössä
  • Välittämistä ja rajoja 
  • Vältetään "jämähtämistä" ja ollaan aktiivisesti parantamassa kouluympäristöä ja omia opetusmetodeja
  • työhyvinvointia tukeva 
    • kiire, stressi, paineet, työmoraali yms tunnistettaisiin laajasti 
    • työn määrällä ja kiireellä ei määriteltäisi menestystä


•Mitkä ovat ne kymmenen askelta, joilla sinne päästään? 
-yhteistyö
  • -Myös koulun ja kodin välillä
-toistensa tukeminen ja kaikkien huomioonottaminen
-riitttävät resurssit
-opettajien ammattitaito, laadukas opettajankoulutus
-kyky sopeutua, uudistua ja pysyä ajan tasalla
-poliittiset päätökset ja koulujen resurssit
-moniammatillinen yhteistyö
-kuuntelu
-arjen ja sosiaalisten taitojen integroiminen oppimiseen
-opettajien ja työyhteisön hyvinvointi
-löydettäisiin uusia kokonaisvaltaisempia akateemisen osaamisen mittaamisen keinoja (esim nykyään pisa-tulosten huononemiseen ripustaudutaan paljon)
  • - näin säilytettäisiin ajan mukana muuttuva koulutus kaiken ikäisille eikä verrattaisi ns. "vanhaan hyvään" 
  • - jotta koulutuksen arvostus säilyisi ja sitä ylläpidettäisiin 
-tutkimustuloksiin jumahtamisen välttäminen
  • -jotta tuloksissa esiintyviin ongelmiin etsittäisiin aktiivisesti ratkaisuja, eikä vain jäätäisi ihmettelemään tutkimustuloksia

•Millainen on koulun terveyden uhkakuva? 
-koulu ei toimi samojen sääntöjen mukaan ja yhteistyö ei onnistu
-oppilailla vääristynyt kuva auktoriteetista
-henkilökunnan välinpitämättömyys
-ei osata ennakoida tai tunnistaa mielenterveysongelmia
-asioista tiedetään paljon, mutta ongelmiin ei osata vaikuttaa (esim. tutkimustulosten liiallinen tuijottaminen)
-elämän hektisyys, kiire ja lisääntyvä stressi
-yhteiskunnan suorituspaineet
-Opettajien mielenterveyden järkkyminen
-Kokoaikainen kiusaaminen
  • -kiusaamiseen ei puututa 
-Huonot opetusmateriaalit
-Ei tasa-arvoa
-keskinäisen kunnioituksen puute
-suorituskeskeisyys
-huonot fyysiset puitteet

•Minkälaista muutosta halutaan?
-kommunikoinnin ja yhteisön onnistunut toimiminen
-molemminpuolinen kunnioitus
-näkyvyyttä, sosiaalisesti normalisoidumpaa (erityisesti vanhemmat ikäpolvet)
-konkreettisia toimia ongelmia vastaan, hyvänä esimerkkinä terapiatakuu
-Suurta 
-aikaisempaa tiheämmät lukiseulat
-liikunna ja terveiden elämäntapojen mallintaminen koulussa, yhteistyö liikuntaharrastuksien tarjoajien kanssa
-psyykkinen hyvinvointi otetaan enemmän huomioon
-luokan ja koko koulun keskeiset sosiaaliset suhteet paremmiksi
-pois suorituskeskeisestä ajatusmallista 
-harppaus nykyaikaan

Esi- ja alkuopetusvierailutehtävän purku



Ryhmä 1:
- yhteisiä laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia:
  •  - ympäristötieto (ykkösluokassa ja päiväkodissa), matematiikka (molemmissa), kuuvamataito ja käsityö (molemmissa) 
  •  - kaikkia näitä yhdisteltiin toisiinsa, ylitettiin oppituntirajoja
  •  - ruokailuun lähtö ja ruokailu, käyttäytyminen ja menettely 
- erikoista: 
    - parakeissa toimiva päiväkoti, jossa tilanjaot oppiaineittain olivat selkeitä, myöskin tehtiin paljon yhteistyötä ykkös ja kakkosluokkalaisten kanssa 
- yhteistä oppimisympäristöissä:
    - lasten taidetta seinillä, värikästä oppimateriaalia, numerot ja aakkoset seinällä
    - kaikki oli hyvässä järjestyksessä esim. lelut olivat siististi omilla paikoillaan
    - päiväkodeissa mahdollisuus ryhmätyöskentelyyn, ykkösluokalla kaikki omilla pulpeteillaan koronan takia
    - selkeä ero koronan vaikutuksesta päiväkotiin ja kouluun, päiväkodeissa ei näy niin konkreettisin keinoin kuin koulussa
    - leikkitaulu käytössä 
    - todella opettajajohtoista toimintaa, mutta sitä ei koettu ongelmalliseksi, lapsia kuitenkin huomioitiin tasapuolisesti ja annettiin suunvuoroa
- mieleen jäi:
  •  - leikkiminen, myös kouluissa positiivisena oppimisen keinona 
  •  - leikkilorut koettiin positiivisina 
  •  - kinesteettinen oppiminen ekaluokalla super toimivaa 
  •  - eroja eriyttämisen asteissa 
- palautteesta:
    - kehuttiin tekemistä enemmän kuin oppilasta henkilönä, vahvisti hyvää käytöstä ja tekemistä 
    - paljon ja kokoajan palautetta tekemisestä 
    - opettajien iät näkyvät palautteen annossa 

ryhmä 2:
-Huomasimme kaikki, että oppimisympäristö on hyvin laaja --> käytetään paljon erilaisia tiloja sisällä ja ulkona ja tehdään retkiä
  •     -tukevat omatoimisuutta --> esim. naulakot sopivalla korkeudella, ei välttämättä tarvitse aikuisen apua
  •     -Värikkäät luokat
-oppisisällöistä
    • -arjen taidot otetaan hyvin huomioon opetuksessa
    • -lähtötaso otettu huomioon
-toiminnasta ja ohjaamisesta
    • -opettajajohtoisuus opetuksessa 
    • -leikin kautta oppiminen
    • -positiivinen palaute kaikessa tekemisessä korostui
-kasvun ja oppimisen tukemisesta
    • -eriyttäminen eri tasoista eri kouluissa 
    • -eri tasoisten oppijoiden oppimisen tukeminen

    
Ryhmä 3:
    -Oppimisympäristö: Lasten omia kuvistöitä seinillä + askartelu jutskia!
    -Oppimiskokonaisuuksia:Matikka ja äikkä pääosassa joita yhdistetään toisiin aineisiin huomaamattomasti esim kuvikseen
    Toiminta ja ohjaaminen: Eskarin ja eppuluokan ero, lapsikeskeisyys verrattuna opettajajohtoisuuteen
                • Leikkimisellä on iso merkitys niin eskarissa kuin ykkösluokalla
                • Lapsia opetetaan projektiluontoisesti jossa huomaa moniammatillisuutta (norssilla myös paljon harjoittelijoita)


Ryhmä 4:
    -Oppimisympäristö: Oppilaiden omia kuvistöitä, julisteita ja kuvia, aakkoset seinillä, paljon värejä, käytiin ensimmäiseksi aamulla läpi kuvien avulla sää, päivämäärä ja päivän ohjelma.
    Tehtävien teon aikana luokissa rauhallinen työskentelyilmapiiri. Oppilailla kova innostus päästä esittelemään omaa työtään.
    Hyvä yhteishenki luokassa
    Monipuoliset työskentelytavat, opettaja pitää hyvin kiinnostusta yllä, ei vaadita liian pitkää keskittymistä samaan asiaan
    
    -Oppisisällöt: Laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet. Oppitunneilla käsitellään aiheita laaja-alaisesti eri oppiaineista.

    -Toiminta ja ohjaaminen: Leikin merkitys opiskelussa. Sai oppilaat rauhoittumaan ja keskittymään paremmin.
    
    
    
    MUISTAKAA TALLENTAA LOPUKSI!  :)