Vuosiluokat 1-6

Koulutiedote

Koulun toimintaan liittyvät tiedot sekä ajankohtainen tapahtumakalenteri löytyvät koulun nettisivuilta täältä sekä Plandiscista suoraan tästä.
Jyväskylän Normaalikoulu — Jyväskylän normaalikoulu (jyu.fi)

Lukukausien teemat

Opetussuunnitelman keskeinen osa on laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niiden huomioiminen kaikessa toiminnassa.

Kaikki laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ovat mukana koko ajan arjessa, mutta lukukausittain painotettavat teemat ovat koko perusopetuksessa (kaikilla luokka-asteilla) seuraavat:

Ajattelu ja oppimaan oppiminen on aina painotetusti mukana kaikessa toiminnassa.

Syyslukukausi 2021: Työelämätaidot ja yrittäjyys
Kevätlukukausi 2022: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Syyslukukausi 2022: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Kevätlukukausi 2023: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Syyslukukausi 2023: Monilukutaito
Kevätlukukausi 2024: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien yleiset tavoitteet on kuvattu OPS:n luvussa 4 (https://peda.net/jyu/normaalikoulu/ops/luku4/4oejmo/mo2). Lukuvuoden 2023-2024 painotettavat teemat ovat "monilukutaito" sekä "tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen".

OPS:n mukaisia opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia monialaisia oppimiskokonaisuuksia rakennetaan alakoulussa koko koulun puitteissa vähintään kaksi kokonaisuutta lukuvuoden aikana.
Lukuvuoden 2023-2024 monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunnitellaan opettajien kesken YS-ajalla, ja oppilaiden kanssa oppitunneilla. Toteutus tapahtuu luokittain tai luokka-asteittain sekä tapauskohtaisesti kalenteriin merkittyinä erikoispäivinä.

Oppimiskokonaisuuksien teemat noudattavat lukukausittain painotettavien laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Luokat toimivat opetussuunnitelman mukaisesti esim. sekaryhmissä joissa oppilaille mahdollistetaan mm. valinnaisuutta. Opiskelijoita on mukana erilaisissa toteutuksissa.

Oppimiskokonaisuudet ovat riittävän pitkäkestoisia, jotta oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti.

Suunnitelun lähtökohtana ovat

paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnalinen merkittävyys
oppilaiden kokemusmaailman huomioon ottaminen
oppilaiden tärkeänä pitämien kysymysten esille nostaminen
oppilaita kiinostavat teemat
eri-ikäisten oppilaiden toimiminen yhdessä
toiminnallisuus
koulun ulkopuolinen oppiminen
valinnaisuus

Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaan osoittama laaja-alainen osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa arviointia muodostettaessa.

TOTEUTUS

Koko koulua (kaikkia luokkia ja opettajia) koskeva monialainen opiskelu rakennetaan neljän elementin ympärille (alla kohdat 1-4). Kaikille oppilaille tulee monialaisia opintoja lukuvuoden aikana. Erityishuomiota pitää kiinnittää oppilaiden osallisuuteen ja valinnaisuuteen. Jokaisessa luokassa ja ryhmässä voidaan tämän lisäksi toteuttaa omia monialaisia ja muita oppimiskokonaisuuksia.

1) Luokkatason yhteistyötunnit
* monialaisia ja muita yhteistyömuotoja

2) Kummitoiminta
* monialaisia ja muita yhteistyömuotoja

3) Muu yhteistyö
* monialaisia ja muita yhteistyömuotoja
* yhteistyö yläkoulun ryhmien kanssa
* yhteistyö muiden koulujen oppilaiden kanssa

4) Erilliset teemapäivät syyslukukaudella ja kevätlukukaudella
* Toiminta järjestetään yli luokkatasojen ja aineryhmien.
* Teemat nousevat OPS:ta; laaja-alaisista tavoitteista

Kaikki kohdissa suunnitelmat & toteutus tehdään yhteistyössä luokkien opiskelijoiden kanssa. Kaiken kaikkiaan pyritään luontevaan yhteistoimintaan.

KiVa-koulu toiminta

KiVa Koulu — kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman tavoitteena on koulukiusaamisen vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen. Koulussa on KiVa-tiimi, joka toimii opettajien tukena KiVa-toiminnassa. Lukuvuonna 2023-2024 tiimiin kuuluvat Anna Laukkarinen, Anni Kallio, Heidi Mouhu ja Riitta Harjula.

Verso-toiminta

Alakoululla käynnistyy Verso-toiminta eli vertaissovitteluun perustuva toiminta. Verso- tiimissä toimii kuusi koulutettua Verso-oppilasta ja neljä aikuista. Oppilaat toimivat viikottain mm. havainnoiden välitunneilla ja sovitellen tilattuja tapauksia. Verso-aikuiset ovat Verso-oppilaiden tukena koko lukuvuoden. Verso-oppilaita on tarkoitus kouluttaa lisää lukuvuoden varrella.

Kulttuurikompassi

Jyväskylän normaalikoulun alakoulu osallistuu kaupungin Kulttuuriopetus kompassin ohjelmaan. Tarkemmat tiedot löytyvät kulttuuri kompassin sivuilta Kulttuuriopetussuunnitelma Kompassi | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)

Hankkeeseen liittyvien toteutuvien opintokäyntien ja -retkien ajankohdat lisätään koulun tapahtumakalenteriin.

Plandisc

Kansainvälisyys

Koulumme pyrkii edistämään kansainvälisyyttä ja monikulttuurista oppimista tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia oppilaille, opiskelijoille, ja opettajille. Koulumme on sitoutunut monikulttuuriseen oppimiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Kieltenopiskelu

Koulussamme on laaja kielitarjotin ja siten mahdollisuus opiskella useita kieliä.

Kahdenväliset hankkeet ystävyyskoulujen ja eurooppalaisten yliopistojen kanssa:

Rakennamme kumppanuuksia muiden koulujen ja opettajankoulutuslaitosten kanssa eri puolilla maailmaa edistäen kulttuurivaihtoa ja yhteistyötä niin oppilaille kuin opettajille.

Kansainväliset vaihto-opiskelijat:

Koulussamme harjoittelee vuosittain ulkomaisia opetusharjoittelijoita, jotka perehdyttävät oppilaita paitsi oman maansa kieleen ja kulttuuriin, myös osallistuvat koulun arkeen perehtymällä suomalaiseen kouluun käytännössä.

Kansainväliset vierailijat koulussa:

Koulussamme käy lukuisia ulkomaisia vierailijoita tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään ja opettajankoulutukseen.
Vierailijoille järjestetään oppilaiden toimesta opastettuja kierroksia koulutiloissa.

Tapahtumat:

Järjestämme vuosittain mm. Eurooppapäivän ja Euroopan kielipäivän tapahtumat, joissa oppilaat voivat tutustua eri kulttuureihin ja kielten monimuotoisuuteen.
Järjestämme ja osallistumme muihin kansainvälisiin juhlapäiviin ja teemapäiviin mahdollisuuksien mukaan.

Opintovierailut:

Koulumme oppilasryhmillä on mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus osallistua opetukseen olennaisesti liittyviin opintovierailuihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Koulutusvienti:

Tutkimme mahdollisuuksia tarjota koulumme pedagogista osaamista ulkomailla esimerkiksi etäopetuksen tai opettajankoulutuksen muodossa.

Tutkimus- ja julkaisuyhteistyö:

mahdollisuuksien mukaan teemme julkaisu- ja tutkimusyhteistyötä esim. ulkomaisten opettajankoulutusyksiköiden kanssa.

Oppilasarviointi

Lukuvuosiarviointi annetaan ko. oppiaineen opintojen päätyttyä. Arvosana tulee näkyviin keväällä annettavaan lukuvuositodistukseen.
Lukuvuoden aikana käydään oppilaan ja huoltajan kanssa arviointikeskustelut.
Lisäksi 3-6 lk. oppilaalle aineenopettaja antaa lukuvuoden aikana arvosanaennusteen niissä oppiaineissa, joita opiskellaan lukuvuoden aikana enemmän kuin 1vvt. 1-2. lk. oppilaille merkitään syyslukukauden päätteeksi havainnot edistymisestä wilman tuntimerkintöihin.
Wilman "formatiivinen arviointi" -työkalua ja/tai muita arviointitiedon näkyväksi tekemisen tapoja tapoja käytetään oppiainekohtaisilla tavoilla.
1-6 luokkalaisten arviointi toteutetaan lukuvuonna 2023-2024 opetussuunnitelman (OPS2016: Arviointi) mukaisesti:

(Henkilökunnalle tarkemmat ohjeet arvioinnin aikatauluista ja muista käytännöistä löytyvät Teamsistä.)

Oppimista edistävän arvioinnin (formatiivinen arviointi) tehtävä on ohjata ja kannustaa oppimista oppimisprosessin aikana. Pyrkimyksenä on myös kehittää oppilaan itsearviointitaitoja ja ohjata oppilaan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Formatiivinen arviointi on siis oppilasta tukevaa ja ohjaavaa palautetta. Itsearviointi ja vertaispalaute ovat osa formatiivista arviointia.

Oppimisen tulosten arviointi (summatiivinen arviointi) on oppimisprosessin jälkeen tehtävää loppuarviointia, jonka tehtävä on määrittää, miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimisjakson tavoitteet eri oppiaineissa. Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen.

Vuosiluokilla 1-2 lukuvuositodistus on sanallinen: hyväksytty/hylätty.
Vuosiluokalla 3 lukuvuositodistus on sanallinen: kiitettävä-hyvä-tyydyttävä-hylätty
Vuosiluokilla 4-6 lukuvuositodistus on numeerinen: 4-10
Todistuksen liitteenä voidaan kaikilla vuosiluokilla antaa tarvittaessa lisäksi muuta sanallista arviointia. Lukuvuositodistuksen lisäksi oppilaan ja huoltajan kanssa käydään vähintään kerran lukuvuoden aikana arviointikeskustelu oppilaan edistymisestä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Aineenopettajat antavat arviointitietoa Wilmassa. Kuudennen vuosiluokan päätteeksi oppilaan osaamisen arviointi perustuu valtakunnallisiin arviointikriteereihin. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät eri arvosanoihin vaadittavan osaamisen tason. Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin.

Monialaisista oppimiskokonaisuuksista ei anneta erillistä arvosanaa tai sanallista arviointia, vaan niissä opiskellut oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä näiden opintojen yhteydessä annetut näytöt otetaan huomioon kunkin oppiaineen arvosanaa muodostettaessa.

Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineista saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arviointiin.

POL §22

”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.”

Keskeistä arvioinnissa

Pedagogiset ja kasvatukselliset keskustelut ovat erittäin keskeinen osa arviointia. Suurin osa arvioinnista on opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta.
Arvioinnin tehtävänä on tukea, edistää ja ohjata oppimisprosessia.
Korostetaan arvioinnin pedagogista tehtävää - ei pelkästään, mitä opitaan, vaan miten opitaan.
Tavoitteista tulee henkilökohtaisempia. Oppilaiden osallistaminen arvioinnin suunnitteluun on osa oppimista. Opettaja asettaa isomman tavoitteen ja oppilaat asettavat itselleen osatavoitteita.

Monipuolinen arviointi

Mikä painottuu opetuksessa, tulee painottua arvioinnissa. Millaisin menetelmin työskennellään, tulee näkyä arviointimenetelmissä. Ei riitä, että pidetään kokeet, havainnoidaan tuntityöskentelyä ja katsotaan, onko läksyt tehty. Opettajan on koottava myös muita näyttöjä oppilaiden osaamisesta ja edistymisestä.

Keskeiset tavoitteet palautteelle

Mitä on tarkoitus oppia?
Mitä oppilaat ovat jo oppineet?
Miten he voisivat edistää omaa oppimista ja parantaa suoriutumista?

Arviointikeskustelut

Sanallinen / suullinen arviointi kuvaa oppilaan edistymistä suhteessa tavoitteisiin. Kuinka keskeisten tavoitteiden eri osa-alueilla oppilas on edistynyt. Sanallisen arvioinnin ei ole tarkoitus asettua mihinkään asteikkoon tai skaalaan.
1.-2. lk:n kohdalla pääpaino on oppimisen edistymisessä, ei osaamisessa.
6.lk:n lopussa tulee antaa laajempi arviointipalaute, jossa pääpaino on oppimisen edistymisessä, työskentelytaitojen kehittymisessä sekä opiskelumotivaatiossa.
9. luokan lopussa korostuu päättöarviointi, joka perustuu osaamisen kriteereihin.
Arviointikeskustelut teemoitetaan vuosiluokittain. Arviointikeskusteluihin laaditaan lomake, jolloin jää dokumentti arvioinnista. Samassa käsitellään ja kirjataan aina myös mahdolliset oppimisen tuen asiat.
Alakoululla keskustelussa on mukana oppilas, huoltaja ja luokanopettaja, tarvittaessa myös erityisopettaja ja keskustelut käydään pääsääntöisesti loka-helmikuun aikana.

Itsearviointi ja vertaispalaute

Itsearviointi ja vertaispalaute on pääosin sanallista.
Itsearviointi arvioidaan aina suhteessa itseen, ei muihin.
Itsearviointi auttaa oppilasta tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan sekä tulemaan tietoiseksi asetetuista tavoitteista ja ylemmillä luokilla myös omasta edistymisestä.
Vertaispalautteessa arvioidaan aina jonkun tehtävän tai toiminnan tavoitteen toteutumista, ei toista oppilasta.
Itsearviointia toteutetaan vähintään kolme kertaa lukuvuodessa.
Vertaispalautetta toteutetaan vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa.

Lukuvuositodistus

Lukuvuositodistus perustuu lukuvuoden aikana koottuihin muistiinpanoihin. Kokeiden numeroiden keskiarvo ei ole riittävä.
Lukuvuositodistuksen painoarvo on aikaisempaa pienempi, kaikki olennaiset asiat on otettu esille jo aiemmin.
Vuosiluokilla 1-2 lukuvuositodistus on sanallinen: hyväksytty/hylätty.
Vuosiluokalla 3 lukuvuositodistus on sanallinen: kiitettävä-hyvä-tyydyttävä-hylätty
Vuosiluokilla 4-6 lukuvuositodistus on numeerinen: 4-10
Lukuvuosiarviointi annetaan lukuvuoden päättyessä.

Toimintakulttuuriin liittyvää

Koulussa on kaikilla opettajilla yhtenäiset arvioinnin periaatteet.
Luokkatason yhteistyö ja yhteismitallisuus on tärkeää.
Kaikki käyttävät 6./9. luokan arvioinnin kriteereitä, koska ne ovat kansalliset tavoitteet.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja taitojen arviointi ovat osa oppiaineiden arviointia.
Arvioinnista ja palautteesta ei tehdä itsetarkoitusta, mutta se on tärkeä osa oppimista - läsnä koko ajan.

KOONTI: Arvioinnin aikataulut

Arviointikeskustelu käydään alakoulussa vähintään kerran pääsääntöisesti marras-helmikuun aikana. Tarvittaessa useammin ja myös muuna aikana.
Itsearviointia toteutetaan vähintään kolme kertaa lukuvuodessa.
Vertaispalautetta toteutetaan vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa.
Lukuvuosiarviointi annetaan lukuvuoden päättyessä.

0 kommenttia

Vanhempaintapaamiset

Luokanopettaja tapaa huoltajia lukuvuosittain. Tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. Henkilökohtaisessa keskustelussa on mahdollista keskustella luottamuksellisesti oppilaan opintoihin, koulunkäyntiin ja elämäntilanteeseen liittyvistä asioista.

Opintokäynnit, opintoretket ja leirikoulut

Normaalikoulun oppimisympäristöön ja toimintakulttuuriin voivat kuulua opintokäynnit, opintoretket ja leirikoulut. Opintokäyntien, opintoretkien ja leirikoulujen tulee tukea opetussuunnitelman mukaista oppilaan kasvua ja oppimista.

Opintokäynti on yhden koulupäivän aikana Jyväskylässä tapahtuvaa koulun ulkopuolista toimintaa, eikä siitä tarvitse tehdä erillistä suunnitelmaa rehtorille.

Jyväskylän ulkopuolelle suuntautuvat päiväkäynnit ovat aina opintoretkiä. Jos retkellä ollaan yön yli, on kyseessä leirikoulu. Normaalikoulun johtava rehtori hyväksyy asteenrehtorin esittelyn perusteella opintoretkiin ja leirikouluihin käytettävät koulupäivät (perusopetuksessa 1-3 koulupäivää) ja niiden alustavat suunnitelmat. Etukäteisilmoituksen ja -suunnitelman tekee opintoretkeä tai leirikoulua valvova opettaja. Hyväksymättömät opintoretket ja leirikoulut eivät ole koulun toimintaa.

Rahoitus: Koulu tukee suunnitelman mukaisia opintoretkiä ja leirikouluja. Avustus leirikouluihin myönnetään vuosiluokilla 1-6 yhden kerran per luokka.

Ruokailut: Opintokäyntien osalta ruokailu tapahtuu koululla tai ruokalasta tilataan eväät. Opintoretken ja leirikoulun ajalta on opettajan peruttava kouluruokailut vähintään kahta viikkoa ennen retkeä. Säästyneen summan voi käyttää retken ruokailukustannuksiin. Muu varainhankinta on toteutettava yhteistyössä kotien kanssa.

Lisäohjeita:

Ilmoitus ja alustava suunnitelma (luokka/ryhmä, opettaja, tavoite, ajankohta, kohde, rahoitussuunnitelma) on tehtävä hyvissä ajoin (viimeistään kuukautta ennen toteutusta).
Valvovien opettajien on tehtävä matkasuunnitelma SAP-järjestelmään vähintään viikkoa ennen opintoretkeä tai leirikoulua.
Vastuullisina valvojina tulee olla vähintään kaksi opettajaa.
Opintoretkien ja leirikoulujen säännöistä ja suunnitelmasta tiedotetaan huoltajille.
Oppilaat ovat osaksi työsuunnitelmaa hyväksytyillä opintoretkillä ja leirikouluissa yliopiston vakuuttamia.
Opintoretkillä ja leirikouluissa on käytettävä tilausbusseja tai julkisia kulkuneuvoja.

Palohälytys, tapaturmat ja uhkaavat tilanteet

Palokellot soivat

Rehtori, vararehtori tai vahtimestari kuuluttaa.
Poistutaan aina rauhallisesti mutta ripeästi sovitulle kokoontumispaikalle.
Opettaja sulkee tyhjän luokan oven ja laittaa "TIla tyhjä/Tila tarkastettu" - kapulan oven kahvaan tai tuolin tms. oven eteen ULKOPUOLELLE.
Poistuttaessa edetään hiljaa ja normaaleja reittejä pitkin.
Jos normaali ulosmenoreitti on savuinen tai liekeissä, poistutaan hätäpoistumisrappuja pitkin.
Koululle saa palata vasta, kun rehtori antaa siihen luvan.

Oppilaiden tapaturmat

Soitetaan ambulanssi, jos tilanne vaatii.
Jos haaveri on lievempi, annetaan ensiapu ja soitetaan huoltajille, jotka kuljettavat terveyskeskukseen.
Jos huoltajaa ei saada kiinni, viedään oppilas taksilla lapsen omaan terveyskeskukseen (aikuinen saattaja, esim. vapaa opettaja, avustaja, vahtimestari, koulusihteeri, rehtori).
Omia autoja ei saa käyttää.
Koulussa tapahtuneista tapaturmista tehdään aina kirjallinen tapaturmailmoitus Wilmassa (välituntivalvoja / tunnin opettaja tekee) ja se arkistoituu automaattisesti.

Uhkaavat tilanteet

Soitetaan poliisi/vartija, jos opiskelijoiden, vanhempien tai ulkopuolisten taholta syntyy fyysisesti uhkaava tilanne. Pyydetään muita aikuisia apuun.
Laittomista uhkauksista tehdään rikosilmoitus.
Oppilaiden aikuiseen kohdistuvasta fyysisestä väkivallasta tehdään työsuojeluilmoitus.

Suojautuminen väkivallan uhkaa vastaan sisätilaan

Rehtori kuuluttaa asiasta selkokielellä tai käyttää sovittuja koodisanoja.
Lukitse ovet.
Peitä verhoilla tai kaihtimilla sisäovien ja -seinien ikkunat.
Siirrä irtokalusteita oven eteen.
Suojaudu oven puoleiselle seinustalle kauimmaiseen nurkkaan. Ensimmäisestä kerroksesta voi joutua siirtymään ylempiin kerroksiin.
Istu lattialle. Suojaudu tarvittaessa kalusteiden taakse.
Älä liiku tilassa.
Pidä kännykkä äänettömällä.
Opettaja soittaa hätänumeroon 112.

TURVAVARIS-sovellukseen on koottu keskeiset turvallisuuusasiat. Se pitää ladata jokaiseen työpuhelimeen ja työ-iPadiin.

Opiskeluhuolto

Alakoulun oppilashuollon toimintaa kehitetään yhteisessä opiskeluhuoltoryhmässä (OHR), johon kuuluvat rehtori, erityisopettajaedustus, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Ryhmän kokoonkutsujana toimii rehtori.

Alakoulun opiskeluhuoltoryhmä OHR

seuraa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.
ohjaa yhteistyön järjestämisen kodin ja koulun sekä muiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa.
vastaa Normaalikoulun opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän (KOR) ohjeistuksessa.

Kerhotoiminta

Koulumme kerhotoiminta on osa oppilaiden aktiivista ja turvallista koulupäivää. Alakoulussa toimii useita maksuttomia kerhoja, kiinnostuneiden oppilaiden määrästä riippuen. Kerhotoimintaa koordinoi tehtävään nimetyt henkilöt.

Kerhotoiminnasta ja tarjonnasta tiedotetaan oppilaita ja huoltajia wilman kautta.

Päivänavaukset

Koko koulun päivänavaukset järjestetään pääsääntöisesti 9.50 alkavan oppitunnin alussa, jolloin kaikki ovat koulussa. Muuten päivänavaukset järjestetään luokan lukujärjestykseen soveltuvalla tavalla ensimmäisen oppitunnin aikana.