Opetussuunnitelman ja koulun toiminnan itsearviointi
Opetussuunnitelman arviointia: käytännön toteutus
- oppimiskäsityksen toteutumista
- toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista
- monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutumista
- laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista
- lukuvuosisuunnitelman toteutumista
- arvoperustan toteutumista
- tasa-arvosuunnitelman toteutumista.
Koulun toiminnan itsearviointia
Normaalikoulun toiminnan itsearviointia
Koulun itsearviointi on jatkuvaa ja sitä toteutetaan yhteistyössä opettajien, oppilaiden, huoltajien ja opiskelijoiden kanssa. Itsearvioinnissa hyödynnetään kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia (Pisa-tulokset, kouluterveyskysely, KiVa-kyselyt, terveystarkastuskyselyt 5. ja 8. luokilla) sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä.
2018-2020 arviointiprosessin tuotokset
Koulun toiminnan itsearviointi 2020 (rehtorit).docx
Koulun toiminnan itsearviointi 2020 (pedagoginen tiimi).docx
JOHTAMINEN
Opetuksen järjestäjä ja koulu
- Opetuksen järjestäjä on määritellyt toiminta- ajatuksen, arvopohjan ja strategian niiden toteuttamiseksi.
- Opetuksen järjestäjällä on rakenteet ja menettelytavat, joiden avulla tuetaan opetustoimen ja koulun johtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista.
- Opetustoimea ja koulua koskevat strategiat ja suunnitelmat on laadittu. Johto ja henkilöstö on sitoutunut niiden toteuttamiseen ja niiden vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti.
- Koulun johto kehittää itseään johtajana.
- Koulun johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa.
- Koulussa on kannustavat käytänteet, jotka tukevat oma-aloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä.
- Opetuksen järjestäjällä on selkeät tavoitteet opetuksen järjestämisen kehittämiseksi.
- Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa.
HENKILÖSTÖ
- Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita.
- Ajantasaisen henkilöstösuunnitelman avulla on varauduttu tuleviin henkilöstötarpeisiin.
- Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi olevilla työsuhteilla.
- Opetushenkilöstön työn tukena on tarjolla kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät ja vähintään sosiaali- ja terveysministeriön antamien suositusten mukaiset palvelut.
- Henkilöstölle järjestetään perehdyttämiskoulutusta sekä mahdollisuudet oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
- Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista, ja sitä varten on toimiva seurantajärjestelmä (mm. kehityskeskustelut).
- Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena.
- Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on sujuvaa.
- Opetushenkilökunnan osaamistason kehittymistä arvioidaan säännöllisesti.
- Turvataan opetushenkilöstön mahdollisuudet osallistua pedagogista osaamista täydentävään suunnitelmalliseen koulutukseen tai muuhun tätä osaamista kehittävään toimintaan.
TALOUDELLISET RESURSSIT
Opetuksen järjestäjä ja koulun johto
- Perusopetukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä.
- Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä on riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta.
- Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohtana on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetus ja kasvatustyölle.
- Kestävän kehityksen toteuttamista seurataan talouden kannalta systemaattisesti.
ARVIOINTI
Opetuksen järjestäjä ja koulu
- Arviointi- ja kehittämistoimintaa toteutetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti.
- Opetuksen järjestäjällä ja koululla on toimintansa tarpeisiin soveltuva arviointijärjestelmä.
- Arviointijärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään opetuksen kehittämisessä sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa.
- Arviointi ja kehittämistoimintaan osallistuvat myös oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilöstö sekä tarpeiden mukaan myös muu henkilöstö.
OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN
Opetuksen järjestäjä
- Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista, hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resursoitua.
- Opetussuunnitelman kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön.
- Opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon muut opetuksen järjestäjän lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset ja strategiset linjaukset.
- Kieliohjelman ja valinnaisten aineiden tarjonta turvataan tarvittaessa yhteistyötä laajentamalla.
- Opetussuunnitelman toimivuutta, toteuttamista ja toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti.
Koulu
- Opetushenkilöstö osallistuu opetussuunnitelman laadintaan sekä sen toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen.
- Opetushenkilöstön ammatillista opetussuunnitelman tekoa tuetaan eri keinoin.
- Opetussuunnitelman laatimisessa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään koulujen välistä yhteistyötä paikallisesti ja alueellisesti.
- Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit voivat osallistua soveltuvin osin opetussuunnitelman laadintaan sekä toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen.
- Oppilaat voivat ikäkaudelleen sopivalla tavalla osallistua opetussuunnitelmasta käytävään keskusteluun, sen nojalla annetun opetuksen arviointiin ja kehittämiseen.
- Oppilaat saavat yleistä tietoa opetussuunnitelmasta, tietoa sen opetustarjonnasta ja ohjausta valintoihinsa.
- Opetussuunnitelma on perustana koulun itsearvioinnille ja työn jatkuvalle kehittämistyölle.
OPETUS JA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄ
Opetuksen järjestäjä
- Opetusryhmät muodostetaan siten, että voidaan toteuttaa opetus ja ohjaus opetussuunnitelman mukaan, saavuttaa opetukselle asetetut tavoitteet ja ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet.
- Opetuksen järjestäjä vahvistaa opetusryhmätavoitteet, esimerkiksi opetusryhmien enimmäiskoon välyksen tai opetustuntimäärä/oppilas/vuosiviikkotunti määrän välyksen taikka aikuisten määrän oppilaita kohden
- Resursoitaessa koulujen opetustoimintaa (esimerkiksi päätettäessä opetustuntien määrästä) opetustoimintaan osoitetaan lisää määrärahoja sen mukaan, paljonko koulussa on erityistä tukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, minkä kokoisia ja mistä luokka-asteista koostuvia yhdysluokkia koulussa on sekä onko koululta syytä edellyttää erityistä työturvallisuutta.
- Monikulttuurisen taustan omaavilla tai vastaavia tietoja tarvitsevilla oppilailla on mahdollisuus päästä valmistavaan opetukseen
Koulu
- Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti asianomaiselle tiedonalalle ominaisia, opetuksen tavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja opetusryhmän koon ja kokoonpanon mukaan.
- Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminen ja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioon opetusta eriytettäessä, opetusmenetelmiä valittaessa ja arviointia kohdennettaessa.
- Koulun tilat, varustetaso ja opetusmateriaalit tarjoavat edellytykset eriyttää opetusta oppilaiden tarpeiden, opetusryhmän koon ja tavoitteiden mukaan.
- Huolehditaan opetusmateriaalien ja oppivälineiden asianmukaisesta hankkimisesta, käyttämisestä, säilyttämisestä, korjaamisesta ja huoltamisesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon, mitä asiasta on opetussuunnitelmassa edellytetty.
- Koulun opetustoimintaa arvioidaan ja oppilasarviointi toteutetaan opetussuunnitelman pohjalta.
- Koulussa on luotu käytänteet opetuksen jatkuvalle kehittämiselle.
OPPIMISEN, KASVUN JA HYVINVOINNIN TUKI
Opetuksen järjestäjä
- Kunnassa on suunnitelmallinen, moniammatillinen tukiverkosto ja resurssit erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi.
- Kunnassa on kehitetty joustavia opetusjärjestelyjä, hallintokuntien ja kouluasteiden yhteissuunnittelua sekä tietojen siirtoon liittyviä käytäntöjä.
- Kouluilla on käytettävissä riittävät henkilöstöresurssit oppilaanohjaukseen ja oppilashuoltoon.
- Opetus- ja sosiaalitoimi sekä terveydenhuolto ovat sopineet keskinäisestä työn- ja vastuunjaostaan, tietojen vaihdosta sekä oppilashuollon johtamisesta.
- Varhaiskasvatuksen ja koulun nivelvaiheen järjestelyt on suunniteltu.
- Palvelut turvataan ensisijaisesti lähipalveluna ja tarvittaessa seudullisena yhteistyönä.
- Tuetaan ja seurataan nuorten koulutuksen jälkeisen sijoittumisen toteutumista.
- Kouluverkko-linjaukset tukevat oppilaan tervettä kasvua ja edistävät kehitystä.
Koulu
- Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussa.
- Koulussa kehitetään ja käytetään joustavia toimintamuotoja, joilla koulut pystyvät kohtaamaan tukea tarvitsevan oppilaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
- Erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen on olemassa selkeät, yhdessä sovitut toimintatavat.
- Oppilashuollosta tiedotetaan kattavasti oppilaille ja heidän huoltajilleen.
- Kouluruoan maittavuutta ja ravintosisältöjä seurataan.
- Koulussa on käytössä yhteisesti sovitut toimintatavat sekä koulun ja varhaiskasvatuksen että koulun ja toisen asteen nivelvaiheisiin.
- Koulussa käytetään moniammatillisessa yhteistyössä sovittuja varhaisen puuttumisen malleja, ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan.
- Koulu arvioi, miten ohjaus edistää oppilaan elämänhallintaa ja urasuunnittelua.
- Koulutuksen sisäisin, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen välisiin nivelvaiheisiin on kehitetty toimiva käytäntö.
- Miten oppilaiden erilaisuus huomioidaan.
OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN
Opetuksen järjestäjä
- Kunnassa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa.
- Oppilaiden mielipiteitä kuullaan kunnassa heitä koskevan päätöksenteon yhteydessä.
- Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.
Koulu
- Koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamista arvostava.
- Oppilaskunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa.
- Oppilaskunnan ohjaamiseen on varattu riittävästi resursseja.
- Oppilaiden osallisuuden toteutumisesta opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa on huolehdittu.
- Osallisuutta ja vuorovaikutusta tuetaan palautekäytäntöjen avulla.
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
Opetuksen järjestäjä
- Paikallisessa opetussuunnitelmassa on määritetty
ja täsmennetty kodin ja koulun yhteistyön tavoitteet, toimintatavat ja sisällöt siten, että koulun henkilökunnalle ja huoltajille muodostuu selkeä käsitys kodin ja koulun yhteistyön rakenteista ja toimintatavoista.
- Perusopetuksen paikalliseen organisoimiseen ja kehittämiseen osallistetaan myös huoltajat.
Koulu
- Kodin ja koulun yhteistyötä suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa.
- Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään koulun, luokan ja oppilaan tasoilla.
- Kodin ja koulun yhteistyö on lähtökohdiltaan positiivista ja keskustelevaa sekä tukee molempia osapuolia oppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä.
- Kodin ja koulun yhteistyö otetaan huomioon koulun henkilökunnan työtehtävissä, ja sen toteuttamiseen varataan riittävät resurssit ja tuki.
- Vanhemmille suunnatussa viestinnässä hyödynnetään teknologian suomia mahdollisuuksia.
- Henkilöstöä tuetaan kohtaamaan moninaisia perheitä.
FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ
Opetuksen järjestäjä
- Oppimis- ja työympäristö on terveellinen ja edistää koulussa viihtymistä.
- Koulutilojen ja kalustusten vuosikorjauksista huolehditaan suunnitelmallisesti.
- Koulutilat, kalustus ja välineet ovat asianmukaiset ja tukevat tilojen joustavaa käyttöä.
- Tieto- ja viestintätekniset ratkaisut ovat suunnitel- mallisia ja vastaavat nykyisen kehityksen haasteisiin.
- Tekniset järjestelmät ovat määräysten mukaiset ja kunnossa.
- Koulun tilat soveltuvat kaikille käyttäjille.
Koulu
- Koulutilat ovat erilaisiin opetus- ja muihin tilanteisiin helposti muunneltavissa.
- Opettajat ja oppilaat ovat olleet vaikuttamassa tilajärjestelyihin.
- Henkilöstön ja oppilaiden työturvallisuudesta on huolehdittu ja koulutilat ovat asianmukaiset.
- Koulutiloissa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS
Opetuksen järjestäjä
- Koulun työskentely-ympäristö on terveellinen ja turvallinen.
- Turvallisuutta edistetään ja valvotaan säännöllisesti, ja havaitut epäkohdat korjataan.
- Tekniset järjestelmät ovat määräysten mukaiset ja kunnossa.
- Koulutuksen järjestämisessä edistetään paikallisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentumista.
- Kriisitilanteita varten on kehitetty yhtenäiset toimintamallit, ja keskinäisestä vastuunjaosta on sovittu.
- Kouluille on laadittu asian- ja ajanmukaiset turvallisuusohjeet, ja niitä päivitetään säännöllisesti.
- Koulujen turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja ohjeita päivitetään ja niiden toimivuutta arvioidaan koulujen välisenä yhteistyönä.
Koulu
- Opettajat ja oppilaat edistävät yhdessä terveellisten ja turvallisten koulutilojen säilymistä.
- Koululla on ajan tasalla olevat pelastussuunnitelmat ja muut koulun turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat.
- Koulun turvallisuussuunnitelmien toimivuutta harjoitellaan säännöllisesti.
- Riskikartoitusta päivitetään säännöllisesti, ja tarvittavat korjaustoimet tehdään välittömästi.
- Turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät toimintamallit ovat kaikkien tiedossa, ja niitä harjoitellaan säännöllisesti.
- Koulussa on oppilaiden kanssa yhdessä valmistellut järjestyssäännöt, ja niiden toimivuutta arvioidaan säännöllisesti oppilaiden ja huoltajien kanssa.
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA
Kunta
- Kunta on sitoutunut pitkäjänteisesti aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen
- Toimintaa on tarjolla sitä tarvitseville ensimmäisen ja toisen vuosiluokan sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille
- Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu moniammatillinen yhteistyö
- Toimintaan on osoitettu riittävät resurssit ja ammattitaitoinen henkilöstö
- Henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat toimintaryhmän tarpeita
- Tilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimintaympäristö on turvallinen ja viihtyisä
- Toiminta on suunnitelmallista ja huomio paikalliset tarpeet
Koulu
- Toiminta on suunnitelmallista ja sisällöltään monipuolista lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa
- Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä koulun, kodin ja lasten kanssa
- Toimintaa arvioidaan säännöllisesti
- Toiminnassa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevat sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset.
- Toiminnasta tiedottaminen tavoittaa oppilaat, huoltajat ja eri yhteistyötahot
KOULUN KERHOTOIMINTA
Opetuksen järjestäjä
- Opetuksen järjestäjä on sitoutunut pitkäjänteisesti kerhotoiminnan kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen
- Kerhotoimintaa koordinoidaan ja kehitetään eri hallinnonalojen, kolmannen sektorin toimijoiden ja koulujen sidosryhmien yhteistyönä
- Kerhotarjonta on monipuolista ja laadukasta
- Kerhotoimintaa käytetään osana yleistä, tehostettua ja erityistä tukea
- Toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
Koulu
- Toiminta on monipuolista, kehittävää, huomioi erilaiset tarpeet ja sitä arvioidaan säännöllisesti
- Toimijoilla on yhteiset toimintaperiaatteet ja toimiva yhteistyö
- Kerhotoiminta niveltyy osaksi oppilaan turvallista koulupäivää
- Toiminnan suunnittelussa huomioidaan oppilailta saatu palaute
- Ohjaajalla on riittävä osaaminen yksilön, ryhmän ja kerhon sisällölliseen hallintaan
- Toiminnasta tiedottaminen on tehokasta ja tavoittaa oppilaat, huoltajat ja eri toimijat