• Lukuvuosiarviointi annetaan ko. oppiaineen opintojen päätyttyä. Arvosana tulee näkyviin keväällä annettavaan lukuvuositodistukseen.
• Lukuvuoden aikana käydään oppilaan ja huoltajan kanssa arviointikeskustelut.
• Lisäksi 3-6 lk. oppilaalle aineenopettaja antaa lukuvuoden aikana arvosanaennusteen niissä oppiaineissa, joita opiskellaan lukuvuoden aikana enemmän kuin 1vvt. 1-2. lk. oppilaille merkitään syyslukukauden päätteeksi havainnot edistymisestä wilman tuntimerkintöihin.
• Wilman "formatiivinen arviointi" -työkalua ja/tai muita arviointitiedon näkyväksi tekemisen tapoja tapoja käytetään oppiainekohtaisilla tavoilla.
• 1-6 luokkalaisten arviointi toteutetaan lukuvuonna 2023-2024 opetussuunnitelman (OPS2016: Arviointi) mukaisesti:

(Henkilökunnalle tarkemmat ohjeet arvioinnin aikatauluista ja muista käytännöistä löytyvät Teamsistä.)

Oppimista edistävän arvioinnin (formatiivinen arviointi) tehtävä on ohjata ja kannustaa oppimista oppimisprosessin aikana. Pyrkimyksenä on myös kehittää oppilaan itsearviointitaitoja ja ohjata oppilaan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Formatiivinen arviointi on siis oppilasta tukevaa ja ohjaavaa palautetta. Itsearviointi ja vertaispalaute ovat osa formatiivista arviointia.

Oppimisen tulosten arviointi (summatiivinen arviointi) on oppimisprosessin jälkeen tehtävää loppuarviointia, jonka tehtävä on määrittää, miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimisjakson tavoitteet eri oppiaineissa. Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. 

Vuosiluokilla 1-2 lukuvuositodistus on sanallinen: hyväksytty/hylätty.
Vuosiluokalla 3 lukuvuositodistus on sanallinen: kiitettävä-hyvä-tyydyttävä-hylätty
Vuosiluokilla 4-6 lukuvuositodistus on numeerinen: 4-10
Todistuksen liitteenä voidaan kaikilla vuosiluokilla antaa tarvittaessa lisäksi muuta sanallista arviointia. Lukuvuositodistuksen lisäksi oppilaan ja huoltajan kanssa käydään vähintään kerran lukuvuoden aikana arviointikeskustelu oppilaan edistymisestä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Aineenopettajat antavat arviointitietoa Wilmassa. Kuudennen vuosiluokan päätteeksi oppilaan osaamisen arviointi perustuu valtakunnallisiin arviointikriteereihin. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät eri arvosanoihin vaadittavan osaamisen tason. Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin.

Monialaisista oppimiskokonaisuuksista ei anneta erillistä arvosanaa tai sanallista arviointia, vaan niissä opiskellut oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä näiden opintojen yhteydessä annetut näytöt otetaan huomioon kunkin oppiaineen arvosanaa muodostettaessa.

 Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineista saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arviointiin.


POL §22

”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.”

Keskeistä arvioinnissa

• Pedagogiset ja kasvatukselliset keskustelut ovat erittäin keskeinen osa arviointia. Suurin osa arvioinnista on opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta.
• Arvioinnin tehtävänä on tukea, edistää ja ohjata oppimisprosessia.
• Korostetaan arvioinnin pedagogista tehtävää - ei pelkästään, mitä opitaan, vaan miten opitaan.
• Tavoitteista tulee henkilökohtaisempia. Oppilaiden osallistaminen arvioinnin suunnitteluun on osa oppimista. Opettaja asettaa isomman tavoitteen ja oppilaat asettavat itselleen osatavoitteita.

Monipuolinen arviointi

Mikä painottuu opetuksessa, tulee painottua arvioinnissa. Millaisin menetelmin työskennellään, tulee näkyä arviointimenetelmissä. Ei riitä, että pidetään kokeet, havainnoidaan tuntityöskentelyä ja katsotaan, onko läksyt tehty. Opettajan on koottava myös muita näyttöjä oppilaiden osaamisesta ja edistymisestä.

Keskeiset tavoitteet palautteelle

• Mitä on tarkoitus oppia?
• Mitä oppilaat ovat jo oppineet?
• Miten he voisivat edistää omaa oppimista ja parantaa suoriutumista?

Arviointikeskustelut

• Sanallinen / suullinen arviointi kuvaa oppilaan edistymistä suhteessa tavoitteisiin. Kuinka keskeisten tavoitteiden eri osa-alueilla oppilas on edistynyt. Sanallisen arvioinnin ei ole tarkoitus asettua mihinkään asteikkoon tai skaalaan.
• 1.-2. lk:n kohdalla pääpaino on oppimisen edistymisessä, ei osaamisessa.
• 6.lk:n lopussa tulee antaa laajempi arviointipalaute, jossa pääpaino on oppimisen edistymisessä, työskentelytaitojen kehittymisessä sekä opiskelumotivaatiossa.
• 9. luokan lopussa korostuu päättöarviointi, joka perustuu osaamisen kriteereihin.
• Arviointikeskustelut teemoitetaan vuosiluokittain. Arviointikeskusteluihin laaditaan lomake, jolloin jää dokumentti arvioinnista. Samassa käsitellään ja kirjataan aina myös mahdolliset oppimisen tuen asiat.
• Alakoululla keskustelussa on mukana oppilas, huoltaja ja luokanopettaja, tarvittaessa myös erityisopettaja ja keskustelut käydään pääsääntöisesti loka-helmikuun aikana.

Itsearviointi ja vertaispalaute

• Itsearviointi ja vertaispalaute on pääosin sanallista.
• Itsearviointi arvioidaan aina suhteessa itseen, ei muihin.
• Itsearviointi auttaa oppilasta tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan sekä tulemaan tietoiseksi asetetuista tavoitteista ja ylemmillä luokilla myös omasta edistymisestä.
• Vertaispalautteessa arvioidaan aina jonkun tehtävän tai toiminnan tavoitteen toteutumista, ei toista oppilasta.
• Itsearviointia toteutetaan vähintään kolme kertaa lukuvuodessa.
• Vertaispalautetta toteutetaan vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa.

Lukuvuositodistus

• Lukuvuositodistus perustuu lukuvuoden aikana koottuihin muistiinpanoihin. Kokeiden numeroiden keskiarvo ei ole riittävä.
• Lukuvuositodistuksen painoarvo on aikaisempaa pienempi, kaikki olennaiset asiat on otettu esille jo aiemmin.

• Vuosiluokilla 1-2 lukuvuositodistus on sanallinen: hyväksytty/hylätty.
  Vuosiluokalla 3 lukuvuositodistus on sanallinen: kiitettävä-hyvä-tyydyttävä-hylätty
  Vuosiluokilla 4-6 lukuvuositodistus on numeerinen: 4-10

• Lukuvuosiarviointi annetaan lukuvuoden päättyessä.

Toimintakulttuuriin liittyvää

• Koulussa on kaikilla opettajilla yhtenäiset arvioinnin periaatteet.
• Luokkatason yhteistyö ja yhteismitallisuus on tärkeää.
• Kaikki käyttävät 6./9. luokan arvioinnin kriteereitä, koska ne ovat kansalliset tavoitteet.
• Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja taitojen arviointi ovat osa oppiaineiden arviointia.
• Arvioinnista ja palautteesta ei tehdä itsetarkoitusta, mutta se on tärkeä osa oppimista - läsnä koko ajan.

KOONTI: Arvioinnin aikataulut

• Arviointikeskustelu käydään alakoulussa vähintään kerran pääsääntöisesti marras-helmikuun aikana. Tarvittaessa useammin ja myös muuna aikana.
• Itsearviointia toteutetaan vähintään kolme kertaa lukuvuodessa.
• Vertaispalautetta toteutetaan vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa.
• Lukuvuosiarviointi annetaan lukuvuoden päättyessä.