Vuosiluokat 7-9

Lukukausien teemat

Opetussuunnitelman keskeinen osa on laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niiden huomioiminen kaikessa toiminnassa.

Kaikki laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ovat mukana koko ajan arjessa, mutta lukukausittain painotettavat teemat ovat koko perusopetuksessa (kaikilla luokka-asteilla) seuraavat:

Ajattelu ja oppimaan oppiminen on aina painotetusti mukana kaikessa toiminnassa.

  • Syyslukukausi 2021: Työelämätaidot ja yrittäjyys
  • Kevätlukukausi 2022: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
  • Syyslukukausi 2022: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • Kevätlukukausi 2023: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • Syyslukukausi 2023: Monilukutaito
  • Kevätlukukausi 2024: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Oppiaineiden lukuvuosisuunnitelmissa kuvataan, miten painotettava laaja-alaisen osaamisen tavoite näkyy opetuksessa syys- ja kevätlukukaudella.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien yleiset tavoitteet on kuvattu OPS:n luvussa 4 (https://peda.net/jyu/normaalikoulu/ops/luku4/4oejmo/mo2). Lukuvuoden 2023-2024 painotettavat teemat ovat "monilukutaito" sekä "tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen".

Lukuvuoden 2023-2024 monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunnitellaan elo-syyskuun aikana opettajien kesken YS-ajalla, ja oppilaiden kanssa oppitunneilla.

Taidetestaajat-hanke

Taidetestaajat-hanke on Suomen kulttuurikeskusten liiton koordinoima valtakunnallinen hanke, joka on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmistoa. Hanke jatkuu myös lukuvuonna 2023
–2024.


Hankkeeseen liittyvien opintokäyntien ja -retkien ajankohdat näkyvät koulun tapahtumakalenterissa

Plandisc

www.taidetestaajat.fi

Kansainvälisyys

Koulumme pyrkii edistämään kansainvälisyyttä ja monikulttuurista oppimista tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia oppilaille, opiskelijoille, ja opettajille. Koulumme on sitoutunut monikulttuuriseen oppimiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

  1. Kieltenopiskelu
    • Koulussamme on laaja kielitarjotin ja siten mahdollisuus opiskella useita kieliä.
  2. Kahdenväliset hankkeet ystävyyskoulujen ja eurooppalaisten yliopistojen kanssa:
    • Rakennamme kumppanuuksia muiden koulujen ja opettajankoulutuslaitosten kanssa eri puolilla maailmaa edistäen kulttuurivaihtoa ja yhteistyötä niin oppilaille kuin opettajille.
  3. Kansainväliset vaihto-opiskelijat:
    • Koulussamme harjoittelee vuosittain ulkomaisia opetusharjoittelijoita, jotka perehdyttävät oppilaita paitsi oman maansa kieleen ja kulttuuriin, myös osallistuvat koulun arkeen perehtymällä suomalaiseen kouluun käytännössä.
  4. Kansainväliset vierailijat koulussa:
    • Koulussamme käy lukuisia ulkomaisia vierailijoita tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään ja opettajankoulutukseen.
    • Vierailijoille järjestetään oppilaiden toimesta opastettuja kierroksia koulutiloissa.
  5. Tapahtumat:
    • Järjestämme vuosittain mm. Eurooppapäivän ja Euroopan kielipäivän tapahtumat, joissa oppilaat voivat tutustua eri kulttuureihin ja kielten monimuotoisuuteen.
    • Järjestämme ja osallistumme muihin kansainvälisiin juhlapäiviin ja teemapäiviin mahdollisuuksien mukaan.
  6. Opintovierailut:
    • Koulumme oppilasryhmillä on mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus osallistua opetukseen olennaisesti liittyviin opintovierailuihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
  7. Koulutusvienti:
    • Tutkimme mahdollisuuksia tarjota koulumme pedagogista osaamista ulkomailla esimerkiksi etäopetuksen tai opettajankoulutuksen muodossa.
  8. Tutkimus- ja julkaisuyhteistyö: mahdollisuuksien mukaan teemme julkaisu- ja tutkimusyhteistyötä esim. ulkomaisten opettajankoulutusyksiköiden kanssa

Oppilasarviointi

7-9 luokkalaisten arviointi toteutetaan lukuvuonna 2023-2024 opetussuunnitelman (OPS2016: Arviointi) mukaisesti:
  • Lukuvuosiarviointi annetaan ko. oppiaineen opintojen päätyttyä. Arvosana tulee näkyviin keväällä annettavaan lukuvuositodistukseen.
  • Lisäksi oppilaalle annetaan lukuvuoden aikana arvosanaennuste niissä numerolla arvioitavissa oppiaineissa, joita opiskellaan lukuvuoden aikana enemmän kuin 1vvt.
  • Wilman "formatiivinen arviointi" -työkalua ja/tai muita arviointitiedon näkyväksi tekemisen tapoja tapoja käytetään oppiainekohtaisilla tavoilla. Oppiainekohtaiset arvioinnin käytännöt tarkennetaan ja kirjataan oppiainekohtaisiin lukuvuosisuunnitelmiin (https://peda.net/jyu/normaalikoulu/ops/luku13/15-4_oppiaineet2).
(Henkilökunnalle tarkemmat ohjeet arvioinnin aikatauluista ja muista käytännöistä löytyvät Teamsistä.)

Vanhempaintapaamiset

Luokanohjaaja käy henkilökohtaisen keskustelun jokaisen luokkansa oppilaan ja tämän huoltajan kanssa lukuvuosittain 7. ja 8. luokalla marras-tammikuun aikana. Henkilökohtaisessa keskustelussa on mahdollista keskustella luottamuksellisesti oppilaan opintoihin, koulunkäyntiin ja elämäntilanteeseen liittyvistä asioista. 9. luokalla mahdollisuuden henkilökohtaiseen tapaamiseen oppilaan ja vanhempien kanssa tarjoavat opinto-ohjaajat.

Keskustelujen teemat ja tavoitteet vuosiluokittain:

  • 7. lk: tutustuminen, opiskelu yläkoulussa
    • Tavoitteena on tutustua puolin ja toisin sekä madaltaa kynnystä kodin ja koulun yhteydenpitoon.
    • Oppilaan oppimisen ja opiskelemisen tukeminen kotona, arjen käytänteet: läksyjen lukeminen, kokeisiin valmistautuminen, nukkumaanmenoajat, ruutuajan merkitys, ulkoilu ja liikkuminen, säännöllinen ruokailu
    • Keskustelun tukena käytetään oppilaan etukäteen käyttämää lomaketta, wilma-yhteenvetoja sekä oppilasta opettavilta opettajilta kerättyä tietoa.
  • 8. lk: koulutyön sujuminen ja opiskelutaidot
    • Tavoitteena on sopia yhdessä tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden avulla nuoren koulunkäynti ja opiskelu onnistuvat.
    • Keskustellaan tulevista opiskelutavoitteesta, ja mietitään yhdessä opiskelustrategioita sekä mahdollista tuen tarvetta.
    • Keskustelun tukena käytetään oppilaan etukäteen täyttämää lomaketta, wilma-yhteenvetoja sekä oppilasta opettavilta opettajilta kerättyä tietoa.
  • 9. lk: opintojen tilanne ja tavoitteet jatko-opintoihin
    • Tavoitteena on ohjata nuorta arvioimaan toimintaansa sekä asettamaan omia tavoitteita jatko-opintoja silmälläpitäen.
    • Kehityskeskustelumahdollisuus oppilaan, huoltajan ja opinto-ohjaajan kanssa liittyen lähinnä jatko-opintosuunnitelmiin.
    • Keskustelun tukena käytetään wilma-yhteenvetoja sekä oppilasta opettavilta opettajilta kerättyä tietoa.
(Oppilaiden esitäytettäväksi laaditut lomakkeet löytyvät henkilökunnalle Teamsistä tai PedaNetistä https://peda.net/jyu/normaalikoulu/yl%C3%A4koulu-ja-lukio2/lvh.)

Opintokäynnit, opintoretket ja leirikoulut

Normaalikoulun oppimisympäristöön ja toimintakulttuuriin voivat kuulua opintokäynnit, opintoretket ja leirikoulut. Opintokäyntien, opintoretkien ja leirikoulujen tulee tukea opetussuunnitelman mukaista oppilaan kasvua ja oppimista.

Opintokäynti on yhden koulupäivän aikana Jyväskylässä tapahtuvaa koulun ulkopuolista toimintaa, eikä siitä tarvitse tehdä erillistä suunnitelmaa rehtorille.

Jyväskylän ulkopuolelle suuntautuvat päiväkäynnit ovat aina opintoretkiä. Jos retkellä ollaan yön yli, on kyseessä leirikoulu. Normaalikoulun johtava rehtori hyväksyy asteenrehtorin esittelyn perusteella opintoretkiin ja leirikouluihin käytettävät koulupäivät (perusopetuksessa 1-3 koulupäivää) ja niiden alustavat suunnitelmat. Etukäteisilmoituksen ja -suunnitelman tekee opintoretkeä tai leirikoulua valvova opettaja. Hyväksymättömät opintoretket ja leirikoulut eivät ole koulun toimintaa.

Rahoitus: Koulu tukee suunnitelman mukaisia opintoretkiä ja leirikouluja. Avustus leirikouluihin myönnetään vuosiluokilla 7-9 yhden kerran per luokka.

Ruokailut: Opintokäyntien osalta ruokailu tapahtuu koululla tai ruokalasta tilataan eväät. Opintoretken ja leirikoulun ajalta on opettajan peruttava kouluruokailut vähintään kahta viikkoa ennen retkeä. Säästyneen summan voi käyttää retken ruokailukustannuksiin. Muu varainhankinta on toteutettava yhteistyössä kotien kanssa.

Lisäohjeita:

  • Ilmoitus ja alustava suunnitelma (luokka/ryhmä, opettaja, tavoite, ajankohta, kohde, rahoitussuunnitelma) on tehtävä hyvissä ajoin (viimeistään kuukautta ennen toteutusta).
  • Valvovien opettajien on tehtävä matkasuunnitelma SAP-järjestelmään vähintään viikkoa ennen opintoretkeä tai leirikoulua.
  • Vastuullisina valvojina tulee olla vähintään yksi mies- sekä yksi naisopettaja.
  • Opintoretkien ja leirikoulujen säännöistä ja suunnitelmasta tiedotetaan huoltajille.
  • Oppilaat ovat osaksi työsuunnitelmaa hyväksytyillä opintoretkillä ja leirikouluissa yliopiston vakuuttamia.
  • Opintoretkillä ja leirikouluissa on käytettävä tilausbusseja tai julkisia kulkuneuvoja.

Palohälytys, tapaturmat ja uhkaavat tilanteet

Palokellot soivat

  • Rehtori, vararehtori tai vahtimestari kuuluttaa.
  • Poistutaan aina rauhallisesti mutta ripeästi sovitulle kokoontumispaikalle.
  • Opettaja sulkee tyhjän luokan oven ja laittaa tuolin oven eteen ULKOPUOLELLE.
  • Poistuttaessa edetään hiljaa ja normaaleja reittejä pitkin.
  • Jos normaali ulosmenoreitti on savuinen tai liekeissä, poistutaan hätäpoistumisrappuja pitkin.
  • Koululle saa palata vasta, kun rehtori antaa siihen luvan.

Oppilaiden tapaturmat

  • Soitetaan ambulanssi, jos tilanne vaatii.
  • Jos haaveri on lievempi, annetaan ensiapu ja soitetaan huoltajille, jotka kuljettavat terveyskeskukseen.
  • Jos huoltajaa ei saada kiinni, viedään oppilas taksilla lapsen omaan terveyskeskukseen (aikuinen saattaja, esim. vapaa opettaja, avustaja, vahtimestari, koulusihteeri, rehtori).
  • Omia autoja ei saa käyttää.
  • Koulussa tapahtuneista tapaturmista tehdään aina kirjallinen selvitys (välituntivalvoja / tunnin opettaja tekee) ja se arkistoidaan kansliaan.

Uhkaavat tilanteet

  • Soitetaan poliisi/vartija, jos opiskelijoiden, vanhempien tai ulkopuolisten taholta syntyy fyysisesti uhkaava tilanne. Pyydetään muita aikuisia apuun.
  • Laittomista uhkauksista tehdään aina rikosilmoitus (todistaja tarvitaan).
  • Oppilaiden aikuiseen kohdistuvasta fyysisestä väkivallasta tehdään työsuojeluilmoitus.

Suojautuminen väkivallan uhkaa vastaan sisätilaan

  • Rehtori kuuluttaa asiasta selkokielellä tai käyttää sovittuja koodisanoja.
  • Lukitse ovet.
  • Peitä verhoilla tai kaihtimilla sisäovien ja -seinien ikkunat.
  • Siirrä irtokalusteita oven eteen.
  • Suojaudu oven puoleiselle seinustalle kauimmaiseen nurkkaan. Ensimmäisestä kerroksesta voi joutua siirtymään ylempiin kerroksiin.
  • Istu lattialle. Suojaudu tarvittaessa kalusteiden taakse.
  • Älä liiku tilassa.
  • Pidä kännykkä äänettömällä.
  • Opettaja soittaa hätänumeroon 112.

Opiskeluhuolto

Yläkoulun oppilashuollon toimintaa kehitetään erityisesti yläkoulun ja lukion yhteisessä opiskeluhuoltoryhmässä, johon kuuluvat ko. kouluasteiden rehtorit, opinto-ohjaajat, erityisopettajaedustus, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattorit. Ryhmän kokoonkutsujana toimii yläkoulun rehtori tai lukion rehtori.

Yläkoulun opiskeluhuoltoryhmä
  • seuraa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.
  • ohjaa yhteistyön järjestämisen kodin ja koulun sekä muiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa.
  • vastaa Normaalikoulun opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista.

Yhteisöllisen oppilashuollon vuosikello: (https://docs.google.com/spreadsheets/d/11NfrSZu45Pc13MXNKTEG7UCw3iFl2Hcb-kzhldc550M/edit?usp=sharing)

Kerhotoiminta

Koulumme kerhotoiminta on osa oppilaiden aktiivista ja turvallista koulupäivää. Yläkoulussa toimii useita maksuttomia kerhoja, kiinnostuneiden oppilaiden määrästä riippuen. Kerhotoimintaa koordinoivat tehtävään nimetyt opettajat.

Tietoa Normaalikoulun yläkoulun kerhotoiminnasta löytyy oheisesta linkistä: (https://www.norssi.jyu.fi/ylakoulu/opetus-ja-opiskelu/kerhotoiminta)

Päivänavaukset

Päivänavaukset pidetään luokissa klo 8.15-9.30 olevan oppitunnin alussa.