Opintojaksolla tutustutaan osakesäästämisen ja sijoittamisen perusteisiin. Opintojakso kestää 2,5 vuotta ja se koostuu kuukausittaisista tapaamisista, joissa tarkastellaan erilaisia talouden ilmiöitä sijoittamisen näkökulmasta ja harjoitellaan taloustaitoja. Opintojakson aikana tehdään vierailuja valtakunnallisiin tapahtumiin ja alan yrityksiin.
Suomalaisten varallisuus on jakautunut eri omaisuuslajeihin seuraavasti:
Lukumäärällisesti pörssiosakkeisiin sijoittavia suomalaisia on yli 900 000 ja rahastosäästäjiä noin miljoona.
Katso Pörssisäätiön kansanosakelistauksesta ajantasainen tieto suomalaisten suosikkiosakkeista.
Pääset Pörssisäätiön kansanosaketilastoon täältä.
P/E-luvun kertaus (n. 10 min)
Toiminnallinen analyysi suomalaisiin pienyrityksiin tutustumisesta (n. 65 min) _ Katso pdf-liitteenä oleva 5b_Yritysanalyysi_TAT_ Sijoittajakoulu!
Yrityksen liiketoimintaan perehtyminen
Inderesin laajojen raporttien hyödyntäminen / itsenäinen tiedonhankinta
Tutustu Helsingin Sanomien artikkeliin Tavallinen miljardööri, joka kertoo maailman tunnetuimman sijoittajan Warren Buffetin tarinan. Käytä kirjautumisessa Kauhavan lukion kautta saamiasi tunnuksia.
Tunnin rakenne
Tutustu suomalaiseen pörssiyhtiöön -selvitysten esittely (n. 15 min)
PP-esitys hajauttamisesta (n. 45 min)
Kokoa viiden osakkeen salkku -tehtävä (n. 15 min)
Hajauttamisen periaatteiden omaksuminen
Tutustuminen suomalaisiin suuryrityksiin
Tunnilla tutustuimme hajauttamisen perusteisiin ja teoriaan. Hajauttaminen on tunnetusti sijoitusmarkkinoiden ainoa ilmainen lounas. Hajauttamalla sijoittaja voi merkittävästi alentaa salkkunsa riskiä ilman, että odotettavissa oleva (eli ns. keskimääräinen) tuotto kärsii. Hajauttaminen ei sinänsä paranna tuottoja, mutta se vähentää sijoitusten volatiliteettia eli hajontaa. Tämä on suositeltavaa, sillä järkevä sijoittaminen ei ole uhkapeliä vaan turhien riskien välttämistä. Hajauttava sijoittaja nukkuu yönsä rauhallisemmin.
Vanha sananlasku kertoo, ettei kaikkia munia kannata laittaa samaan koriin. Sanonta kuitenkin yksinkertaistaa hajautuksen logiikkaa, sillä pelkkä osakkeiden lukumäärä ei takaa tehokasta hajautusta. Olennaista on valita sijoituskohteet sopivalla tavalla. Hajautus on sitä tehokkaampaa, mitä vähemmän sijoituskohteiden tuotto korreloi keskenään. Oikeaoppisesti hajautetusta salkusta löytyy erilaisia yrityksiä, jotka toimivat eri markkinoilla ja eri toimialoilla. Jos kaikki rahat sijoittaa metsäteollisuuteen, on sijoitusten tuotto kiinni yhden toimialan tulevaisuudesta.
Maantieteellisessä hajautuksessa yrityksen kotimaata tärkeämpää ovat markkinat, joille yritys myy. Helsingin pörssin yritysten liikevaihdosta leijonan osa tulee ulkomailta. Niinpä pelkästään kotimaisilla osakkeilla voi rakentaa jo melko hyvin hajautetun salkun. Esimerkiksi Koneen valmistamista hisseistä noin 98 % myydään Suomen ulkopuolelle. Vaikka Suomen talous ajautuisi syvään taantumaan, se ei juuri hetkauttaisi Kone oyj:n liiketoimintaa. Kansainväliselle hissivalmistajalle on huomattavasti tärkeämpää se, kuinka Euroopan, Kiinan ja Yhdysvaltain taloustilanne kehittyy.
Kuuntele linkistä löytyvä Melkein kaikki rahasta -podcastin jakso ”Sijoittamisen ABC” ja vastaa kysymyksiin. Lähetyksessä toimittaja Julia Thurén ja sijoitusbloggaaja Pia-Maria Nickström käyvät läpi sijoittamisen periaatteita ja termistöä. Julia Thurén valittiin vuoden sijoittajaksi 2019.
Vastaa seuraaviin kysymyksiin.
Miksi osakesijoittajan kannattaa pitää tilillä puskurirahaa?
Pohdi, miksi sekä Julia että Pia-Maria sijoittavat pääasiassa passiivisiin indeksirahastoihin.
Miksi Julia koki ensimmäiset osakeostonsa virhepäätökseksi?
4.Millä periaatteilla Julia tekee nykyisin osakeostoja?
Kestävällä sijoittamisella ei ole olemassa virallista määritelmää, mutta yleisimmin sillä tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan (ESG) liittyvien asioiden huomioimista sijoituspäätöksiä tehdessä. Kestävä sijoittaminen on yksi tämän hetken suurimmista sijoittamisen trendeistä ja se on suosittua erityisesti osake- ja korkosijoituksissa. Piensijoittaja voi helposti harjoittaa kestävää sijoittamista siten, että jättää salkustaan pois sellaiset kohteet, jotka eivät ole omien arvojen mukaisia. Näitä voiva olla vaikkapa tupakkayhtiöt tai fossiilisten polttoaineiden tuottajat.
Miten löydän sijoituskohteet?
ESG-sijoituskohteita
Tiedosto Koroista ja korkomarkkinoista löytyy nyt oppitunnin lopusta pdf-tiedostona, joka ei vaadi kurssiavainta.
Ensimmäisessä diassa on linkki Inderesin opetusvideoon, jossa ekonomisti Marianne Palmu ja Verneri Pulkkinen käyvät läpi velan ja velkasuhteiden ominaispiirteitä. Video taustoittaa hyvin tapaamiseen teemaa.
Mitä ovat joukkolainat ja mihin niiden tuotto (eli korko) perustuu
Joukkovelkakirjojen hyödyt ja riski yksityissijoittajalle
Vinkki: hyvä ja helppolukuinen lähde tutustua korkojen ja velkakirjojen maailmaan on Pörssisäätiön julkaisema Sijoittajan korko-opas. Se löytyy alla olevasta linkistä.
Tapaamisen teema ovat korot ja joukkovelkakirjat. Viime vuosina korot ovat olleet nollissa, ja joukkovelkakirjojen suosio on ollut vastaavasti heikkoa. Inflaation kiihtyessä tilanne on kuitenkin muuttunut. Joukkovelkakirjoista on tullut varteenotettava vaihtoehto myös yksityissijoittajille.
Jos tehtävät tuntuvat loppuvan, tee allaoleva kertaustehtävä yksin tai yhdessä jonkin toisen kanssa.
Kertaavana harjoituksena opiskelijat saavat katsoa Inderesin Sijoituskoulun toisen videon, joka käsittelee korkoja ja vastata kysymyksiin. Alla on tehtävänanto, jonka voi kopioida oppilaitoksen omalle oppimisalustalle tai jakaa opiskelijoille parhaaksi katsotulla tavalla:
Kertaustehtävä 15:
Katso linkistä löytyvä video (Inderesin Sijoituskoulu: Miten korot toimivat? 17 min). Siinä Marianne Palmu ja Verneri Pulkkinen pohtivat korkojen luonnetta. Vastaa videon pohjalta alla oleviin kysymyksiin.
Miten lainan korko pääsääntöisesti määräytyy?
Missä tilanteissa vanhojen velkakirjojen jälkimarkkina-arvo laskee? Miksi?
Millä keinoilla Euroopan keskuspankki on saanut valtioiden velkakirjojen korot laskuun? Millaisia seurauksia tällä on ollut yksityissijoittajalle?
Miksi valtioiden velkakirjoja yhä hankitaan, vaikka niiden tuotto on ollut niin heikkoa?
Inderes: Miten korot toimivat
(Youtube-video)
Seuratkaa Inderesin yhtiökokousta. Kiinnittäkää huomiota seuraaviin kysymyksiin, joista voitte keskustella tallenteen katsomisen jälkeen.
Katso yhtiökokous tästä
Oppitunnin teema on asuntosijoittaminen. Kokonaisuus painottuu asuntosijoittamisen taloudellisiin näkökulmiin, joten tässä ei tarkastella esimerkiksi vuokrasopimusten, asuntokaupan tai asunto-osakeyhtiöiden oikeudellisia yksityiskohtia. Näitä aiheita käsitellään yhteiskuntaopin lakitiedon opintojaksolla YH4.
Tunnin alussa katsotaan orientaationa videot Mitä asuntosijoittajan tulee tietää ja Asuntosijoittamisen strategiat sekä käydään opettajan johdolla läpi powerpoint-esitystä.
Tuore juttu: Yksityisten asuntosijoittajien ahdinko kasvaa (HS)
Tapaamisen tavoitteena on, että opiskelija
Lisämateriaalina opiskelijat voivat tutustua Pellervon taloustutkimuksen sivuilla julkaistuihin tietovisualisointeihin - Metsän verran tietoa - tietovisualisoinnit - PTT
Sivulta löytyy Pellervon taloustutkimus PTT:n toteuttaman Metsän verran tietoa (METTI) -hankkeen kaksi tietovisualisointia. Niistä ensimmäinen keskittyy suomalaisen metsänomistuksen ja metsänomistajien esittelyyn, toinen tarkastelee Suomen metsien käyttöä.
Visualisoinnit ovat vapaasti metsäammattilaisten, alan toimijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytettävissä diaesityksissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa toiminnassa ja viestinnässä lähde mainiten.
Mukana olivat opiskelija Ninni Norra, analyytikkoharjoittelija Kaisa Vanha-Perttula, Omavaraisuus-blogista tunnettu Esa Juntunen sekä salkunhoitaja Mika Heikkilä.
Tehtävät:
Kuuntele linkistä löytyvä Melkein kaikki rahasta -podcastin jakso ”Sijoittamisen ABC” ja vastaa kysymyksiin. Lähetyksessä toimittaja Julia Thurén ja sijoitusbloggaaja Pia-Maria Nickström käyvät läpi sijoittamisen periaatteita ja termistöä. Julia Thurén valittiin vuoden sijoittajaksi 2019.
https://areena.yle.fi/audio/1-50013298
Vastaa seuraaviin kysymyksiin.
Etsi netistä tietoa kryptovaluutoista. Voit rakentaa tietämystäsi mm. seuraavien apukysymysten avulla.
1. Mitä kryptovaluutoilla tarkoitetaan? Etsi perustiedot kolmesta suurimmasta kryptovaluutasta.
2. Millainen on tunnetuimman ja ensimmäisen kryptovaluutan bitcoinin syntyhistoria?
3. Miten ymmärrät ns. lohkoketjuteknologian?
4. Miksi kryptovaluutat ovat niin volatiileja? (ts. niiden arvo vaihtelee rajusti kryptomarkkinoilla.)
5. Millaisia krypto-ETF-tuotteita on nykyään markkinoilla Yhdysvalloissa?
6. Miksi esimerkiksi pankit ja keskuspankit suhtautuvat hyvin nihkeästi kryptovaluuttoihin? Millaisista asioista niitä on arvostelu?
Tarkastellaan vastauksianne seuraavalla oppitunnilla 2.5.
https://fi.investing.com/crypto/currencies
