Verkostoituminen
Yhteistyön lisääminen
Hanketyöhön osallistuvien verkostokumppanien yhteisenä tavoitteena on oppilaitosten jatkuva kehittäminen ja yhteistyön lisääminen sekä opistopalvelujen yhdenmukaistaminen vahvistamalla organisaation toiminnan arvioimista ja opettajan osaamista tekemällä yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää organisaation toimintaa, oppilaitosten henkilöstön osaamista ja hyvinvointia sekä lisätä opetushenkilöstön vuorovaikutusta ja tiedon jakamista sekä osaamista ja osallistumista tukevien käytäntöjen kehittämistä. Hankkeille valittiin jokaisesta oppilaitoskumppanista vastuuhenkilöt hankeorganisaation johtamiseen ja työryhmiin tavoitteiden toimeenpanemiseen. Opetus- ja oppilaitoshenkilöstölle on hankkeiden yhteydessä järjestetty koulutuksia ja tilaisuuksia, jotka mahdollistavat opettajien kohtaamiset, vuorovaikutuksellisuuden, yhdessä tekemisen, toiselta oppimisen ja uuden tiedon luomisen niin lähitapaamisissa kuin verkon mahdollisuuksia käyttämällä sekä projekteissa.
Verkostoituminen ilmenee kaikissa Osaava-hankesarjassa ja sen eri vaiheissa sekä organisaatioissa, organisaation rakenteissa ja toiminnassa sekä keinoissa yhteistyökumppaneiden välillä. Hankesuunnitelman valmistelu on aloitettu yhdessä verkostokumppanien kanssa. Ohjausryhmä ja jokainen työryhmä sekä alaryhmät koostuivat verkostokumppanien edustajista. Kollektiivinen ohjausryhmä valvoi tavoitteiden toteutumista. Työryhmät käynnistivät hanketöitä sekä seurasivat ja ohjasivat alaryhmien toimintaa. Vierailuja tehtiin ja koulutustilaisuuksia pidettiin eri yhteistyöoppilaitoksissa. Opettajat ovat kohdanneet toisiaan kasvotusten ja voineet jakaa asioita ja kuulumisia. Koulutuskokonaisuudet oli valittu sisältämään yhteisöllisen opettamisen ja oppimisen keinoja sekä tukemaan pedagogisen osaamisen kehittymistä. Koulutuksiin ovat osallistuneet niin oppilaitosjohto, oppilaitoshenkilökunta kuin päätoimiset opettajat sekä tuntiopettajat. Viestintä ja kokoustaminen toteutettiin yhteisöllisillä välineillä niin, että jakaminen ja osallistuminen ovat olleet mahdollisia pitkänkin matkan takaa. Hanketyöskentelyssä on pyritty edistämään verkon kautta tehtävää yhteistyötä.
Ohjausryhmän kokous
Hyvä verkostoituminen
Marja Laiho
rehtori, Iitin kansalaisopisto
Keskinäinen verkostoituminen avartaa näkemystä oppilaitosten välillä ja auttaa ymmärtämään kunkin oppilaitoksen vahvuuksia ja kehitettäviä kohteita. Verkostoitumisen hyvinä puolina ovat mm. tapaamiset kollegoiden kanssa, hyvien käytäntöjen jakamiset, uusien toimintatapojen luominen tai käyttöönotto. Parhaassa tapauksessa verkostoituminen auttaa alueellisen koulutuksen kehittämisessä yhteiseen hyvään. Haasteen tehokkaalle verkostoitumiselle voivat tuoda mm. aikatauluongelmat. Hyvin toteutuakseen verkostoituminen vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja sitoutumista yhteistyöhön.
Sama pätee myös oppilaitosten johdon sekä opettajakuntien välisiin verkostoitumisiin. Haasteena kansalaisopistojen opettajakuntien verkostoitumiselle on työsuhteille tyypillinen muoto, tuntiopettajuus. Kukin opettaja työskentelee oman kurssinsa parissa ja yhteistyö muiden kanssa on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan. Yksinäinen työ voi olla jossain määrin vahvuutta, mutta myös heikkoutta. Mikäli opettajien verkostoitumista oman oppilaitoksen sisällä ei ole tai se on hyvin vähäistä, on oppilaitosten välisen opettajaverkoston luominen ja ylläpitäminen erityisen haastavaa. Suurempien oppilaitosten suunnittelijaopettajilla on oivallinen mahdollisuus edesauttaa verkostoitumista opettajien kesken sekä oman oppilaitoksen sisällä että suhteessa muihin oppilaitoksiin.
Otan hankkeemme esimerkiksi hyvästä verkostoitumisen toimintamenetelmästä. Osaavat yhteistuumin -hankkeessa Iitin kansalaisopisto osallistui vertaisarviointiin yhdessä Kouvolan, Porvoon ja Haminan kansalaisopistojen kanssa. Vertaisarviointitapaamiset toteutuivat pääosin rehtorin työpanostuksena keväästä 2016 alkaen syksyyn 2016. Vertaisarviointikäynneillä käsiteltiin kunkin kansalaisopiston tärkeimpiä arviointikohteita opiston oman toiminnan kehittämisen kannalta. Vertaisarviointikäynnit loivat hyvän pohjan verkostoitumiselle kollegojen kesken sekä toi hyviä käytänteitä Iitin kansalaisopiston toiminnan kehittämiseen. Uusia hyväksi havaittuja toimintatapoja otettiin käyttöön jopa heti ensimmäisen vertaisarviointikäynnin jälkeen ja arviointikäyntien antama kokonaiskuva kymenlaaksolaisten kansalaisopistojen toimintakulttuureista toi virtaa ja näkemystä oman toiminnan kehittämiseen entistä tehokkaammaksi oppilaitokseksi.
Hankkeen aikana muutama opettajamme osallistui syksyn 2016 aikana tarjottuihin täydennyskoulutuksiin. Opettajat olivat tyytyväisiä koulutusten sisältöön ja tapaamiseen muiden saman aineen opettajien kanssa. Koulutukset, joihin he osallistuivat, olivat Kädentaitoja ja hyvinvointia, Virtaa, virkkuukoukkua ja verbaliikkaa, Laatutyö opetuksessa-seminaari sekä Pilates liikunnan, tanssin ja teatterin opettajille.
Kokonaisuutena voi todeta, että Iitin kansalaisopiston organisaatio on hyötynyt verkostoitumisesta paljon. Käyttöön otettiin valmiita malleja, joilla voi toteuttaa omaa toimintaa ja tehostaa tätä kautta organisaation sisäistä verkostoitumista opettajien kesken. Haasteen tuo mm. tiedottamisen tehokkuus, koska kaikilla opettajilla ei ole sähköpostiosoitetta ja kirjepostin kautta materiaalit saadaan hitaammin opettajan tietoon. Facebookin opettajaryhmä on otettu käyttöön, tosin sen käyttöaste on vielä pientä.
Henkilökohtaisesti Iitin kansalaisopiston rehtorina olen erityisen tyytyväinen verkostoitumisen ja vertaisarvointien antiin. Opistomme on pieni, mutta kokonaisuuden hallinta oppilaitoksen ainoana toimistohenkilönä vaati paljon. Yhteistyö ja verkostoitumisen mahdollisuus oppilaitoksemme ylläpitäjän suomien toimintaedellytysten myötä käytännön arkityö on mahdollista ja verkostoituminen hankkeen muihin oppilaitoksiin tukee työskentelyä vapaan sivistystyön edistämiseksi.