Sähköiset oppimisympäristöt

Sähköiset oppimisympäristöt edistävät opetuksen kehittämistä. Niiden käyttöön pitäisi olla mahdollisuus tasapuolisesti. Hankkeen yhteydessä selvitettiin opiston verkoston käytössä olevat oppimisympäristöt ja verkkoneuvottelujärjestelmät. Sähköisiä järjestelmiä käytettiin Osaava-hankkeissa viestinnästä, tiedottamisesta sekä keskinäisestä että ryhmävuorovaikutuksesta alkaen. Sähköisten oppimisympäristöjen käyttämisessä joudutaan huomioimaan tekijänoikeudet ja tietoturva, oppimisalustojen erityispiirteet sekä toisenlainen vuorovaikutuksellisuus verrattuna lähiopetukseen.

Supistuvat resurssit tulevat johtamaan tehokkaaseen työskentelyn verkkoalustoilla ja se mahdollistaa laadukkaan yhteistyön laajoissa verkostoissa. Sen toteutumisessa on kuitenkin haasteita. Tuutoroinnin tulisi toimia tehokkaasti käytettäessä oppimisympäristöä. Oppimisympäristöjen muokkaaminen vaatii paljon osaamista ja vie aikaa. Esim. Moodle osoittautuu varsin kömpelöksi pienille organisaatioille. Sähköisissä järjestelmissä on paljon erilaisia vaihtoehtoja ottaa opettamisessa käyttöön. Niiden ominaispiirteet, kyvykkyys ja rajoitteet tiettyyn opetukselliseen tarpeeseen tulisi tunnistaa. Eräät järjestelmät ovat maksullisia. AC:ssa ei voi kokoontua yhteen ilman isäntäorganisaation jäsentä ja kokoontumisajankohta on sovittava etukäteen. Hyväksi koettu järjestelmä, kuten Lync, poistuu markkinoilta ja sen korvaavaa järjestelmää osataan heikosti.

Sähköiset oppimisympäristöt on osa opetusympäristöä. Verkko-oppimisvälineiden haltuunotto on helpompaa isommissa oppilaitoksissa. Niiden avulla oppilaitos voi uudistua ja ne tuovat uusia mahdollisuuksia. Pienten oppilaitosten tulisi saada välineitä käyttöön. Välineet edellyttävät resursseja, motivaatiota, koulutusta ja oman opetuskäytännön uudistamista.

Opettajilla tulisi olla valmiudet käyttää laitteita ja osata toimia ympäristössä jouhevasti. Pitäytyminen vanhoissa käytänteissä, osaamattomuus ja haluttomuus johtavat siihen, että tarjolla olevia välineitä ei käytetä. Esim. Osaavat yhteistuumin -Facebook sivuston kävijämäärä oli vähäinen.

Hanketyö on kuluttanut resursseja ja jaksamista päätoimisilta opettajilta ja on johtanut projektiväsymykseen. Hehän ovat hoitaneet hanketyön lisäksi vielä oman työnsä. Koulutuksella pyritään murtamaan opettajien muutosvastarintaa. Siinä ollaan onnistuttu varsin hyvin. Uusia käytänteitä omaksutaan yhteistyöoppilaitoksissa.

Sähköiset oppimisympäristöt ja verkkoneuvotteluvälineet

Juhani Kouki
tietotekniikan opettaja
Haminan kansalaisopisto

Osaavat hankkeen osana vuoden 2014 ja 2015 toteutettiin osahanke nimeltä Osaavien yhteispeli. Hanke jakaantui työryhmiin, joista yksi oli Sähköiset välineet. Ryhmä määritteli tavoitteekseen kartoittaa sähköiset oppimisympäristöt ja – verkkoneuvotteluvälineet.

Totesimme aluksi, että välineistä on runsauden pula. Välineiden runsaudesta on sekä haittaa että hyötyä. Monipuolinen tarjonta voi johtaa siihen, että joudutaan opettelemaan useita järjestelmiä. Tämä vie voimavaroja itse tarkoituksesta: verkko-opetuksen toteutukselta. Yhteissopivuutta ei juuri ole varmistettu eri järjestelmien välillä.

Olemassa olevista ohjelmistoista

Eri vaiheissa ja eri pohdinnoissa eräänlaiseksi tulokseksi saimme sen, että keskeiset oppimisympäristöt ovat:

Oppimisympäristöt: Moodle ja Gafe (Google Applications for Education)
Verkkoneuvottelujärjestelmät: AC (Adobe Connect) ja Skype for Business

Eräänlaisena omana sovelluksena yksi ryhmän jäsen toi esille oman sovelluksensa, jossa yhdistettiin Skype for Business ja OneNote.

Voidaan todeta kaksi kuvaavaa seikkaa järjestelmien moninaisuudesta:

Nyt monet oppilaitokset (mm. Kouvolan kansalaisopisto) tulee siirtymään peda.net-oppimisympäristöön.
Wikipediassa luetellaan ainakin 20 käytössä olevaa järjestelmää.

Tästä voidaan todeta, että ainakin vaihtoehtoja riittää.

Järjestelmistä voidaan lisäksi todeta, että ne vaativat usein lisenssiä ja organisaation läsnäoloa verkkoneuvotteluja järjestettäessä ja järjestelmiä hallinnoitaessa. Lisäksi ohjelmien käyttö edellyttää käyttäjien orientointia, jotta käyttö olisi sujuvaa ja kitkatonta. Yhteydenpito voi edellyttää myös asiantuntijoiden käyttöä, jotta ääni- ja muut asetukset saadaan kuntoon.

Oppimisympäristöjen ja verkkokokousjärjestelmien kriittisiä kohtia

Kaikki järjestelmät ovat sinänsä toimivia ja tarkoitukseen soveltuvia. Käyttäjien kannalta turhautumiskynnys täyttyy kuitenkin nopeasti, jos järjestelmät vaihtuvat tiheään ja / tai niitä joutuu opettelemaan useita. Ymmärrettävistä syistä ihmiset haluavat keskittyä itse asiaan eli verkko-opetukseen ja kokouksiin (luentoihin, oppitunteihin). Jos jatkuvasti joutuu opiskelemaan uusia ohjelmia, seuraa tästä turhautuminen kaikkiin verkko-opetus- ja kokousohjelmistoihin.

Kriittinen ja edellistä hankalampi asia on se, että organisaatioiden välinen yhteistyö on hankalaa, jos välineitä on paljon. Kynnys innostua yhteistoiminnasta madaltuu välittömästi, jos toimitaan eri välineillä. Järjestelmien hankinnan koordinointi onkin sitten eri juttu. Käytännössä on hyvin hankalaa ottaa huomioon yhteistyöaspektia, kun organisaatio hankkii välineitä.

Lopuksi en malta olla ottamasta kantaa siihen, että loppukäyttäjien edustus tulisi turvata aina hankintoja tehtäessä, jotta varmistetaan järjestelmien tarkoituksenmukaisuus.