Pedagogiikka pilvessä

Tieto- ja viestintätekniikan kuulumisia lukuvuodelta 2015-2016 –matkalla kohti sähköistä yo-koetta

Aika ennen sähköisiä yo-kirjoituksia päättyy tähän lukuvuoteen. Siirtyminen valtakunnalliseen sähköiseen ylioppilaskokeeseen toteutuu vaiheittain vuosien 2016–2019 aikana. Ensimmäiseksi sähköistyvät saksan, maantieteen ja filosofian kokeet syksyllä 2016. Kokonaan sähköinen ylioppilastutkinto on keväästä 2019 lähtien. Ylioppilaskirjoitusten historiassa tämä on yksi suurimmista muutoksista, mitä tämä useita sukupolvia järkkymättömänä pidetty instituutio on kokenut. Perinteiset välineet kynä, kumi ja viivoitin korvataan sähköisellä työkalulla. Konkreettinen kosketuspinta tuotettavaa aineistoon vaihtuu bittiavaruuden eri tiloihin tiedostoihin ja kansioihin. Käsin kosketeltavat välineet muuttuvat sähköisiksi sovelluksiksi. Tuottajan ja tuotettavan aineiston väliin tuntuu tulevan enemmän matkaa kuin käden, kynän ja paperin etäisyys. Tuo välimatka arveluttaa. Mikä on verkon, tietokoneen ja sovellusten toiminnan rooli tehtäviin vastaamisessa? Voiko systeemin toimintaan luottaa? Kuinka paljon tietokoneen käyttötaito mahdollistaa tai rajoittaa sisällön tuottamista? Kokelaan kannalta nämä ovat oleellisia kysymyksiä, joihin pitäisi olla vastaus ennen kirjoitustilannetta.

Sähköisten kirjoitusten vaatima tilankäyttö poikkeaa huomattavasti perinteisten kirjoitusten vaatimuksista. Paikat pitää järjestellä niin, että tietokoneet mahtuvat työpöydälle näyttöjen näkymättä toisille kokelaille. Salissa kulkee verkkojohdot palvelimen, kytkimien ja kokelaskoneiden välissä. Sähköt tulevat jokaiselle kokelaskoneelle. Palvelimilla ja kytkimillä on akkuvarmennettu sähkönsyöttö. Palvelinyksikkö ja valvontakonsolit vaativat oman tilansa.

Valvojien tehtäväkuvaan tulee kokelaiden valvonnan lisäksi laitteiston toiminnan valvontaa. Toisaalta joissakin tilanteissa nämä kaksi asiaa yhdistyvät. Esimerkiksi vilpin yritys näkyy useimmissa tilanteissa laitteen toimintahäiriönä valvontakonsolissa. Ongelmatilanteissa pitää pystyä toimimaan oikein ja nopeasti.

Miten varmistetaan, että koetilanne hoituu mahdollisimman häiriöttömästi? Moni asia helpottuu, kun voidaan käyttää hyväksi aikaisempaa kokemusta. Kokemusta on hankittu kuluvan lukuvuoden aikana kahdella valtakunnallisella harjoituskokeella ja katastrofiharjoituksilla. Valtakunnallinen harjoituskoe pidettiin kolmetuntisena äidinkielen kokeena. Kokeen tarkoituksena oli pääasiassa testata tekniikan toimivuutta koetilanteessa. Kokeeseen osallistui opiskelijoiden lisäksi opettajia. Opettajille tällainen tilaisuus on ainutlaatuinen mahdollisuus hankkia kokemusta kokelaana sähköisissä kirjoituksissa. Jokainen opettaja on istunut perinteisissä kirjoituksissa kokelaan paikalla mutta sähköisissä ei. Tämä kokemus helpottaa opiskelijoiden ohjaamista kirjoitustilanteen haasteisiin. Kevään valtakunnallinen sähköisen yo –kokeen kenraaliharjoitus toteutettiin täytenä kuuden tunnin kokeena. Nyt mukana oli filosofia, maantiede ja saksa. Kielen kuuntelukoe toteutettiin yhdessä kirjallisen kokeen kanssa uuden mallin mukaisesti. Näin sähköisten kirjoitusten myötä erilliset kielten kuuntelujen päivät jäävät historiaan. Molemmat valtakunnalliset harjoitukset sujuivat hyvin. Kaikki kokelaat saivat tehtyä kokeen ilman suurempia ongelmia. Eniten haastetta molemmissa harjoituksissa tuli kokelaiden laitteiden käynnistyksestä USB –tikun avulla koejärjestelmään. Tätä prosessia joudutaan kehittämään toimivammaksi tulevaisuudessa. Kokelaiden palautteissa yllätti positiivisten kommenttien paljous, joten tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Katastrofiharjoituksissa tekniikkaa on testattu sähkökatkojen, verkkohäiriöiden, vilpinyritysten ja laitehäiriöiden varalta. Harjoituksissa häiriötilanne aiheutetaan oikeasti ja yritetään palautua häiriöstä normaaliin toimintaan. Teknisin harjoitus pidettiin lukioiden atk-vastaavien, tietohallinnon ja kaupungin av –vastaavan kesken. Harjoituksen avulla kehitettiin sähköisten kirjoitusten salitekniikkaa toimivammaksi ja toimintaohjeita kirjoitusten valvojille. Sähköisten kirjoitusten valvojille on pidetty koulutuksia uusista toimenkuvista kirjoitustilanteissa. Harjoituskokeissa valvojilta saatujen palautteiden perusteella valvojien ohjeita on täydennetty vastaamaan paremmin kirjoitustilanteessa toimimista. Syksyn 2016 harjoituskokeeseen valmistautumiseen Kuopiossa liitettiin projekti, jonka tuloksena syntyi lukioille käsikirja sähköisiin yo-kirjoituksiin valmistautumista varten. Käsikirjan rakentamisvaiheessa käytiin läpi Kuopion lukioiden kirjoitustilat. Yhteistyössä kaupungin asiantuntijoiden kanssa määriteltiin kunkin tilan varustamiseen liittyvät tarpeet. Kaiken kaikkiaan käsikirja pitää sisällään tekniset ohjeet, roolit ja vastuut sähköisen yo-kokeen järjestämisestä kutakin lukiota varten. Lisäksi siinä kuvataan sähköisen yo-kokeen mahdollisen epäonnistumisen aiheuttavat riskit ja toimintaohjeet ongelmatilanteissa. Käsikirjaa päivitetään jokaisen kirjoitusvaiheen jälkeen saatujen kokemusten perusteella.

Kokelaiden valmiuksia sähköisen yo-kokeen suorittamiseen hankitaan lukio-opintojen alussa pidettävällä OP5 –kurssilla. Tänä vuonna kurssi toteutettiin vielä puolen kurssin mittaisena. Tulevan lukuvuoden kurssi toteutetaan saatujen palautteiden perusteella kurssin mittaisena. Näin opiskelijoiden varmistetaan riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot lukion sähköisten oppimis- ja koeympäristöjen käyttöön heti opintojen alussa. Tutuksi kurssin aikana tulevat mm. oman tietokoneen yhdistäminen lukion langattomaan verkkoon ja opiskelussa käytettävien sovellusten asentaminen tietokoneelle. Lukion sähköisten oppimisympäristöjen toiminta ja opiskelussa käytettävien sovellusten toiminta otetaan haltuun kurssin harjoituksissa. Sähköisiä kirjoituksia varten käynnistetään oma kone Abittijärjestelmään USB –tikulla ja harjoitellaan kokeessa käytettävien sovellusten hallintaa. Kurssilla tehtävissä sähköisissä kokeissa haetaan varmuutta koetilanteeseen ohjauksen avulla. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella suhtautuminen sähköisiin kokeisiin on muuttunut positiivisemmaksi saatujen koekokemusten kautta. Sähköisistä kirjoituksista löytyy lisää tietoa https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi sivulta.

Opiskelijoiden osallisuutta tieto- ja viestintätekniikan oppimiskäytön kehittämisessä kasvatettiin vuoden alussa perustetulla opiskelijoiden ICT –ryhmällä. Ryhmän tehtäväkuvaan kuuluu toimia äänenä suurimman sähköisten ympäristöjen käyttäjäryhmän puolesta. Edustajat ottavat kantaa sähköisiin ympäristöihin liittyvien käytänteiden kehittämiseen ja uusien ratkaisujen jalkauttamiseen. Kevään aikana ryhmältä on saatu tietoa ja kehitysehdotuksia sähköisten ympäristöjen toiminnasta (laitteet, verkot, sovellukset, sähköiset oppimisympäristöt, sähköiset kokeet ja sähköiset oppikirjat) eri lukioissa opiskelijoiden näkökulmasta. Kehitysehdotuksia on hyödynnetty tulevan lukuvuoden OP5 –kurssin suunnittelutyössä, opiskelijoiden valmentamisessa sähköisiin yo-kirjoituksiin sekä opiskelijoiden laitesuosituksessa. Ryhmä kokoontui kevätlukukauden aikana neljä kertaa. Edustajia ryhmässä on Kallaveden lukiosta, Lumitista, Lyseon lukiosta, Nilsiän lukiosta ja Klassillisesta lukiosta.

Tuleva lukuvuosi tuo uuden opetussuunnitelman lukion aloittaville opiskelijoille. Opetussuunnitelman henkeä korostaa elinikäisen oppimisen taidot. Sähköisten oppimis- ja koeympäristöjen käyttö kasvaa sekä sähköisen yo –kokeen kehittymisen että kasvavan sähköisten oppimateriaalien tarjonnan myötä. Sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen pedagogisesti mielekkäällä tavalla on hyvä mahdollisuus monipuolistaa ja yksilöidä oppimista. Uuden Kuopion lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio tukee ideaa

Turvataan opiskelijoille mahdollisuus olla itse aktiivinen toimija omassa oppimisessaan. Opettajan ohjauksessa opiskelija voi valita itselleen sopivia oppimisentapoja ja materiaalia. Sähköisten ympäristöjen mahdollistama helppo käytettävyys ja tiedon jakaminen sekä vuorovaikutteisuus korostavat opettajan ohjaavaa roolia oppimisprosessissa.

Sähköiset ympäristöt eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus oppimisessa, kuten Opiskelijoiden ICT –ryhmän viesti opettajille kertoo

Matti Lähtevänoja

Pedagogiikka pilvessä hankekoordinaattori

Sähköistyvä lukio pilvessä - jalat vielä tukevasti maassa lv 2014-2015

“Kou­lus­sa oh­jat­ta­vien tai­to­jen pi­tää an­taa val­miu­det elin­i­käi­seen op­pi­mi­seen.”

Pe­da­go­gii­kan pi­tä­mi­nen yk­kös­a­si­a­na, kun säh­köi­set ym­pä­ris­töt tu­le­vat osak­si kou­lu­maa­il­maa, on usein vaa­ti­van työn ta­ka­na. Ovat­ko säh­köi­set ym­pä­ris­töt ta­voi­te vai apu­vä­li­ne op­pi­mi­ses­sa? Roo­lit me­ne­vät hel­pos­ti se­kai­sin. Työ­e­lä­män vaa­ti­muk­set tie­to- ja vies­tin­tä­tek­nii­kan tai­to­jen osal­ta kas­va­vat sekä jär­jes­tel­mien käyt­töön­oton että nii­den muut­tu­mi­sen mu­ka­na.

Kou­lus­sa oh­jat­ta­vien tai­to­jen pi­tää an­taa val­miu­det elin­i­käi­seen op­pi­mi­seen. Val­miuk­sien ke­hit­tä­mi­nen vaa­tii toi­mi­via ym­pä­ris­tö­jä op­pi­mi­sen tu­ke­mi­seen ja vä­li­nei­tä op­pi­mi­sen ar­vi­oin­tiin. Ym­pä­ris­tö­jen käyt­töön­otto ei saa olla vain tek­nis­tä ra­ken­ta­mis­ta, vaan huo­mi­o­ta pi­tää koh­dis­taa sii­hen mi­hin näi­tä ym­pä­ris­tö­jä käy­te­tään. Ym­pä­ris­tön pi­tää tu­kea opet­ta­jan pe­da­go­gis­ta toi­mi­mis­ta ri­kas­ta­en, ei ra­joit­ta­en.

Ym­pä­ris­tö­jen käyt­tö vaa­tii usein uu­den­lais­ta tek­nis­tä ja pe­da­go­gis­ta osaa­mis­ta. Tä­män vuok­si opet­ta­jien oi­ke­an­lai­sel­la jat­ku­val­la kou­lut­ta­mi­sel­la on tär­keä roo­li työn tu­ke­mi­ses­sa. Vaa­ti­vak­si tä­män te­kee se, että uu­sien käy­tän­tei­den omak­su­mi­nen ta­pah­tuu usein nyky­ajan vaa­ti­mus­ten mu­kai­ses­ti ”len­nos­sa”. Ei­len kou­lu­tuk­ses­sa saa­tu tai­to on tä­nään käy­tös­sä oppi­tun­nil­la.

Toi­mi­vien ym­pä­ris­tö­jen ke­hit­tä­mi­nen vaa­tii luo­vaa yh­teis­työ­tä sys­tee­mien ra­ken­ta­jien, yllä­pi­tä­jien ja käyt­tä­jien vä­lil­lä. Sik­si on tär­ke­ää, että ko­ke­muk­sia ym­pä­ris­tö­jen käyt­tä­mi­ses­tä ke­rä­tään ja nii­tä hyö­dyn­ne­tään op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­jen ke­hi­tys­työs­sä.

Pe­da­go­giik­ka pil­ves­sä- ke­hit­tä­mis­han­ke al­koi syk­syl­lä 2014 toi­sen jak­son alus­sa luon­te­va­na jat­ko­na ke­vääl­lä päät­ty­neel­le opis­ke­li­ja-ar­vi­oin­nin ke­hit­tä­mis­hank­keel­le. Hank­keen tar­koi­tuk­se­na on vas­ta­ta edel­lä mai­nit­tui­hin haas­tei­siin.

Edel­li­ses­sä hank­kees­sa on­gel­mak­si oli to­det­tu käy­tös­sä ole­vien säh­köis­ten op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­jen suu­ri mää­rä. Tämä ai­heut­ti on­gel­mia mm. eri­lais­ten käyt­tö­ta­po­jen ja kir­jau­tu­mi­sien kaut­ta. Haas­tee­seen läh­det­tiin vas­taa­maan vä­hen­tä­mäl­lä ”vi­ral­li­ses­ti” käy­tös­sä ole­via säh­köi­siä op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­jä ja hel­pot­ta­mal­la kir­jau­tu­mis­ta nii­hin.

Lu­ki­o­puo­lel­la ja pe­rus­kou­lun puo­lel­la jär­jes­tel­män poh­jak­si tuli O365. Tä­män ym­pä­ris­tön kaut­ta hoi­de­taan kir­jau­tu­mi­set mui­hin ym­pä­ris­töi­hin niin, että voi­daan käyt­tää Wil­mas­ta tut­tua tun­nus­ta ja sala­sa­naa. Lu­ki­o­puo­lel­la tämä kir­jau­tu­mi­nen toi­mii O365 ja OnEdu – ym­pä­ris­töi­hin. Kol­mas ”vi­ral­li­nen” ym­pä­ris­tö Iso­vers­taan Moodle odot­taa vie­lä in­teg­roin­tia.

Ter­veys­tie­don kurs­si­lai­set te­ke­mäs­sä kurs­si­ko­et­ta Abitti-jär­jes­tel­mäl­lä

Lu­ki­o­puo­lel­la ja pe­rus­kou­lun puo­lel­la jär­jes­tel­män poh­jak­si tuli O365. Tä­män ym­pä­ris­tön kaut­ta hoi­de­taan kir­jau­tu­mi­set mui­hin ym­pä­ris­töi­hin niin, että voi­daan käyt­tää Wil­mas­ta tut­tua tun­nus­ta ja sala­sa­naa. Lu­ki­o­puo­lel­la tämä kir­jau­tu­mi­nen toi­mii O365 ja OnEdu – ym­pä­ris­töi­hin. Kol­mas ”vi­ral­li­nen” ym­pä­ris­tö Iso­vers­taan Moodle odot­taa vie­lä in­teg­roin­tia.

Pil­vi­ym­pä­ris­tö­jen poh­jal­la ole­vaa ym­pä­ris­töä O365 on ar­vi­oi­tu ja ke­hi­tet­ty syk­sys­tä läh­tien useis­sa tie­to­hal­lin­non, Istekin ja han­ke­koor­di­naat­to­rin vä­li­sis­sä pa­la­ve­reis­sa. Hy­vi­nä ohje­nuo­ri­na ke­hit­tä­mi­sel­le ovat ol­leet op­pi­lai­den kans­sa teh­dyt ko­kei­lu­jen tu­lok­set ja opet­ta­jil­ta tul­leet pa­laut­teet.

Kou­lu­tuk­set aloi­tet­tiin pil­ven tal­len­nus­ti­lan käyt­töön­o­tol­la. Näin käyt­tä­jä pää­see eroon tie­dos­to­jen si­joit­tu­mi­ses­ta fyy­si­seen lait­tee­seen. Sa­mo­ja tie­dos­to­ja voi­daan käyt­tää in­ter­net­yh­tey­des­tä riip­pu­en mis­sä vain. Tie­dos­to­jen ja kan­si­oi­den ja­ka­mi­nen mah­dol­lis­taa yh­tei­set työ­ti­lat. Kuo­pi­os­sa ke­hi­tet­tiin oma tek­niik­ka hel­pot­ta­maan tätä ja­ka­mis­ta. Opet­ta­jan ei tar­vit­se ja­kaa tie­dos­to­ja ja kan­si­oi­ta yk­sit­täi­sil­le käyt­tä­jil­le vaan voi­daan käyt­tää Wil­mas­ta tut­tu­ja ryh­miä. Täs­tä tek­nii­kas­ta ol­laan kiin­nos­tu­nei­ta myös muu­al­la Suo­mes­sa.

Op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­mäi­siä piir­tei­tä O365 – ym­pä­ris­töön saa­tiin ot­ta­mal­la si­vus­tot käyt­töön or­ga­ni­saa­ti­o­ra­ken­teen alle. Ky­se­ly­jen pe­rus­teel­la ol­laan täs­sä­kin edel­lä­kä­vi­jöi­tä Suo­men kou­lu­maa­il­mas­sa. Opet­ta­ja luo kurs­si­si­vus­ton yh­tei­sen lu­ki­o­ra­ken­teen alle, jos­ta si­vus­ton ai­neis­to on help­po saa­da yh­tei­seen käyt­töön. Si­vus­tois­ta saa­daan vuo­ro­vai­kut­tei­sia mm. ky­se­ly­jen, pa­lau­tus­laa­tik­ko­jen ja kes­kus­te­lu­jen avul­la. Huh­ti­kuus­sa Kuo­pi­on lu­ki­oi­den opet­ta­jil­le teh­dyn säh­köi­set ym­pä­ris­töt ky­se­lyn mu­kaan vas­tan­neis­ta (101 opet­ta­jaa) 62% käyt­ti O365 –ym­pä­ris­töä. OnEdu ja Moodle ovat kär­si­neet tun­nus­in­teg­raa­ti­on hi­tau­des­ta.

OnEdu on jat­ku­vas­ti ke­hit­ty­vä op­pi­mis­ym­pä­ris­tö, jon­ka kaut­ta voi­daan tar­jo­ta val­mii­ta di­gi­taa­li­sia oppi­ma­te­ri­aa­le­ja. Kuo­pi­on lu­ki­oi­den koti­si­vut tu­le­vat nä­ky­viin OnEdu- poh­jal­la. Ym­pä­ris­tön vah­vuuk­sia on sen skaa­lau­tu­vuus mo­bii­li­lait­teil­le ja jat­ku­va ke­hi­tys­työ. OnEdun käy­tet­tä­vyys pa­ra­ni huh­ti­kuus­sa 2015, kun Wil­mas­ta tu­tut tun­nuk­set ja sala­sa­nat saa­tiin toi­mi­maan kir­jau­tu­mi­ses­sa. OnEdu tu­lee tä­män vuok­si ko­hot­ta­maan ase­mi­aan Kuo­pi­on lu­ki­oi­den op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­jen jou­kos­sa tu­le­va­na luku­vuon­na.

Op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­nä Moodle edus­taa säh­köi­ses­sä maa­il­mas­sa har­vi­nais­ta pit­kää pe­rin­net­tä ole­mas­sa­o­lol­laan. Sen vah­vuuk­sia ovat vaih­to­eh­dot säh­köis­ten op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­jen luo­mi­ses­sa ja säh­köi­sen ar­vi­oin­nin moni­puo­li­suus. Työ­ka­lu­jen mää­rä ym­pä­ris­tös­sä saat­taa jopa pe­lot­taa ensi­ker­ta­lais­ta. Moodle mah­dol­lis­taa pe­da­go­gi­sen va­pau­den työ­kalu­kir­jon ja ase­tus­ten avul­la. Usein yk­sin­ker­tai­set työ­ka­lut toi­mi­vat kui­ten­kin par­hai­ten. Kaik­kien ym­pä­ris­tö­jen käyt­töön­oton kan­nal­ta tär­ke­ää on ko­ke­mus­pe­räi­nen opet­ta­jien kou­lut­ta­mi­nen.

Opet­ta­jat Abitti-kou­lu­tuk­ses­sa

Syk­sy 2016 lä­hes­tyy tuo­den mu­ka­naan säh­köis­ty­vän yli­op­pi­las­tut­kin­non. Säh­köis­ty­mi­nen ta­pah­tuu vai­heit­tain. En­sim­mäi­set säh­köi­ses­ti kir­joi­tet­ta­vat ai­neet syk­syl­lä 2016 ovat sak­sa, maan­tie­de ja fi­lo­so­fia. Ke­vääl­lä 2017 mu­ka­na ovat rans­ka, yh­teis­kun­ta­oppi ja psy­ko­lo­gia. Koko tut­kin­to teh­dään säh­köi­ses­ti ke­vääl­lä 2019.

Yli­op­pi­las­tut­kin­to­lau­ta­kun­ta käyn­nis­ti 2013 Digabi – pro­jek­tin, jos­sa aluk­si tut­kit­tiin eri mah­dol­li­suuk­sia to­teut­taa tut­kin­to uu­del­la mal­lil­la. Ke­vääl­lä 2014 tut­ki­mus­ten poh­jal­ta to­det­tiin, että val­mis­ta YTL:n vaa­ti­muk­set täyt­tä­vää jär­jes­tel­mään ei ole val­mii­na tar­jol­la. Sik­si jär­jes­tel­mä pää­tet­tiin ra­ken­taa itse. Jär­jes­tel­mä sai ni­mek­seen Abitti alku­vuo­des­ta 2015. Jär­jes­tel­mää ei ra­ken­ne­ta pi­men­nos­sa vaan se on koko ke­hi­tys­vai­heen ai­ka­na va­paas­ti ko­keil­ta­vis­sa. Opet­ta­jien tai­dot jär­jes­tel­män käy­tös­sä kas­va­vat yh­des­sä jär­jes­tel­män ke­hit­ty­mi­sen myö­tä. Sik­si jo­kai­sel­le lu­ki­ol­le on tär­ke­ää olla alus­ta läh­tien mu­ka­na.

En­sim­mäi­set ver­si­ot ko­kees­ta oli­vat teks­ti­poh­jai­sia. Yksi­ker­tai­sel­la koe­si­säl­löl­lä ha­lut­tiin tes­ta­ta lä­hin­nä tek­nii­kan toi­mi­mis­ta. Omas­sa hank­kees­sa to­det­tiin täl­lais­ten ko­kei­den ra­joit­ta­van lii­kaa ko­kei­den pe­da­go­gis­ta käy­tet­tä­vyyt­tä. Ha­lut­tiin moni­puo­li­sem­pia ko­kei­ta.

Lop­pu­vuo­des­ta 2014 Kuo­pi­os­sa läh­det­tiin ke­hit­tä­mään omaa säh­köis­tä koe­jär­jes­tel­mää, joka toi­mi­si sa­moil­la oh­jel­mil­la ja ti­kuil­la sil­loi­sen Digabin kans­sa. Näin op­pi­laan puo­lel­ta ko­keen käyn­nis­tä­mi­nen ja ko­kees­sa toi­mi­mi­nen muis­tut­tai­si­vat toi­si­aan. Pal­ve­lin­ym­pä­ris­tök­si ra­ken­net­tiin Debian – poh­jai­nen Moodle pal­ve­lin. Täs­sä pro­jek­tis­sa erin­o­mai­si­na ”työ­myy­ri­nä” oli­vat Sa­von am­mat­ti- ja ai­kuis­o­pis­ton ICT –työssäoppijat. Näin Abitti – ti­kuil­la käyn­nis­tet­tä­vään ko­kee­seen saa­tiin kaik­ki Moodlen teh­tä­vä- ja tar­kis­tus­työ­ka­lut mu­kaan. Oma jär­jes­tel­mä oli tosi­toi­mis­sa 4. jak­son koe­vii­kol­la Mai­ja Tusan maan­tie­teen ko­kees­sa.

Abitista löy­tyy tie­toa osoit­teis­ta www.abitti.fi ja digabi.fi. Luku­vuon­na 2015 – 2016 YTL on aset­ta­nut vi­ral­li­set koe­päi­vät Abitti-jär­jes­tel­män tes­taa­mi­sel­le yo – ko­et­ta var­ten. Val­ta­kun­nal­li­set tes­ti­ko­keet pi­de­tään 2.10.2015 äi­din­kie­les­sä (3h) ja 6.4.2016 fi­lo­so­fia, maan­tie­de ja sak­sa (6h).

Abitin moni­puo­lis­tu­mi­nen ja pi­de­tyt kou­lu­tuk­set ovat alen­ta­neet käyt­töön­otto­kyn­nys­tä. Kui­ten­kin kyt­ki­met ja ”piu­ha­vii­dak­ko” työl­lis­tä­vät vie­lä­kin opet­ta­jien mie­les­tä lii­kaa. Tä­hän tuo hel­po­tus­ta lan­ga­ton Nettiniilo- sys­tee­mi. Kurs­si­ko­keis­sa voi­daan tä­män avul­la jät­tää kyt­ki­met ja verk­ko­kaa­pe­lit ko­ko­naan tai osit­tain pois.

Aina Abitti – tyyp­pi­nen sul­jet­tu koe ei ole pe­da­go­gi­ses­ti jär­ke­vä rat­kai­su. Ko­keen to­teut­ta­mi­nen avoi­mes­sa ym­pä­ris­tös­sä an­taa huo­mat­ta­vas­ti li­sää mah­dol­li­suuk­sia ke­hit­tää elin­i­käi­sen op­pi­mi­sen tai­to­ja. Sul­je­tus­sa ko­kees­sa jää­vät työ­e­lä­mäs­sä ja jat­ko-opin­nois­sa tar­vit­ta­vat tär­ke­ät tai­dot mm. tie­don­haku ja läh­de­kri­tiik­ki hel­pos­ti pois.

“Lait­teet ja ver­kot ovat op­pi­mi­sen apu­vä­li­nei­tä. Sii­nä roo­lis­sa nii­den pi­tää py­sy­ä­kin.”

Tu­le­val­la luku­kau­del­la lu­ki­on aloit­ta­vat op­pi­laat käyt­tä­vät tie­to­tek­niik­kaa op­pi­mi­sen tu­ke­na ai­kai­sem­pia vuo­sia enem­män. Haas­tei­ta tuo tek­nii­kan toi­mi­vuus ja käyt­tö­tai­to. Tek­nii­kan toi­mi­vuus vaa­tii tii­vis­tä ra­ken­ta­vaa yh­teis­työ­tä ym­pä­ris­tön yllä­pi­don ja käyt­tä­jien vä­lil­lä.

Käyt­tö­tai­don haas­tei­siin vas­ta­taan käyt­tä­jien kou­lu­tuk­sel­la. Kuo­pi­on lu­ki­oi­hin on suun­ni­tel­tu yh­tei­set si­säl­löt yk­kö­sil­le pi­det­tä­väl­le TVT-opo -kurs­sil­le. Kurs­sin käy­ty­ään opis­ke­li­ja on ai­kai­sem­paa val­miim­pi hyö­dyn­tä­mään säh­köi­siä op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­jä ja suo­rit­ta­maan säh­köi­siä ko­kei­ta. Syk­syl­lä TVT- opo- kurs­seil­la näh­dään myös opet­ta­jia op­pi­lai­na. Säh­köis­ty­vä maa­il­ma tuo jat­ku­vas­ti uu­sia käy­tän­tei­tä op­pi­mi­seen ja op­pi­maan oh­jauk­seen. Näin uut­ta op­pia tar­vit­se­vat sekä oh­jaa­ja että op­pi­ja.

Työ­mää­rän ra­joit­ta­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää, että jos jo­tain uut­ta ote­taan käyt­töön, ei kaik­kea van­haa voi kan­taa mu­ka­naan. Mis­tä luo­vu­taan ja mitä ote­taan ti­lal­le, on ko­ke­muk­sen kaut­ta tu­le­va pe­da­go­gi­nen pää­tös. Mis­tä ko­ke­mus uu­sis­ta säh­köi­sis­tä ym­pä­ris­töis­tä han­ki­taan? Täy­tyy muis­taa, että op­pi­misen ja opet­ta­mi­sen pit­käs­sä pe­rin­tees­sä on hy­väk­si ha­vait­tu­ja käy­tän­tei­tä, jot­ka toi­mi­vat erit­täin hy­vin tu­le­vai­suu­des­sa­kin. Lait­teet ja ver­kot ovat op­pi­mi­sen apu­vä­li­nei­tä. Sii­nä roo­lis­sa nii­den pi­tää py­sy­ä­kin.