KOTITEHTÄVÄT 16.11.2021

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Itselleni tuttavallisin tapa ottaa selvää yhteiskunnallisista asioista on lukea uutisia internetistä/sosiaalisesta mediasta. Yleisin lehti, jota luen, on Ilta-Sanomat, sillä Facebook-sovellusta selatessa etusivu on täynnä Ilta-Sanomien uutisia. Tiedon luotettavuudesta voidaan kuitenkin olla kahta mieltä ja kriittisen ajattelun ja lukemisen taidot korostuvat. Koen kuitenkin, että lukemalla Ilta-Sanomia saan hyvän käsityksen maailmalla tapahtuvista asioista. Ilta-Sanomien lisäksi kuuntelen paljon erilaisia Podcasteja sekä katson viikoittain lasten uutiset oppilaideni kanssa. Silloin tällöin katson myös suoria uutislähetyksiä, kuten kymppiuutiset. Aamuisin kuuntelen radiota, kun valmistaudun töihin lähtöön ja työmatkalla radiossa pauhaa aamu-uutiset. Otan yhteiskunnallisista asioista siis selvää hyödyntämällä monipuolisesti sosiaalista mediaa sekä erilaisia kuunnelmia.

 

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? Miten näitä kanavia voisi hyödyntää osana opetusta?

Käytän arjessani monipuolisesti sosiaalista mediaa ja sen eri kanavia. Luen uutisia ja lööppejä päivittäin, mutta en kuitenkaan koe olevani vaikuttaja. Luen toisten ihmisten kommentteja ja pohdin mielessäni omia ajatuksiani aiheisiin liittyen, mutta harvoin kommentoin yleisiin kommenttikenttiin mitään. Toistaiseksi omat vaikuttamisen kanavani ovat siis suppeat. Vaaleissa käyn äänestämässä säännöllisen epäsäännöllisesti, eikä erilaiset vaalikoneet saa minua innostumaan poliittisista aiheista. Sosiaalisen median kanavia kuitenkin hyödynnän sekä opetuksessa että omalla vapaa-ajallani. Tykkään kuvata videoita ja editoida niitä, mutta kaupallisia yhteistöitä en ole omassa sosiaalisessa mediassani tehnyt. Toki miksipä vaikuttaminen tarvitsi mieltää ainoastaan kaupallisiin yhteistöihin, ehkä joku saa vaikutteita postauksistani, vaikka kohdennettua sanomaa niissä ei yleensä ole.

Sosiaalisen median hyödyntämisestä koulussa minulla on positiivinen käsitys. Esimerkiksi YouTube on oiva oppimisen alusta, jossa erilaiset sosiaalisen median vaikuttajat ovat oppilaille tuttuja. Seuraan myös itse monia vloggaajia ja olen ajanhermolla erilaisista trendeistä. YouTubesta löytyy monipuolisesti asiallista videomateriaalia, jota oppilaiden kanssa voi hyödyntää opetuksessa. Toinen hyvä sosiaalisen median alusta, jota opetuksessa voidaan hyödyntää oppilaiden kanssa, on Facebook. Viime aikoina Facebookissa on esimerkiksi kiertänyt kuvahaaste, jossa ideana on tutkia, kuinka nopeasti kuva internetissä leviää.

 

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? Ja miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Viime aikoina pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat olleet mm. varhaiskasvatuksen työvoimapula, opettajien työuupumus ja tilastotiedot alanvaihdon prosentuaalisesta osuudesta, koronavirus, polttoaineen hinta, ihmisten verotiedot sekä tiktok-trendeistä aiheutuneet vahingot ja vaaratilanteet (väripommit autojen päälle yms.). Ajankohtaisia asioita voisi lähestyä oppilaiden kanssa katsomalla viikoittain lasten uutiset. Kannustaa oppilaita perehtymään uutisiin ja keskustella oppilaiden kanssa heitä mietityttävistä asioista teemoihin liittyen. Vaarallisista tiktok-trendeistä koululle voisi kutsua poliisin, joka kertoisi oppilaille somevillityksen vaaroista ja haitoista (vierailijat yhteistyötahoina).

 

 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? Ja miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaopin tavoitteena on tukea oppilasta ymmärtämään omia mahdollisuuksiaan yhteiskunnallisena vaikuttajana. Opetuksen ydintehtävänä onkin tähdätä kasvattamaan oppilaasta aktiivinen ja vastuuntuntoinen sekä yritteliäs kansalainen. Yhteiskuntaopin opiskelu erillisenä oppiaine kokonaisuutena aloitettiin alakouluissa vuonna 2016.  Linjausten myötä oppiaineen aikaisemmalla aloittamisella toivottiin ja pyritään ennen kaikkea lisäämään oppilaiden yhteiskunnallista aktiivisuutta ja osallistumista, mutta myös ymmärrystä omasta lähiympäristöstään sekä yhteiskunnasta. Opetuksen lähtökohtana on toiminnallinen oppiminen, jossa harjoitellaan kriittisyyden kansalaistaitoja. Oppilaita kannustetaan ja ohjataan toimimaan erilaisuutta sisältävässä ja ymmärtävässä sekä tasa-arvoa kunnioittavassa yhteiskunnassa. Kasvua kohti yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti eettisesti toimivaksi kansalaiseksi harjoitetaan kehittämällä oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta jo alakoulusta lähtien. Yhteiskuntaoppi virittää oppilaita seuraamaan niin sanotusti ajanhermolla olevia aiheita sekä tapahtumia, joiden kontekstia ja yhteyttä pyritään yhdistämään omaan elämään. Tärkeää on luoda oppilaille käsitystä yhteiskunnasta ja sen rakenteesta ja ymmärrys siitä, miten yhteiskunta toimii. Yhteiskunnan toimintamallien sisäistäminen ja ymmärtäminen luovat oppilaalle kuuluvuuden tunteen sekä auttaa käsittelemään elämän muutoksia ja laillisia perusteita. Yhteiskunnallisen toimivuuden ja rakenteen ymmärtäminen luokin turvallisuuden tunnetta.

Yhteiskunnallisten asioiden ohella yhteiskuntaopissa opitaan paljon muitakin tärkeitä taitoja, joita jokainen tarvitsee omassa arjessaan. Oppilaan omatoimisuus ja looginen päättelykyky kehittyvät, joka mahdollistaa enenevissä määrin itseohjautuvuutta, kuten sujuvuutta arjen taidoissa (pakkaan itse koulurepun – tulevaisuudessa pakkaan itse työvälineet). Minusta on mainiota, että yhteiskuntaopin opiskelu aloitetaan alakoulussa sillä, on tärkeää ohjata lasta omatoimisuuteen ja kriittisyyteen jo varhaisesta iästä lähtien. Myös arjen taidot näkyvät selkeästi jo alakoululaisen arjessa, jolloin on suhteellista, että yhteiskuntaoppia tuodaan oppilaan arkeen jo alakoulusta lähtien. Yhteiskuntaopin opiskelu alakoulussa perustuu toiminnallisuuteen ja uteliaaseen tutkimiseen, jossa korostetaan yksilön henkilökohtaista vastuuta vähitellen.  Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin ja alakouluissa toimiikin oppilaskunta tätä ajatellen. Erilaisten vierailujen hyödyntäminen on myös osa alakoulun toimintaa ja yhteiskuntaopin näkökulmasta ”Ota lapsesi töihin”- päivä avaa myös oppilaille silmiä siitä, millaista työelämä voisi olla.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Ajatellessani yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa mieleeni tulee paljon erilaisia ideoita, joita oppilaiden kanssa voitaisiin toteuttaa. Tutustuminen yhteiskunnallisiin teemoihin ja etenkin oppilaita askarruttaviin teemoihin on oppilaita motivoivaa ja oppilaslähtöistä. Ajankohtaisiin aiheisiin ja virittäytymistä yhteiskuntaa puhuttaviin aiheisiin voitaisiin lähestyä katsomalla ja tutkimalla uutisia. Sanomalehtiviikot ovat mainio tapa tutustua monilukutaitoon, jolloin sanomalehtiä lukiessa voitaisiin lukea myös uutisia internetistä. Oppilaiden kanssa on mielenkiintoista pohtia myös tulevaisuutta ja useasti lapset innostuvatkin kertomaan omista tulevaisuuden haaveammateistaan. Ikätasolle sopivasti oppilaiden kanssa voidaan tehdä erilaisia ammatinvalintatestejä, oppilaat voivat vierailla vanhempiensa työpaikoilla tai vaihtoehtoisesti voidaan tutustua oman lähiympäristön yrityksiin. Lähiympäristön yritysten kanssa voisi myös tehdä yhteistyötä, jolloin vierailu esimerkiksi leipomoon olisi mukava ja elämyksellinen kokemus. Tampereella sijaitsee myös lasten yrityskylä, jonka kanssa luokka voi tehdä yhteistyötä. Ennen varsinaista yrityskylä vierailua ryhmä tutustuu ennakkomateriaaleihin ja suorittavat työnhakuprosessin. Työnhakuprosessin jälkeen oppilas valitaan ammattiin, jossa hän työskentelee ja tienaa päivän ajan, kun yrityskylään lähdetään vierailulle.

Yhteiskuntaopin opetuksessa voisi myös hyödyntää ajankohtaistiimejä. Tiimien ideana on, että oppilaat muodostavat ryhmässä tiimin, jolle annetaan jonkinlainen vastuualue. Vastuualueena voisi esimerkiksi olla järjestely tai juhlat, jolloin oppilaat suunnittelisivat juhliin esimerkiksi koristeita yms. Tällöin oppilaiden vaikuttaminen, osallisuus ja mahdollisuudet nousisivat pinnalle.

 

2. Tuo näiden lisäksi tapaamiselle mukanasi jokin lehtiartikkeli, somepäivitys, lööppi tms., jossa käsitellään jotakin mielestäsi tällä hetkellä yhteiskunnallisesti tärkeää teemaa tai ilmiötä.

Varhaiskasvatuksen työvoimapula ja opettajien työssäjaksaminen

https://yle.fi/uutiset/3-12129267

 

Polttoaineen hinta/polttoainevero

https://yle.fi/uutiset/3-12155645

Ennakkotehtävä viikolle 50.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Katson ajankohtaisohjelmia kuten uutisia, joista saan reaaliaikaista tietoa maailman ja oman maan asioista. Sen lisäksi katson päivän lehdet (iltasanomat, iltalehti) ja olen mukanan monenlaisissa someryhmissä.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Uutisia voi käydä läpi lastenkin kanssa, ne vaan pitää osata avata ja selittää ikätasoisesti. Myös erilaisia lehtiä voi hyödyntää sekä lasten uutset on hyvä kanava.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

• Hetki sitten paljastettiin verotiedot, joita spekuloitiin monissa lehdissä ja uutisissa.
• Korona on ollut jo jonkin aikaa enemmän ja vähemmän uutisissa.
• Varhaiskasvatuksen ahdinko puhututtaa myös

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Verotustietoja en varmaan mitenkään.. koronasta voidaan lasten kanssa keskustella monestakin näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen tilannetta voisi yleisellä tasolla käydä läpi muiden ammattien yhteydessä. 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppi antaa tärkeää tietoa omasta yhteiskunnasta ja siitä miten se toimii. On myös tärkeää, että lapset ymmärtävät, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Ehkä on ajateltu, että jo alakoululaisen olisi hyvä tietää yhteiskunnallisia asioita jo aiemmin laajemmin. Tunneilla pohditaan asioita myös kriittisesti, jolloin lapset oppivat ymmärtämään kuinka oleellista on, ettei usko kaikkea mitä lukee/ kuulee. Myös ymmärrys siitä, että jokainen ihminen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiskunnan asioihin jo nuorena.

 
- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Lapsille voisi esimerkiksi näyttää ylen lasten uutiset ja keskustella sen sisällöstä tai lasten kanssa voisi käydä lukemassa netistä jonkin artikkelin, jossa käsitellään yhteiskunnallisia asioita ja sen pohjalta voisi keskustella ja pohtia sitä eri näkökulmista krittisesti.

Artikkeli + tallenne:

Vantaan poliitikoilta lisärahaa varhaiskasvatukseen ja nuorten mielenterveyspalveluihin:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008443139.html?fbclid=IwAR2hE3eLBX8Pd0dR4MNx6bkJDvVeCqm-BxkBO3PssK5Kx-lFdEAiSf6ODJ0

Yle areena- Lapsia pitää hoitaa, ei säilöä:

https://areena.yle.fi/1-50667793?fbclid=IwAR20dok5vpNyvB_lc__gxgNQ0yWjBpJpRWgLEHmOhveMRD2ibayv7i5oljw

 

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

- Otan yleensä selvää yhteiskunnallista asioista sekä sosiaalisessa mediassa että internetissä. Useimmiten törmään uutisiin sosiaalisen median eri applikaatiossa tai Iltalehden sivustosta. Tämän jälkeen luen luotettavampia lähteitä uutisen todenmukaisuuden varmistamiseen esimerkiksi Yle ja Mtv3.

Millaisia vaikuttamiseen kanavia itse käytät? Miten näitä kanavia hyödyntäisit opetuksessa?

- Käytän päivittäin sosiaalista mediaa ja sen eri applikaatioita eniten käytän Instagramia ja Facebookia. Luen enemmän eri aiheisia uutisia, kuin taas jaan niitä tai kommentoin niihin. Tykkään lukea ihmisten kommentteja uutisten alapuolella. Ihmiset uskaltavat tuoda rohkeammin esiin omia mielipiteitä ja heillä on myös eriäviä mielipiteitä. Kommenttien avulla voin pohtia uutista monesta eri näkökulmasta tai olla samaa tai eri mieltä heidän kanssaan. Tykkään myös katsoa tubettajien videoita tai kuunnella podcasteja.

-Oppilaat viettävät aikaa eri sosiaalisen median alustoilla. Niitä voisi hyödyntää opetuksessa monin eri tavoin. Esimerkiksi oppilaiden kanssa voitaisiin keskustella, minkälaisia asioita heille tulee vastaan sosiaalisessa mediassa. Voidaan oppilaiden harjoitella kriittisiä taitoja uuden tiedon etsimisessä. Lapset voisivat esimerkiksi,tehdä Podcastin, johonkin aiheeseen liittyen, jossa he voivat pohtia ryhmässä monesta näkökulmasta. Tällä hetkellä Tik Tok on nuorten keskuudessa suosittu. Tik tokissa on voi tulla vastaan hyödyllisiä asioita liittyen erilaisiin asioihin, ja niitä voidaan myös hyödyntää opetuksessa mm. ”lifehack”

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? Ja miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

-Tällä hetkellä keskustellaan todella paljon mm. Omikron-variantista, koronapassista, varhaiskasvatuksen työvoimapulasta, Travis Scottin festivaali tragediasta ja terroristiepäilystä. Lähestyisin oppilaiden kanssa niitä teemoja käsittelevät heitä erityisesti mm. katsomalla lastenuutisia. Lapset saisivat keskustella heitä askarruttavista uutista.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? Ja miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9-luokan sijaan?

- Oppiaineen tehtävänä tukea oppilaiden kasvua aktiiviseksi ja vastuulliseksi sekä yritteliäiksi kansalaisiksi. Lisäksi tukea oppilaiden mahdollisuuksia toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana. Oppilaat ymmärtävät, että  omilla valinnoilla on vaikusta yhteiskunnallisiin asioihin esim. äänestys.

-Teknologian myötä yhteiskunnassa tällä hetkellä pyörivät asiat ovat kaikkien saatavilla. Olen tyytyväinen siihen, että yhteiskuntaoppia aloitetaan neljännellä luokalla. Oppiaineen avulla voidaan neljänneltä luokalta lähtien kriittisiä taitoja eli eivät uskoisi kaikkea mitä lukevat netistä. Lisäksi oppilaat ymmärtäisivät, miten he voivat omilla valinnoillaan vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

-Yhteiskuntaoppia voi opettaa monin eri tavoin. Mielestäni tähän oppiaineeseen sopii toiminnalliset opetustavat mm. keskustelut, tiedon etsimistä erilaisista kanavista ja vierailut.

Artikkelit:

Isoäiti kuoli koronaan, jonka tartutti todennäköisesti rokottamaton hoitaja – lapsenlapsi: "On tyrmistyttävä ajatus, että tartunta tulee hoitajan kautta"

https://yle.fi/uutiset/3-12215800

Tapahtumiin ja ravintoloihin pääsy käy yhä hankalammaksi ilman koronapassia – Katso alueesi rajoitukset

https://yle.fi/uutiset/3-12215354

 

 

 

 

 

 

Ennakkotehtävä viikolle 50

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? 

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista lukemalla tai katsomalla uutisia päivittäin. Eniten käyttämäni uutis alustat ovat Ylen ja Helsingin sanomien uutissovellukset sekä Mtv.n kymmenen uutiset. Tapanani on lukea tai ainakin selailla aamuisin uutispalveluista ajankohtaisimmat asiat. Mikäli esillä on jokin tietty asia pidempänä ajankohtana huomaan usein seuraavani uutisen kehittymistä. Yhteiskunnallista keskustelua seuraan uutis alustojen lisäksi Twitteristä, sosiaalisten medioiden keskusteluista ja katson ajoittain Ylen keskusteluohjelmia. Lisäksi sosiaalisessa mediassa seuraan joitakin yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamiseen pyrkiviä kanavia, jotka tuovat aiheeseen liittyvää uutisointia esiin. 

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Itse en koe olevani juurikaan aktiivinen vaikuttaja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Saatan silloin tällöin jakaa jonkin tärkeäksi kokemani julkaisun esimerkiksi instagramissa, mutta usein julkaisemallani sisällöllä ei ole sen kummempaa pyrkimystä vaikuttaa. Harvoin aloitan myöskään keskustelua minkään aiheen tiimoilta vaan usein tyydyn vain lukemaan aiheen ympärillä käytävää keskustelua.Toisaalta ajattelen, että myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaisuista tykkääminen, julkaisujen tallentaminen ja tilien seuraaminen on vaikuttamista, sillä mitä enemmän niitä kertyy jollekin tilille, sitä enemmän tili saa näkyvyyttä. Ajattelen, että varsinainen vaikuttaminen tapahtuu omalla kohdallani lähinnä äänestämisen ja adressien kirjoittamisen kautta. Usein vaalien aikana seuraan aktiivisemmin yhteiskunnallista keskustelua ja perehdyn siihen ketä äänestäisin. Mikäli huomaan esillä olevan jonkin itselleni merkityksellisen adressin allekirjoitan sen. 

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Lasten kanssa voitaisiin käsitellä esimerkiksi harjoitella esimerkiksi dialogiin liittyviä taitoja, oman kannan perustelua jne. joka kehittäisi taitoa keskustella asioita. Lisäksi uutisten ja ajankohtaisten asioiden seuraaminen voitaisiin ottaa osaksi opetusta esimerkiksi HS.n lastenuutisia seuraamalla. Erilaisia vaikuttamisen keinoja voitaisiin myös käsitellä opetuksessa lapsille soveltuvalla tavalla. Esim. miten omassa koulussa tai kunnassa voitaisiin vaikuttaa johonkin lapsia koskevaan asiaan. 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

• Kankaanpäässä tapahtuva äärioikeistoterrorismista epäiltyjen oikeudenkäynti
• Korona: mahdolliset uudet rajoitukset, omikron muunnos, koronapassi (oikein vai väärin), Haaviston tartunta ja Sanna Marinin illanvietto yökerhossa, kolmas koronarokote
• Ympäristöön liittyvät uutiset: Ilmastonmuutos sen vaikutukset, vanhat kaivokset ja niiden turvallisuus, ilmaston lämpenemisen hidastamisen tavoitteet
• Suurvalta politiikka: Venäjän ja Ukrainan tilanne, keskustelu Nato jäsenyydestä Putinin ja Niinistön välillä.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaittesi kanssa?

Pinnalla olevien asioiden käsittely on mielestäni koulussa tarpeellista etenkin, jos opettaja huomaa näiden asioiden huolestuttavan lapsia. Tällöin asiaa kannattaisi mielestäni lähestyä esim. keskustelemalla aiheesta ja pohtimalla siihen liittyviä tunteita. Ajattelen, että opettajan tulee olla sensitiivinen ja itse perillä lasta askarruttavista asioista sekä pyrkiä selittämään uutinen niin, että se vastaa lapsen tiedon nälkää ja auttaa tätä pääsemään huolesta yli. Asiaa voitaisiin käsitellä myös pohtimalla mahdollisia keinoja vaikuttaa tilanteeseen. Esim. koronan kannalta voitaisiin pohtia miten voidaan luokassa edistää terveenä pysymistä tai mitä voitaisiin tehdä omassa koulussa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.Toisaalta ajankohtaisia asioita voidaan hyödyntää esim. oppimisen motivaattoreina jonkin oppiaineen projektin yhteydessä. Vaikkapa ympäristöopin asioiden sitominen ajankohtaiseen uutisointiin voi tuoda asioihin enemmän perspektiiviä. 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Ajattelen, että yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta voidaan tukea oppilaiden taitoja ja tietoja toimia yhteiskunnassa aktiivisina jäseninä. Lisäksi oppiaineen avulla edistetään lasten ajattelua kohti yhteiskunnan kannalta merkittäviä arvoja, kuten demokraattista ajattelua. 

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Ajattelen, että yhteiskuntaopin aikaistunut opiskelua liittyy yhteiskunnan tarpeeseen edistää yksilöiden kykyä toimia yhteiskunnassa. Lapset ovat kokemukseni mukaan jo ala-asteiässä kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä vaikuttamisesta, joten se tarjoaa luonnollisen mahdollisuuden edistää yhteiskuntaoppiin liittyviä tavoitteita jo alakoulussa. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa? 

Opetussuunnitelman perusteissa alakoulun yhteiskuntaoppiin liittyy esimerkiksi seuraavanlaisia tavoitteita. Oppilaan kannustaminen tiedon hankintaan, rakentavaan toimintaan ja osallistumiseen erilaisissa yhteisöissä sekä lisätä oppilaan ymmärrystä ajankohtaisten asioiden merkitystä omassa elämässään. Mielestäni tavoitteita voisi lähestyä esimerkiksi erilaisten projektien kautta esim. luokan oma sanomalehti, erilaiset kehittämis ja vaikuttamisprojektit. Toisaalta myös erilaiset ajankohtaiset uutiset voisivat toimia yhteiskunnalliseen keskusteluun harjoittavan opetuksen perustana, esim. harjoitellaan dialogia tai väittelyä jonkin aiheen pohjalta. Lisäksi voitaisiin tarkastella esim. erilaisten medioiden merkitystä yhteiskunnassa.

Uutinen Ylen kyselystä:

Ylen kysely: Koronapassi työpaikoille saa vankkaa kannatusta, perussuomalaiset vastustavat passia jyrkästi

https://yle.fi/uutiset/3-12213578

Ennakkotehtävä viikolle 50

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Itse otan selvää yhteiskunnallisista asioista seuraamalla mediaa; seuraan uutisia internetistä (Ilta-Sanomat, Mtv, Yle), toisinaan luen myös sanomalehtiä. Harvemmin tulee katsottua uutisia tv.stä.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Itse vaikutan asioihin mm äänestämällä. En juuri koskaan vaikuta sosiaalisessa mediassa, toki luen sieltä paljon toisten ajatuksia ja pohdin niitä, mutta en juuri osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toisinaan saatan jakaa jonkin itselle tärkeän artikkelin eteenpäin.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Koulussa voi käyttää äänestystä osana luokkademokratiaa. Olemme ryhmän kanssa äänestäneet esim. jonkin tekemisen eri vaihtoehdoista. Äänestystä voi käyttää monessa eri tilanteessa oppilaiden kanssa, ja harvoin kukaan on eri mieltä äänestyksen tuloksesta, koska siihen on voinut itse vaikuttaa.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tällä hetkellä puhututtaa paljon korona ja sen vaikutukset talouteen ja ihmisten hyvinvointiin. Myös työvoimapula tietyillä aloilla on ollut pinnalla sekä opettajien työuupumus.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Korona on aihe, joka koskettaa myös oppilaita, ja heillä on siitä tietoa ja joillakin omakohtaistakin kokemusta. Aiheesta saa varmasti kiinnostavia keskusteluja aikaiseksi, ja siihen on hyvä liittää mm siisteyskasvatus. Aihetta voi pohjustaa tai rikastuttaa myös tutkimalla aihetta somen tai uutisten kautta.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Terveydenhuolto (terveydenhoitaja) on yksi lapsia lähellä oleva taho, joka osaltaan voi lisätä oppilaiden tietoisuutta eri taudeista.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jossa opitaan kasvamaan aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Mm. oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus mahdollistavat yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Muistan itse opiskelleeni kansalaistaitoa alakoulussa, siinä teemana oli mm liikenne.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskunnassa elämisen taitoja tulee harjoitella jo alakoulussa ikätason mukaisesti: esim rahan arvo, oman henkilötunnuksen alku. Nykyajan lapsille yhteiskunnalliset asiat tulevat lähemmäksi mm somen kautta. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Oppitunnille voisi ottaa jonkin teeman, jonka pohjalta järjestetään toiminnallinen tehtävä tai leikki, esim rahan arvon opettelu, tai jos asioi pankissa tai lääkärissä, täytyy ilmoittaa oma sotu. 

 

Korona-ajan uutisointia: virkamiesten käytös, koronaohjeistukset

Krista Kiuru kommentoi tiedostustilaisuudessa Sanna Marinin kohua: ”Tahallaan kukaan ei varmasti Suomessa toimi väärin” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Luen päivittäin ylen uutisia netistä sekä iltasanomia/iltalehteä. Iltasanomien uutisiin pitää kuitenkin muistaa suhtautua kriittisesti. Näiden lisäksi kuuntelen lähes päivittäin raidota, jossa käydään läpi myös päivän uutisia. Uutisten katsominen televisiosta on jäänyt vähemmälle, mutta sitäkin tulee katsottua. 
Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Itse käytän päivittäin sosiaalista mediaa ja sen useita eri kanavia. Useimmiten tulee selattua facebookkia tai instagramia, mutta myös youtubea katson usein. Näiden lisäksi lurn myös uutisia sekä lööppejä eri nettilehdistä. Itse en päivitä somealustojani kovinkaan usein enkä kommentoi esimerkiksi uutisten kommenttikenttiin mitään. Äänestämässä käyn lähes aina, kun se on mahdollista. Mielestäni se on hyvä keino vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. 
Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Youtube on erinomainen alusta opetukselle. Siellä lisääntyy koko ajan opetukseen liittyvät videot tai videot, jotka muuten ovat hyviä pohjaavia aiheita esimerkiksi tunnin aiheelle. Koulussa oppilaiden vaikuttamista asioihin voidaan lisätä juuri esimerkiksi oppilaskunnan hallituksen kautta, luokan omien kokouksien tai äänestyksien kautta. Näiden lisäksi HS:n lasten uutisia voidaan hyödyntää opetuksessa. 
Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Tällä hetkellä pinnalla olevia teemoja yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat Sanna Marinin illanvietto yökerhossa, koronan lisääntyvät koronatartunnat sekä suomen valtion hävittäjäkaupat sekä Kimi Räikkösen viimeinen formulakilpailu. 
Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Asioita voi lähestyä oppilaiden kanssa niiden tullessa esille esimerkiksi kysymysten muodossa. Asioita pitää lähestyä lapsille sopivalla sensitiivisellä tavalla, mutta kuitenkin niin, että lapset saavat vastaukset heitä askarruttaviin kysymyksiin. Kuitenkin esimerkiksi korona uutisaiheena on jo oppilaille tuttu ja he tietävätkin siitä jo paljon. 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
POPS2014: ''Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi
ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi
yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.''
Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Lapset ovat nykyään jo nuorena kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Tähän varmasti yhtenä syynä on esimerkiksi sosiaalinen media ja teknologian kasvu. On hyvä, että jo alakoulussa annetaan mahdollisuus keskustelulle ja kysymyksille yhteiskunnallisista asioista. 
Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Erilaiset pidemmän ajan projektien, esitelmien tai keskusteluiden hyödyntäminen opetuksessa. Myös erilaisten tiedon kanavien hyödyntäminen sekä oppilaiden vaikuttaminen eri asioihin mahdollistaa erilaista opetusta. 

Artikkelit: 

Tällainen on Suomen uusi hävittäjä F-35: https://yle.fi/uutiset/3-12224296

USA:n suosituimmat tv-juontajat vitsailivat Marinin klubikohulla: ”Porot ovat vallanneet lakritsipellot”: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0e070da3-04ba-4472-bf0c-7c1085a4cffc

Miten otat itse selvää yhteiskunnallisista asioista?

Seuraan uutisia netistä (lähinnä HS, Iltasanomat sekä Yle uutiset) sekä myös yleensä päivittäisiä TV-uutisia. Perinteisiä sanomalehtiä ei tule enää tilattua eikä siten luettuakaan. Somea en juuri käytä Facebookia lukuunottamatta. Seuraan myös melko paljon tv:n ajankohtaisohjelmia, joissa käsitellään paljon yhteiskunnallisia teemoja. 

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? 

Ensimmäisenä mieleen tulee eri vaaleissa äänestäminen. Lisäksi olen allekirjoittanut mielestäni tärkeitä kansalais- sekä kuntalaisaloitteita, jotta saataisiin korjattua asioiden epäkohtia. Tuen myös parin kansalaisjärjestön toimintaa (en tosin aktiivina kentällä).

MIllaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi mahdollista hyödyntää osana opetusta? 

Äänestämistä voisi hyvin harjoitella koulussa monenlaistenkin asioiden yhteydessä. Koulussa voisi myös tutustua lasten vaikuttamismahdollisuuksiin omassa kunnassa, esim. juuri kuntalaisaloitteen tekemiseen tärkeässä asiassa. Eri järjestöjen edustajat käyvät myös mielellään kouluvierailuilla, näitäkin voisi harkiten hyödyntää. 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? 

Viime päivinä on keskusteltu paljon esimerkiksi pääministerin uskottavuudesta hänen korona-altistumisensa ja yökerhoillanviettonsa ilman virkapuhelinta-uutisoinnin yhteydessä. Myös koronaan liittyvä keskustelu on ollut runsasta; erityisesti uusi omikron-muunnos, koronarokotteiden sekä tehohoidon tilanne ovat puhututtaneet. Suomen hävittäjähankinnoista on myös puhuttu.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Koronaan ja tehohoitoon liittyvistä asioista, samoin myöskin pääministerin tapauksesta  voitaisiin keskustella yhdessä esimerkiksi pohtien kunkin omaa vastuuta viruksen leviämisen näkökulmasta. Miten kukin voi omilla valinnoillaan ja teoillaan vaikuttaa siihen, kuinka virus leviää yhteiskunnassa ja mitkä sen vaikutukset siellä ovat. 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi?

Erilaisia järjestöjä, joiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä löytyy varmasti paljon. Kiinnostava havainto oli myös se, että esim. Vantaan kaupunki on mukana Unicefin Lapsiystävällinen kaupunki-projektissa ja projektin tiimoilta lapsilla ja nuorilla on ollut tilaisuus vaikuttaa lasten elämään vaikuttavissa asioissa. Tällaiseen olisi kiva osallistua. Kiinostavia yhteistyötahoja voisivat olla myös esim. kaupunginosa/kyläjärjestöt. 

MIksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

 "Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi" (POPS 2014).  

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä yht. kuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9 lk:n sijaan?

Lapsetkin nähdään vaikuttavina ja aktiivisina kansalaisina. On siis tärkeää, että jo pienemmillekin lapsille opetetaan kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia ja yhteiskunnan toiminnan sekä demokratian toiminnan  perusperiaatteita, jotta lapset kasvavat aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Opetus voisi sisältää esim. tutustumista eri ammatteihin (yhteistyömahdollisuus huoltajien kanssa!), vierailuja erilaisten alojen työpaikoille, yrityksiin (yrityskylätoiminta joissakin kaupungeissa), sekä erilaisiin päätöksentekoelimiin. 
Voitaisiin myös osallistua erilaisiin lapsille ja nuorille tarkoitettuihin vaikuttamiskampanjoihin (esim. edellä mainittuun Vantaan "lapsiystävällinen kaupunki"-projektiin. Voisimme myös mahdollisesti tehdä kuntalaisaloitteen lapsille tärkeästä asiasta.
Demokraattista äänestämistä voisi myös harjoitella koulussa. 



https://yle.fi/uutiset/3-12223994

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008468252.html


 

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Enimmäkseen luen uutisia ja haen tietoa netistä. Yleensä luen uutisia iltapäivälehdistä. Iltapäivälehdistä uutisia lukiessa täytyy kuitenkin aina muistaa tietynlainen lähdekriittisyys ja iltapäivälehdissä varsinkin otsikot voivat antaa harhaanjohtavan kuvan todellisuudesta. Jos haluan lukea varmaa faktatietoa esimerkiksi koronaan liittyen, luen uutisia mieluummin Ylen nettisivuilta. Seuraan myös Instagramissa Ylen uutisia sekä Helsingin Sanomia, jolloin uutisia tulee muiden kuvien sekaan. Lisäksi katson iltaisin uutiset televisiosta.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

• Sosiaalinen media (olen jakanut uutisia tai linkkejä uutisiin)
• Käytän äänioikeuttani vaaleissa
• Olen kannattanut kansalaisaloitteita

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

• Voidaan pitää oppilaiden kanssa äänestyksiä luokassa/koulussa tehtävistä päätöksistä ja harjoitella mitä tarkoittaa demokratia
• Opetellaan ja harjoitellaan oppilaiden kanssa tuomaan esille ja perustelemaan oma mielipide (esim. väittelyt, mielipidekirjoitukset)
• Voidaan myös tutustua siihen, millaisista asioista ihmiset ovat tehneet kansalaisaloitteita ja miten kansalaisaloite etenee. Voidaan harjoitella aloitteiden tekemistä yhdessä, ja tehdä aloite esimerkiksi jonkun luokassa tai koulussa olevan asian muuttamiseksi
• Netissä voidaan harjoitella uutisten lukemista kriittisesti, millainen on luotettava uutinen, mistä löytää luotettavia uutisia?

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa on korona ja siihen liittyvät rajoitukset sekä koronapassin laajempi käyttöönotto. On myös uutisoitu paljon haittaohjelmista ja netissä tapahtuneista huijauksista, joissa on yritetty saada ihmisten pankkitietoja. Lisäksi on uutisoitu turvapaikanhakijoiden tilanteesta Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

• Koulussa voidaan käsitellä koronaviruksesta ainakin sitä, miten siltä voi yrittää Myös koronan uutisoinnin yhteydessä on hyvä puhua oppilaiden kanssa siitä, mistä uutisia kannattaa lukea ja kannattaako kaikkea lukemaansa uskoa.
• Voisimme oppilaiden kanssa tutustua turvalliseen netin käyttämiseen, millaisia linkkejä ei kannata klikata, miksi oma salasana pidetään salassa muilta ja siihen mitä tietoja on järkevää jakaa itsestään netissä tai onko ylipäätänsä järkevää jakaa mitää Osallistutaan mediataitoviikolle.
• Pakolaisuuteen ja turvapaikan hakemiseen voidaan tutustua esimerkiksi Opetushallituksen oppimateriaalin avulla (https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/opetusmateriaalia-pakolaisuudesta) tai Suomen pakolaisapu sivustolta löytyvän materiaalin avulla (https://pakolaisapu.fi/koulut/)

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

• Suomen pakolaisavun nettisivuilta voi tilata kouluvierailun, jossa oppitunnilla pakolaisuutta käsitellään mieleenpainuvalla ja ymmärrettävällä tavalla (https://pakolaisapu.clara.fi/ext/surveys/348447/_vETJOfSRSyKLztC2iWUvA?locale=fi)
• Koulutilojen lisäksi yhteiskuntaopin opetuksessa voidaan hyödyntää yhteistyötä (esim. oppilaiden vierailuja paikan päällä tai asiantuntija vierailuja koululla) koulun lähiympäristön yritysten, lähialueen ihmisten, kansalaisjärjestöjen, kaupungintalon, nuorisovaltuuston ja koulun oppilaskunnan kanssa

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

• Se antaa perustietoa ja tiedollisen perustan yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksista
• Rohkaisee oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi
• Ohjaa oppilaita seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia ja ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään
• Opitaan hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti tietoa sekä soveltamaan sitä erilaisissa tilanteissa
• Kannustetaan oppilaita osallistumaan ja toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä
• Oppilaita ohjataan toimimaan yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan
• Vanhemmat eivät välttämättä osaa kertoa asioista, tai ole kiinnostuneita kertomaan yhteiskuntaopissa käsiteltävistä asioista lapsilleen

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaoppiin liittyvät asiat ovat tulleet ajankohtaisemmiksi myös nuoremmille lapsille. Yhteiskuntaopin opetuksella yritetään lisätä oppilaiden yhteiskunnallista aktiivisuutta ja osallistumista sekä ymmärrystä yhteiskunnasta. Jo alakoulussa yhteiskuntaopissa aletaan harjoittelemaan arjen hallintaa, taloutta ja rahankäyttöä sekä demokratian ja kansalaisvaikuttamisen perusteita.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

• Vuorovaikutteisten, elämyksellisten ja toiminnallisten työtapojen käyttäminen (draama, simulaatiot yms.)
• Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen
• Tieto- ja viestintäteknologian käyttö, yhteiskuntaa koskevan tiedon etsimiseen ja osallistumiseen
• Uutisten käsitteleminen yhdessä oppilaiden ikätason mukaisesti
• Netistä löytyvän materiaalin käyttäminen osana opetusta, esim.
• https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/yhteiskuntaopin-materiaalit https://www.unicef.fi/koulut/ihmisoikeus-ja-globaalikasvatusmateriaalit/tehtavat/
• https://opinkirjo.fi/materiaalit/yks-kaks-toimimaan-tyokaluja-yhteiskunnallisten-teemojen-opettamiseen-opettajan-tukimateriaali/
• Oppikirjan digimateriaalin käyttäminen
• Yhteiskuntaopin tunnille sopivien teemapäivien hyödyntäminen opetuksessa (mm. Kansainvälinen demokratiapäivä, Lapsen oikeuksien päivä, Suomen itsenäisyyspäivä, Ihmisoikeuksien päivä ym.)
• Helsingin Sanomien Lasten uutiset

 

Arviolta kymmeniätuhansia on yritetty huijata Instagramissa – houkutuksena kahden euron hiustenkuivaaja

https://yle.fi/uutiset/3-12193975

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista pääosin internetin välityksellä. Luen uutisia Helsingin sanomien, keskisuomalaisen, iltalehden ja mtv3- kautta. Myös sosiaalisessa mediassa facebookissa ja instagramissa seuraan eri tahoja, esim. Uutissivustoja, vaikuttajia ja poliitikkoja, joiden julkaisuissa käy ilmi tärkeät ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset asiat. Ajoittain tulee katsottua myös televisiosta uutisia ja A-studiota. Katson myös välillä youtube ja facebook videoita yhteiskunnallisiin asioihin liittyen. 

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän itse sosiaalista mediaa, instagramia ja facebookkia.Sosiaalisessa mediassa harvemmin kuitenkin itse kommentoin tai otan kantaa eri keskusteluihin tai tapahtumiin. Vaikuttaminen tapahtuu itsellä enemmänkin “likejen” avulla, jos olen samaa mieltä joistain asioista tai pidän jotain asiaa tärkeänä. Näen vaikuttamisena omalla kohdallani myös kuukausilahjoittajana toimimisen Unicefillä ja Amnesty internationanilla, jonka kautta pystyn omalta osaltani edistämään esim. Ihmis- ja lastenoikeuksien toteutumista. Tämän lisäksi allekirjoitan välillä vetoomuksia, joidenkin itselleni tärkeiden asioiden puolesta. Äänestän myös joka vaaleissa ja sitä kautta vaikutan siihen, kenet valitaan esim. presidentiksi tai hallitukseen. Koen myös vaikuttavani päivittäistasolla esim. ruoka ja kulutusvalinnoillani. 

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Internetin käyttö kouluissa mahdollistaa tiedon haun monipuolisesti eri kanavia käyttäen ja myös vaikuttamisen harjoittelun helpolla tavalla. Nykyään yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtuu paljolti internetissä, jolloin kynnys esim. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen madaltuu ja jo nuorena on helppo tuoda ilmi omia mielipiteitään. Myös ylipäätänsä voisi keskustella vaikuttamisesta lasten arjessa. 

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tällä hetkellä pinnalla on covid19 ja sen ympärillä käydyt keskustelut esim. rokotepassista, omicron-muunnoksesta, rokotuksista ja hallituksen toimista koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Myös ukrainan tilanne on puhututtanut viimeaikoina. Myös nuorten ja lasten yksinäisyys, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat ovat olleet esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. 

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Keskustelisin oppilaiden kanssa heille ikätasoisesti sopivista teemoista. Mahdollisesti myös luettaisiin uutisia ja pohdittaisiin omia keinoja vaikuttaa asioihin. Esim. koronatilanne (hygienia, turvavälit yms.) Syrjäytymisen ja yksinäisyyden teemoja voisi käsitellä ja mahdollisesti pohtia sitä kuinka jokainen pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan esim. Jos huomaa toisen oppilaan olevan yksinäinen. Myös erilaisista tukipalveluista voisi puhua. Ukrainan tilannetta en vielä alakoululaisten kanssa ottaisi esille. 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
 Nuorisovaltuuston jäsenten vierailu, kaupungin ja kunnanjohtajat, eri järjestöjen toimijat esim. Unicef, amnesty, greenpeace, MLL (tms.), monikulttuurikeskus gloria,vanhemmat, perheet.

 Pohdi sen jälkeen myös seuraavia kysymyksiä:

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Koulu takaa jokaiselle lapselle yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoitella toimimista erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaine antaa oppilaalle tiedollisen perustan yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista ja rohkaisee oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi. Yhteiskuntaoppi tukee siis oppilaiden kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. 

Moninaisista perhetaustoista johtuen kaikilla ei välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia harjoitella näitä taitoja kotona, joten näen erittäin tärkeänä sen, että näitä taitoja harjoitellaan koulussa. Yhteiskuntaopissa opittavat tiedot ja taidot luo perustan vastuulliseksi ja tietoiseksi aikuiseksi kasvamiselle. 

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Nykypäivänä pidetään tärkeänä, että nuoret ymmärtävät esim. Yhteiskunnan rakenteita, kulutusta, omien valintojen seurauksia, vaikuttamismahdollisuuksia. Myös nuorten omaa ääntä kuunnellaan enemmän ja tarjotaan heille mahdollisuuksia itse päättää omista asioistaan ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Tätä varten on myös tärkeää että näihin liittyvistä asioista keskustellaan ja niitä harjoitellaan myös koulussa jo ennen 9.luokkaa. Myös yhteiskuntaopin oppiaineen tavoitteiden saavuttamista tukee se, että yhteiskuntaoppi aloitetaan jo alakoulussa. Oppilailla on tällöin enemmän aikaa harjoitella mm. huomaamaan syy-seuraussuhteita, kasvamaan aktiivisiksi, tietoisiksi kansalaisiksi, sekä kiinnostumaan ajankohtaisista asioista ja olemaan tietoisia ympäröivän yhteiskunnan tapahtumista. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Mielestäni alakoulussa yhteiskuntaopin opetus tulisi olla mahdollisimman konkreettista ja sen tulisi koostua oppilaiden arkeen liittyvistä asioita ja kysymyksistä. Yhteiskuntaoppi tulisi tuoda siis mielestäni mahdollisimman konkreettisesti lähelle oppilaiden elämää ja sitä tulisi toteuttaa toiminnallisesti, jolloin lapset pääsisivät itse harjoittelemaan, esim. Vaikuttamista, itselle tärkeiden asioiden puolesta puhumista, mielipiteen ilmaisua, kuluttamista ja valintojen tekemistä. 

Artikkeli: 

https://yle.fi/uutiset/3-12223622

-Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan selvää erilaisista yhteiskunnallisista asioista lehtien kautta. Joko luen uutiset netistä tai paperi versiosta. Enemmän olen nyt lukenut netistä, koska meille ei kotiin tule paperiversioita. Onneksi niitä tulee töihin, niin voi ne siellä lukea tauoilla. Minulla on Helsingin sanomiin nettitilaus ja luen päivittäin iltalehden ja ilta-sanomat. Olen nyt aikuisena alkanut taas seuraamaan television uutislähetyksiä.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Käytän päivittäin sosiaalista mediaa. Seuraan erilaisia vaikuttajia päivittäin, mutta en itse osallistu vaikuttamiseen. Saatan välillä kyllä mainostaa tai edelleen jakaa, jonkin asian, minkä koen itselleni tärkeäksi, mutta se on todella harvinaista.

Opetuksessa on hyvä käydä eri vaikuttamisen kanavat läpi. Mikä on vaikuttamista ja miten itse voi osallistua siihen. On myös hyvä tunnistaa niitä sosiaalisesta mediasta, koska se on nykyään niin yleistä ja jää usein piiloon.

Oppilaiden kanssa voisi yhdessä miettiä, missä asiassa haluaisi olla vaikuttaja. Sen jälkeen voisi miettiä, mikä olisi paras tapa saada viestiä eteenpäin. Jokainen voisi tehdä oman leikki postauksen tai sen tavan mukaan, kun itse haluaa tehdä.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Nyt pinnalla on pitkän aikaa korona. Sanna Mariin on ollut yö kerhossa, vaikka on ollut altistuja. Tämä uutinen on liikkunut nyt kaikkialla. Korona tilanne on huonontunut ja nyt on paljon kirjoteltu ja keskusteltu siitä, mikä on se seuraava askel. Nyt on tullut koronapassit käyttöön ja tämä on tuonut paljon keskustelua puolin ja toisin. Tämän myötä rokottaminen on noussut pinnalle.

Lasten kanssa olisi hyvä keskustella korona passista ja siitä, miksi jotkut ovat sitä vastaan ja minkä takia toiset puoltaa sitä. Nyt on myös liikkunut paljon rokotus vastaista tietoa ja infoa, niin siitäkin olisi hyvä keskustella oppilaiden kanssa. Millaisia tunteita ja reaktioita se heissä herättää ja miltä korona ylipäätänsä tuntuu.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Porvoossa on Uusimaa lehti, jonka kanssa voisi tehdä yhteistyötä. Oppilaiden kanssa olisi hyvä tutkia ja kuulla ammattilaisilta, miten uutiset rakennetaan ja kuinka lähdekriittisiä tulee olla. Voiko luottaa jokaiseen lehti artikkeliin, jos se julkaistaan vaikka Helsingin Sanomissa.

 Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

On hyvä tietää yhtesikunnallissista aisioista. Mistä kaikki laita tulee? Miksi meillä on presidentti ja demokratia? Nämä kaikki on osa suomalaista yhteiskuntaa ja jos haluaa olla osa sitä, tulee tietää näistä asiosta, niin voi itse halutessakin vaikuttaa omalta osalta asioihin. Helpottaa elämää, kun tiedetään rahan arvoa ja ettei se kasva vaan puissa.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

On hyvä aloittaa yhteiskuntaoppi jo aikasemmin, koska se on niin laajakäsite. Kun aloittaa aikaisemmin on helpompi käydä aihetta läpi rauhassa, ettei se yhtäkkiä pamahda 9-luokalla. Se tarkoittaa myös eriasioita eri ikäisille. Nuoremmatkin pystyvät sisäistämään näitä asioista ja he ovat kiinnostuneita näistä asioista ja jotkut haluavat vaikuttaa näihin asioihin tässä iässä. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Itsellä tulee rahan käyttö ja se, että mistä se raha tulee. Nykyään puhutaan paljon miesten ja naisten palkkaeroista, niin niistäkin voisi kedkustella ja miettiä, mistä ne voisivat johtua. Oppilaiden kanssa voisi myös miettiä ja tutkia, mitä yhteiskunta on ja kuka sen jäsen on. 

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

somesta ja eri medioiden seuraaminen somen kautta, uutisista, sanomalehdestä (digi), ihmisten kanssa keskustelemalla

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän sosiaalisen median kanavia, mutta en jaa siellä mitään kantaa ottavia sisältöjä, satunnaisesti saatan täyttää jonkin kansalaisaloitteen, myös tuttujen ja kavereiden kanssa saattaa herätä keskustelua jostain aiheista. Äänestän vaaleissa.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Keskustelulla on iso merkitys opetuksessa. Keskustelutaitoja on tärkeä harjoitella ja eri aiheista keskustelemista.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Korona, ilmastomuutos, mielenterveysongelmat, tasa-arvo

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Esimerkiksi tasa-arvo teemaa voisi lähestyä ensin siten, että selvitetään mitä oppilaat aiheesta tietävät etukäteen. Miten he ymmärtävät tasa-arvon. Miten tasa-arvo näkyy heidän elämässänsä. Sitten voidaan tarkastella tasa-arvon ilmenemistä eri maissa ja eri kulttuureissa esim. jonkin videon avulla.

Harjoitellaan myös mistä luotettavaa tietoa voi etsiä. Kriittinen lukutaito korostuu sekä medialukutaitoa.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Helsingin sanomien Lasten uutiset.

 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Varmaankin siksi, että opitaan miten yhteiskunnallisiin asioihin, on mahdollista vaikuttaa. Pyritään ymmärtämään, miten yhteiskunta toimii. Tavoitteena kasvaa vastuuntuntoiseksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi, joka pystyy myös omilla toimillaan vaikuttamaan yhteiskunnassa.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Näitä taitoja on hyödyllistä alkaa harjoitella jo nuorempana, jotta ne juurtuisivat oppilaiden tavaksi toimia paremmin. Vain yhdellä luokka-asteella opetettuna oppiaineen tavoitteet voivat jäädä suppeiksi tai saavuttamatta.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Käsiteltävät aiheet on oltava lapsentasoisia ja kohdennettu juuri ko. luokka-asteelle. Keskustelun lisäksi pyrkisin saamaan opetusta toiminnalliseksi ja käytännönläheiseksi.

Tuo näiden lisäksi tapaamiselle mukanasi jokin lehtiartikkeli, somepäivitys, lööppi tms. jossa käsitellään jotakin mielestäsi tällä hetkellä yhteiskunnallisesti tärkeää teemaa tai ilmiötä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ylen-marja-sannikka-ohjelman-keskustelusta-syntyi-kohu-onko-erimielisyys-uhka-vai-mahdollisuus/8296136#gs.j9lbbb

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista internetin kautta. Sosiaalisen median välityksellä saa tiedot useimmista isoista uutisista ja sitä kautta voi myös saada käsitystä siitä, miten väestö reagoi uutisiin ja niihin liittyviin tapauksiin. Katson myös välillä uutisia ja selaan uutissivustoja, mutta pyrin välttämään sensaatiohakuisten otsikoiden klikkaamista. Esimerkiksi iltalehden nettisivuilla tuollaisia otsikoita on tasaisesti näkyvissä.

Miten kanavia voisi hyödyntää opetuksessa?
Internet ja sosiaalinen media eivät missään nimessä ole täydellisiä ja kynnys spekulointiin tuntuu usein olevan matalalla. Joillain uutisten julkaisijoilla tuntuu olevan isona prioriteettina sensaatiohakuisuus, joten kriittinen ajattelu on hyvin tärkeää. Oppilaiden kanssa voidaan tutustua eri uutisiin ja arvioida niiden luotettavuutta. Olin hiljattain opettajan sijaisena ja minulle oli annettu ohjeeksi lasten uutisten näyttäminen oppilaille. Nuo uutiset vaikuttivat kiinnostavan lapsia.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Korona, varhaiskasvatuksen ongelmat ja Sanna Marin ovat olleet aiheina yleisiä.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Koronaan voi aiheena tutustua ainakin perehtymällä oppilaiden kanssa keinoihin, joiden avulla tartuntoja ehkäistään. On myös tärkeää kuunnella lapsien ajatuksia aiheeseen liittyen. Lapsien kanssa asiaa käsiteltäessä on tietysti osattava olla sensitiivinen, jotta aiheen käsittely ei luo ahdistusta oppilaille.  Vvarhaiskasvatuksen ahdinkoa ei sellaisenaan välttämättä tarvitse lasten kanssa käsitellä. Aiheeseen liittyviä isompia teemoja kuten toimivaa työympäristöä ja työntekijöiden pulaa voi kyllä ollakin mielekästä käsitellä. Sanna Marin on tuntunut olevan kansan silmätikkuna ja lasten kanssa voitaisiinkin miettiä, että mikä johtaa siihen, että joitain ihmisiä kiinnostaa paljon poliitikoiden tekemiset työssä ja vapaa-ajalla.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Eri ammattien edustajat voisivat kertoa työstään.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskuntaopin opetuksen isoin prioriteetti on oppilaiden kehityksen tukeminen aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Alakoulun yhteiskuntaopin opetuksessa perehdytään yhteisölliseen elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Muiden kuuntelu, mielipiteiden ilmaisu ja perustelu sekä omien vahvuuksien löytäminen ovat asioita joihin oppilaita rohkaistaan. Kyseisten taitojen harjoittelu on hyvä aloittaa jo aikaisin, sillä ne ovat tärkeitä monilla elämän osa-alueilla.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Mieleeni tulee merkittävät teemat, jotka ovat näiden kysymysten kautta nousseet esiin. Yhteiskuntaopilla on tärkeä paikka perusopetuksessa ja hyvin toteutettuna se voi varmasti antaa oppilaille paljon työkaluja monelle elämän osa-alueelle.

Tuo näiden lisäksi tapaamiselle mukanasi jokin lehtiartikkeli, somepäivitys, lööppi tms. jossa käsitellään jotakin mielestäsi tällä hetkellä yhteiskunnallisesti tärkeää teemaa tai ilmiötä:
https://yle.fi/uutiset/3-12226030

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Luen digiuutisia ja katson uutisia myös televisiosta aina silloin, kun ehdin tai pystyn. 

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Käytän sosiaalista mediaa, mutta en varsinaisesti vaikuttamisen kannalta. Jaan joitakin uutisia, jotka ovat mielestäni tärkeitä, kuten esim. kansalaisaloite tunne- ja vuorovaikutuskasvatuksen puolesta.
Käyn myös aina äänestämässä.
Kuulun vanhempainyhdistykseen sekä seuramme jaostoon, joten siellä tulee vaikutettua jonkin verran.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Lasten kanssa voi tutkia digiuutisia tai sanomalehtiä, ja näin usein tehdäänkin. Voisi tehdä myös esim. koulun uutiset tai sanomalehden, jonne jokainen luokka/luokkataso keräisi uutisia.
Omassa kunnassa voisi tehdä oppilaiden kanssa "lasten aloitteen" tai "koulun aloitteen" jonkin heille tärkeän asian puolesta.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Tällä hetkellä edelleenkin korona, hyvin vahvasti. Myös lasten ja nuorten hyvinvointi, tai pikemminkin se, kuinka huonosti voidaan. Toki myös Sanna Marin on puhututtanut kovasti ihan ulkomaita myöten.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Lasten ja nuorten hyvinvointi on mielestäni tärkeä aihe ottaa puheeksi myös oppilaiden kanssa. Opettajallakin tulisi olla aikaa pysähtyä aiheen äärelle ja kuunnella oppilaita, mikä heitä mietityttää tilanteessa. Voi hyvin olla, että opettajalle ei välity se, miten huonosti joissakin perheissä menee, mutta ainakin aihetta tulisi käsitellä ja oppilaasta tulisi tuntua turvalliselta jutella asioista opettajalle. Tällaista ajanjaksoa ei voida ohittaa, vaan tunnekasvatukselle on löydyttävä tilaa!

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Esim. kirjasto, MLL


- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskuntaoppi ei ole mitenkään irrallinen oppiaine, vaan aihe liittyy ja vaikuttaa meihin jatkuvasti, jonka vuoksi on hyvin tärkeää, että kiinnostumme ympäröivästä maalimasta ja asuinympäristöstämme jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Opimme ymmärtämään sen vaikutukset meihin ja meidän mahdollisuudet vaikuttaa siihen. Oppilaat oppivat, miten tullaan aktiiviseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi ja kuinka meidän valintamme vaikuttavat yhteisössämme.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Ympäröivä maailma on muuttunut ja yhteiskunnalliset asiat ovat ehkä enemmän näkyvillä ja ihmisten puheissa, kun tieto on saatavilla nopeasti ja helposti. Median vaikutus on merkittävä asia myös nuorempien lasten keskuudessa, ja tästäkin syystä on erittäin hyvä asia, että yhteiskuntaoppia opiskellaan jo aiemmin kuin vasta ysiluokalla. Lapset ovat hyvin kiinnostuneita asioista, koska uutisotsikoita pyörii kännyköissä jatkuvasti, niin on hienoa, että heidän kanssaan asioista keskustellaan heti alusta asti, ikätaso huomioiden.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Mielestäni olisi tärkeää lähestyä sellaisia asioita, jotka lapsia kiinnostaa ja joihin he löytävät jotain tarttumapintaa. On turhaa alkaa puhumaan kovinkaan tarkasti politiikasta, mutta toisaalta voidaan kyllä keskustella siitä, miksi niin moni ihminen on pahoittanut mielensä Sanna Marinin käytöksen vuoksi. Voidaan myös lähestyä sellaisia aiheita, jotka liittyvät koulun asioihin ja pohtia, voimmeko yrittää tehdä asioille jotain. Tai myös kunnallisella tasolla. Olisi mielenkiintoista haastaa jokin paikallinen yritys johonkin tempaukseen mukaan.

Näin kamalia tilastoja lasten hädästä ei ole nähty – ja totuus on vielä karumpi

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9b51dc36-edea-4d63-bd89-b8657fa3e53b

Sanna Marin kommentoi baarikohua: ”Olen pahoillani”

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/333e484d-81a5-481f-b103-3ca9b02df99b

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Satunnaisesti seuraan televisiosta ajankohtaisia keskusteluohjelmia, dokumentteja yms., uutiset sitäkin useammin yleensä kymppiuutiset, matkustaessa omalla autolla mm. novan uutislähetykset suo päivänpolttavat aiheet ja somekanavissa eteen nousevat uutisnettilinkit: iltalehti, Hs, yle jne. Oikeista käsissä pidettävistä sanomalehdistä ainoaksi melkein jää paikallinen lehti, joka tietysti kertoo kunnan omista asioista ja luen sen vanhempieni luona käydessä.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

En kovin monenlaisia. Erilaisissa vaaleissa toki äänestän ja työpaikan kokouksissa osallistun keskusteluihin. En ole kovin halukas somessa osallistumaan mm. poliittisiin, uskonnollisiin tai edes paikallisasioita koskeviin keskusteluihin, koska niissä on usein niin ikävä sävy aina jossain kohtaa. Mielipiteitä kyllä olisi mutta en niitä viitsi tuoda esille.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Erilaisissa arjen tilanteissa voi hyödyntää demokraattista äänestystä huomioiden tietysti ikätaso ja eri mahdollisuudet (ettei sulje pois kaikkia vaihtoehtoja ja tuota esim. surua siitä, ettei oma vaihtoehto tule jossain vaiheessa käyttöön, kehittymisen ja ymmärryksen mukaan edeten siis). Tuntikeskustelu ja asioiden kriittinen pohdinta koulussa hyväksyen kaikkien mielipiteet ja ennen kaikkea tunteet ja ajatukset, yhdessä pohtimista ja asioiden peilaamista, jonka äärellä kaikkien mielipiteet voi muuttua ajattelun kehittyessä. Lasten kanssa tutkitaan uutisia lehdistä ja erilaisista ohjelmista, vaka-opinnoissa opettelimme käyttämään lasten lehtikonetta ja se olisi yksi kiva tapa ottaa toteuttaa omaa lehteä paikallisuutisten tapaan oman luokan ja koulun kuulumisista.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Marras-joulukuun vaihteen uutisoinnissa:
Kovat pakkaset Suomessa.
Rukan maailmancup maastohiihdon uutiset.
Balck Friday ja kulutusasiat, (ympäristövaikutukset yms.)
Korona(muunnos) ja hallitukset neuvottelut siitä, koronapassi yms.
Afganistan ollut 100 päivää Taleban-hallinnon alla ja luhistunut tuona aikana (talous, nälkä jne.)
Venäjä ja Ukraina, Venäjä valmis sotimaan tarvittaessa ja asettanut joukkojaan Ukrainan Itärajalle.
Kutsunnat (ja armeija) myös naisille.

Linkkejä:
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008433589.html
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b9c277c6-6934-4eb8-bf29-a85357b5a5d3
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008434964.html

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Riippuen iästä ja ikätasoisesti käsiteltyinä, esimerkiksi sota-asiat jättäisin ihan pienimmiltä kokonaan pois. Isompien kanssa historiaan ja yhteiskuntaoppiin liittyen etsisimme tietoa maiden lähihistorian tiedoista mitä oppilaat löytävät itse perusteluiksi miksi maiden välit ovat ylipäästään kiristyneet.
Pakkasiin liittäisin sääasioiden tutkailun ja seuraisimme ja tekisimme esim. omia tilastoja siitä tunnilla (helpot diagrammit tms.). Kestävän elämäntavan tutkailu black Fridayn kohdalla ja alennuksien lumon selvittäminen, kulutusasioiden pohtimista miten itse voi valita ja vaikuttaa ja tutustumista vaatetuotantoon ja jätteisiin ms. toteuttamalla jonkin projektin, jossa tutustutaan tuhlaamiseen, kierrättämiseen jne.
Korona on elänyt arjessa koko ajan mukana ja jo hyvin tuttua mutta voisi tutustua terveystiedon puitteissa yleisesti virusasioihin ja omasta itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin aiheen parissa syvemmin.
Hiihdosta voisimme seurata pienen otteen mahdollista suoraa lähetystä tai jonkin kohdan tallennetta ja liittää siihen terveystiedon ja liikunnan asioita, esim. tekniikan opettelua tai oikeaa hiihtovaatetusta.
Suomen puolustusvoimien historian tutkimista ja tasa-arvoajattelua, oppilaiden ajatuksia siitä miksi tai miksi ei naiset ole aiemmin osallistuneet ja miksi nyt voisivat tai ei.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Paikalliset urheiluseurat- ja liikuntatoimi yms.yhteisöt, terveydenhoitaja ja etsivä nuorisotyöntekijät (etsivät ovat ainakin kunnassamme ovat kutsunnoissa mukana, osaavat jotakin niihin liittyvää kertoa) kenties ihan sotaveteraanit ja Lotat ja Lottaperinneyhdistys, paikalliset Martat ja jätehuolto sekä muut ympäristötahot, historian- ja yhteiskuntaopin muut opettajat, kotiseutumuseo ja kulttuuritoimi. Maatilat ja muut yritykset, etenkin ne joissa tuotetaan omaa käsityötä vierailukohteina. Osallistuminen ainakin oman koulun oppilaskunnan- tai sen hallituksen toimintaan ja kenties mahdollisuuksien mukaan koko kunnan toimintaan.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan ihmisen kasvun tukena hänen kasvamiseksi täysivaltaiseksi yhteiskunnan ajattelevaksi ja osallistuvaksi jäseneksi. Lapsi saa sen kautta tietoa ympäröivistä asioista ja kehittää omia taitojaan kriittisesti niissä.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Jokaisen kasvavan ihmisen etu lienee luonnollisesti, että arjen elämisen taitoja aloitetaan mahdollisimman ajoissa tulevaa elämää varten ja he ovat aktiivisia oman elämänsä toimijoita omien taitojensa ja kasvunsa mukaisesti. Kun asiat tulevat koulussa käsiteltäviksi, ne eivät jää irrallisiksi osiksi ja epämääräisen muualta tulevan tiedon tai olettamuksien varaan. Opiskelu alkaa popsin mukaan siksi, että sen tehtävänä on antaa tietoperusta, miten yhteiskunta toimii ja miten itse siinä voi vaikuttaa sekä rohkaisu olemaan oma-aloitteinen, aktiivinen, yritteliäs ja vastuuntuntoinen toiminnassaan.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Pienten lasten kanssa eniten työtäni tehneenä tulee ensimmäiseksi mieleen leikki ja kaikki leikinomaisesti toimiminen, taitojen harjoittelu, demonstroiminen. Erilaiset projektit aiheiden ympärillä, kenties yritysten ym. tahojen kanssa yhdessä tekemällä. Digimateriaalit ja sovellukset, esim. animaatioilla aiheen/tehtävän esittäminen tms.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? 

Yhteiskunnallinen tiedonhakuni painottuu nykyään sosiaaliseen mediaan, mutta vahvasti on mukana myös uutislähteet, joiden tarjoamaan tietoon luotan, kuten YLE ja Helsingin Sanomat. 

 

 - Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? 

Käytän paljon Instagramia, jossa jaan kohdalleni sattuneita uutisia, jotka nostavat esille yhteiskunnan epäkohtia. Tarkoituksenani on jakaa tietoa muille siinä määrin, mitä tavallisena tallaajana pystyn. 

Tämän lisäksi äänestän vaaleissa ja allekirjoitan adresseja niin Suomeen, kuin kansainvälisesti. 

 

 - Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta? 

Mielestäni monesta luokan yhteisistä asioista voisi päättää äänestämällä. Oppilaille voisi keskustella siitä, että omaa kantaa ei tarvitse jakaa ja päätöksen saa, ja se kuuluukin tehdä itse. Luokkaan voisi rakentaa oman äänestyspisteen, jossa jokainen oppilas voi esittää kantansa nimettömästi. Tulokset lasketaan ja luokassa tehdään niiden mukaisia toimenpiteitä. Näin oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten oikea äänestäminen toimii ja miten yksittäisenä henkilönä pääsee vaikuttamaan asioihin. Samoin, jos omassa kaupungissaan/kunnassan oppilaat huomaavat epäkohdan, esimerkiksi leikkipuiston keinu on rikki useamman viikon, voisi luokassa oppilaiden kanssa kirjoittaa adressin kaupungintalolle, jossa vedotaan korjaamaan keinu. Omasta mielestäni myös ilmasto- sekä ihmisoikeusasiat ovat sellaisia, joihin koulussa saa ottaa kantaa. Olisin itse valmis lähtemään oppilaideni kanssa Greta Thunbergin aloittamaan perjantain ilmastolakkoon valmistamalla oppilaiden kanssa plakaatteja ja miettimällä iskulauseita. Tietenkin kyseessä olisi enemmänkin mielenosoitus kuin lakko, johon oppilaiden kanssa voisi käyttää yhden ympäristöopin tunnin. Paikalle voisi pyytää paikallisen lehden toimittajan ja tutkia oppilaiden kanssa siitä seuraavaa keskustelua. Samoin sosiaaliseen mediaan, esim. Tik Tok:iin voisi oppilaiden kanssa tehdä lyhyitä videoita, jossa he kokoavat tietoa viimeaikaisista tapahtumista. Heidän tulisi etsitä tietoa luotettavista lähteistä ja tehdä niiden pohjalta katsojat mukaansa tempaava tietopläjäys. 

 

 - Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? 

Oma yhteiskunnallinen tietoni koostuu enemmänkin Englannin ja Yhdysvaltojen tapahtumista. Näissä maissa pinnalla on tällä hetkellä Floridan anti-trans –liikkeet ja kirjakiellot kouluissa sekä aborttien kriminalisointi. Englannissa puhuttaa myös paljon anti-trans –puheet. Suomessa on tällä hetkellä paljon keskustelua eduskunnan jäsenten rasistisesta toiminnasta ja puheista. Ranskassa on meneillään paljon mielenosoituksia poliisiväkivaltaan ja systemaattiseen rasismiin liittyen. 

 

 - Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa? 

Aborttien kriminalisointi on ehkä turhan raju asia keskustella alakouluikäisten kanssa, joten sitä tuskin nostaisin esille. Kirjakieltoa käsittelisin oppilaiden kanssa tutkimalla kirjoja, jotka on kielletty, keskustelisin siitä, mikä niitä yhdistää ja miksi ne voisi olla kielletty. Samalla keskustelisimme siitä tulisiko ne kieltää vai ei sekä miksi oppilaat ajattelevat niin. Anti-trans –uutisista keskustelisin käymällä läpi ihmisoikeuksia ja sitä, mitä transsukupuolisuus tarkoittaa, keskustelisimme siitä, mikä voisi olla näiden puheiden takana ja onko toiminnat oikeutettuja. Jos mahdollista, kutsuisin Seta:n edustajan myös keskustelemaan asiasta oppilaiden kanssa. Suomen eduskunnan rasistisista toimista sekä Ranskan tilanteesta keskustelisin käymällä läpi oppilaiden kanssa käsitteen rasismi, sekä puhuisimme siitä, miksi jäsenten rasistiset puheet ja toimet on nostettu esille, miksi ne ovat väärin ja loukkaavia sekä miksi ranskalaiset mellakoivat. Lisäksi yrittäisimme oppilaiden kanssa ymmärtää syitä sille, miksi eduskunnan jäsenet ajattelevat rasistisesti.  

 

 - Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa? 

 Seta, terveydenhuolto, Unicef 

 

 - Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? 

Yhteisoppia opetetaan, jotta oppilaat saisivat käsityksen siitä, miten yhteiskunta toimii, miten päätöksiä tehdään ja kuinka niihin voi vaikuttaa, eli kuinka olla aktiivinen ja vastuullinen yhteiskunnan jäsen. Lisäksi oppilaiden kanssa käsitellään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta sekä erilaisuuden ja moninaisuuden arvostamista.  

 

 - Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan? 

Luulen, että yhtenä tavoitteena on lisätä tulevien nuorten aktiivisuutta yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Lisäksi yhteiskunnalliset asiat tulevat sosiaalisen median myötä todella nuorten oppilaiden tietoisuuteen ja täten heidän puheeseensa. Sen sijaan, että oppilaiden esiin tuomat asiat jätettäisi huomiotta, on niistä hyvä keskustella ikätason mukaisesti. Lisäksi alakoulussa voi alkaa jo harjoittelemaan taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä kuten kaupassa, lääkärissä, postissa tai pankissa käynti. 

 

 - Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa? 

Asioista äänestäminen, yhteisesti adressien kirjoittaminen, mielenosoituksien pitäminen ja erilaisiin ammatteihin tutustumista.  

 

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009711364.html 

https://yle.fi/a/74-20040261