Fanny Lehtonen
- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Yhteiskunnallinen tiedonhakuni painottuu nykyään sosiaaliseen mediaan, mutta vahvasti on mukana myös uutislähteet, joiden tarjoamaan tietoon luotan, kuten YLE ja Helsingin Sanomat.
- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Käytän paljon Instagramia, jossa jaan kohdalleni sattuneita uutisia, jotka nostavat esille yhteiskunnan epäkohtia. Tarkoituksenani on jakaa tietoa muille siinä määrin, mitä tavallisena tallaajana pystyn.
Tämän lisäksi äänestän vaaleissa ja allekirjoitan adresseja niin Suomeen, kuin kansainvälisesti.
- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Mielestäni monesta luokan yhteisistä asioista voisi päättää äänestämällä. Oppilaille voisi keskustella siitä, että omaa kantaa ei tarvitse jakaa ja päätöksen saa, ja se kuuluukin tehdä itse. Luokkaan voisi rakentaa oman äänestyspisteen, jossa jokainen oppilas voi esittää kantansa nimettömästi. Tulokset lasketaan ja luokassa tehdään niiden mukaisia toimenpiteitä. Näin oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten oikea äänestäminen toimii ja miten yksittäisenä henkilönä pääsee vaikuttamaan asioihin. Samoin, jos omassa kaupungissaan/kunnassan oppilaat huomaavat epäkohdan, esimerkiksi leikkipuiston keinu on rikki useamman viikon, voisi luokassa oppilaiden kanssa kirjoittaa adressin kaupungintalolle, jossa vedotaan korjaamaan keinu. Omasta mielestäni myös ilmasto- sekä ihmisoikeusasiat ovat sellaisia, joihin koulussa saa ottaa kantaa. Olisin itse valmis lähtemään oppilaideni kanssa Greta Thunbergin aloittamaan perjantain ilmastolakkoon valmistamalla oppilaiden kanssa plakaatteja ja miettimällä iskulauseita. Tietenkin kyseessä olisi enemmänkin mielenosoitus kuin lakko, johon oppilaiden kanssa voisi käyttää yhden ympäristöopin tunnin. Paikalle voisi pyytää paikallisen lehden toimittajan ja tutkia oppilaiden kanssa siitä seuraavaa keskustelua. Samoin sosiaaliseen mediaan, esim. Tik Tok:iin voisi oppilaiden kanssa tehdä lyhyitä videoita, jossa he kokoavat tietoa viimeaikaisista tapahtumista. Heidän tulisi etsitä tietoa luotettavista lähteistä ja tehdä niiden pohjalta katsojat mukaansa tempaava tietopläjäys.
- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Oma yhteiskunnallinen tietoni koostuu enemmänkin Englannin ja Yhdysvaltojen tapahtumista. Näissä maissa pinnalla on tällä hetkellä Floridan anti-trans –liikkeet ja kirjakiellot kouluissa sekä aborttien kriminalisointi. Englannissa puhuttaa myös paljon anti-trans –puheet. Suomessa on tällä hetkellä paljon keskustelua eduskunnan jäsenten rasistisesta toiminnasta ja puheista. Ranskassa on meneillään paljon mielenosoituksia poliisiväkivaltaan ja systemaattiseen rasismiin liittyen.
- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Aborttien kriminalisointi on ehkä turhan raju asia keskustella alakouluikäisten kanssa, joten sitä tuskin nostaisin esille. Kirjakieltoa käsittelisin oppilaiden kanssa tutkimalla kirjoja, jotka on kielletty, keskustelisin siitä, mikä niitä yhdistää ja miksi ne voisi olla kielletty. Samalla keskustelisimme siitä tulisiko ne kieltää vai ei sekä miksi oppilaat ajattelevat niin. Anti-trans –uutisista keskustelisin käymällä läpi ihmisoikeuksia ja sitä, mitä transsukupuolisuus tarkoittaa, keskustelisimme siitä, mikä voisi olla näiden puheiden takana ja onko toiminnat oikeutettuja. Jos mahdollista, kutsuisin Seta:n edustajan myös keskustelemaan asiasta oppilaiden kanssa. Suomen eduskunnan rasistisista toimista sekä Ranskan tilanteesta keskustelisin käymällä läpi oppilaiden kanssa käsitteen rasismi, sekä puhuisimme siitä, miksi jäsenten rasistiset puheet ja toimet on nostettu esille, miksi ne ovat väärin ja loukkaavia sekä miksi ranskalaiset mellakoivat. Lisäksi yrittäisimme oppilaiden kanssa ymmärtää syitä sille, miksi eduskunnan jäsenet ajattelevat rasistisesti.
- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Seta, terveydenhuolto, Unicef
- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteisoppia opetetaan, jotta oppilaat saisivat käsityksen siitä, miten yhteiskunta toimii, miten päätöksiä tehdään ja kuinka niihin voi vaikuttaa, eli kuinka olla aktiivinen ja vastuullinen yhteiskunnan jäsen. Lisäksi oppilaiden kanssa käsitellään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta sekä erilaisuuden ja moninaisuuden arvostamista.
- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Luulen, että yhtenä tavoitteena on lisätä tulevien nuorten aktiivisuutta yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Lisäksi yhteiskunnalliset asiat tulevat sosiaalisen median myötä todella nuorten oppilaiden tietoisuuteen ja täten heidän puheeseensa. Sen sijaan, että oppilaiden esiin tuomat asiat jätettäisi huomiotta, on niistä hyvä keskustella ikätason mukaisesti. Lisäksi alakoulussa voi alkaa jo harjoittelemaan taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä kuten kaupassa, lääkärissä, postissa tai pankissa käynti.
- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Asioista äänestäminen, yhteisesti adressien kirjoittaminen, mielenosoituksien pitäminen ja erilaisiin ammatteihin tutustumista.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.