Viivi Reinikainen
- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Otan selvää yhteiskunnallisista asioista pääosin internetin välityksellä. Luen uutisia Helsingin sanomien, keskisuomalaisen, iltalehden ja mtv3- kautta. Myös sosiaalisessa mediassa facebookissa ja instagramissa seuraan eri tahoja, esim. Uutissivustoja, vaikuttajia ja poliitikkoja, joiden julkaisuissa käy ilmi tärkeät ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset asiat. Ajoittain tulee katsottua myös televisiosta uutisia ja A-studiota. Katson myös välillä youtube ja facebook videoita yhteiskunnallisiin asioihin liittyen.
- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Käytän itse sosiaalista mediaa, instagramia ja facebookkia.Sosiaalisessa mediassa harvemmin kuitenkin itse kommentoin tai otan kantaa eri keskusteluihin tai tapahtumiin. Vaikuttaminen tapahtuu itsellä enemmänkin “likejen” avulla, jos olen samaa mieltä joistain asioista tai pidän jotain asiaa tärkeänä. Näen vaikuttamisena omalla kohdallani myös kuukausilahjoittajana toimimisen Unicefillä ja Amnesty internationanilla, jonka kautta pystyn omalta osaltani edistämään esim. Ihmis- ja lastenoikeuksien toteutumista. Tämän lisäksi allekirjoitan välillä vetoomuksia, joidenkin itselleni tärkeiden asioiden puolesta. Äänestän myös joka vaaleissa ja sitä kautta vaikutan siihen, kenet valitaan esim. presidentiksi tai hallitukseen. Koen myös vaikuttavani päivittäistasolla esim. ruoka ja kulutusvalinnoillani.
- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Internetin käyttö kouluissa mahdollistaa tiedon haun monipuolisesti eri kanavia käyttäen ja myös vaikuttamisen harjoittelun helpolla tavalla. Nykyään yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtuu paljolti internetissä, jolloin kynnys esim. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen madaltuu ja jo nuorena on helppo tuoda ilmi omia mielipiteitään. Myös ylipäätänsä voisi keskustella vaikuttamisesta lasten arjessa.
- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Tällä hetkellä pinnalla on covid19 ja sen ympärillä käydyt keskustelut esim. rokotepassista, omicron-muunnoksesta, rokotuksista ja hallituksen toimista koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Myös ukrainan tilanne on puhututtanut viimeaikoina. Myös nuorten ja lasten yksinäisyys, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat ovat olleet esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Keskustelisin oppilaiden kanssa heille ikätasoisesti sopivista teemoista. Mahdollisesti myös luettaisiin uutisia ja pohdittaisiin omia keinoja vaikuttaa asioihin. Esim. koronatilanne (hygienia, turvavälit yms.) Syrjäytymisen ja yksinäisyyden teemoja voisi käsitellä ja mahdollisesti pohtia sitä kuinka jokainen pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan esim. Jos huomaa toisen oppilaan olevan yksinäinen. Myös erilaisista tukipalveluista voisi puhua. Ukrainan tilannetta en vielä alakoululaisten kanssa ottaisi esille.
- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Nuorisovaltuuston jäsenten vierailu, kaupungin ja kunnanjohtajat, eri järjestöjen toimijat esim. Unicef, amnesty, greenpeace, MLL (tms.), monikulttuurikeskus gloria,vanhemmat, perheet.
Pohdi sen jälkeen myös seuraavia kysymyksiä:
- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Koulu takaa jokaiselle lapselle yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoitella toimimista erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaine antaa oppilaalle tiedollisen perustan yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista ja rohkaisee oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi. Yhteiskuntaoppi tukee siis oppilaiden kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.
Moninaisista perhetaustoista johtuen kaikilla ei välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia harjoitella näitä taitoja kotona, joten näen erittäin tärkeänä sen, että näitä taitoja harjoitellaan koulussa. Yhteiskuntaopissa opittavat tiedot ja taidot luo perustan vastuulliseksi ja tietoiseksi aikuiseksi kasvamiselle.
- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Nykypäivänä pidetään tärkeänä, että nuoret ymmärtävät esim. Yhteiskunnan rakenteita, kulutusta, omien valintojen seurauksia, vaikuttamismahdollisuuksia. Myös nuorten omaa ääntä kuunnellaan enemmän ja tarjotaan heille mahdollisuuksia itse päättää omista asioistaan ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Tätä varten on myös tärkeää että näihin liittyvistä asioista keskustellaan ja niitä harjoitellaan myös koulussa jo ennen 9.luokkaa. Myös yhteiskuntaopin oppiaineen tavoitteiden saavuttamista tukee se, että yhteiskuntaoppi aloitetaan jo alakoulussa. Oppilailla on tällöin enemmän aikaa harjoitella mm. huomaamaan syy-seuraussuhteita, kasvamaan aktiivisiksi, tietoisiksi kansalaisiksi, sekä kiinnostumaan ajankohtaisista asioista ja olemaan tietoisia ympäröivän yhteiskunnan tapahtumista.
- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Mielestäni alakoulussa yhteiskuntaopin opetus tulisi olla mahdollisimman konkreettista ja sen tulisi koostua oppilaiden arkeen liittyvistä asioita ja kysymyksistä. Yhteiskuntaoppi tulisi tuoda siis mielestäni mahdollisimman konkreettisesti lähelle oppilaiden elämää ja sitä tulisi toteuttaa toiminnallisesti, jolloin lapset pääsisivät itse harjoittelemaan, esim. Vaikuttamista, itselle tärkeiden asioiden puolesta puhumista, mielipiteen ilmaisua, kuluttamista ja valintojen tekemistä.
Artikkeli:
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.