• Erilaisia viestintätyylejä voidaan erotella toisistaan monin eri tavoin.
• Sosiologi ja kulttuurintutkija Stuart Hallin mukaan kulttuurit voidaan luokitella
  • asia- ja informaatiokeskeisiin eli alhaisen kontekstin kulttuureihin ja
  • ihmissuhde- ja kontekstikeskeisiin eli korkean kontekstin kulttuureihin.
• Yleensä kulttuureissa on piirteitä näistä molemmista, mutta erilaisissa konteksteissa.

Asiakeskeinen viestintätyyli

• Hallin mukaan yksilökeskeiset kulttuurit, kuten suomalainen kulttuuri, ovat tyypillisesti alhaisen kontekstin viestintäkulttuureja.
• Niissä se mitä puhutaan tai kirjoitetaan, on tärkeintä. Sanoilla ilmaistaan kaikki oleellinen ja huomio kiinnitetään ennenkaikkea niihin.
• Viestijä tarkoittaa melko täsmällisesti juuri sitä, mitä hän sanoo.
• Ei-kielellinen viestintä ja tietous viestintätilanteen kontekstista ovat myös tärkeitä, mutta ne lähinnä vahvistavat kielillistä ilmaisua.
• Suomalainen viestintäkulttuuri on asiakeskeinen. Vuorovaikutustilanteissa mennään yleensä nopeasti asiaan ja asiat sanotaan suoraan.

Kontekstikeskeinen viestintätyyli

• Yhteisöllisemmissä kulttuureissa viestintä on kontekstikeskeisempää.
• Vain osa viestistä ilmaistaan sanoin.
• Kontekstista päätellään paljon.
• On keskeistä miettiä esimerkiksi, millainen viestintätilanne ja sen tausta on, ketkä siihen osallistuvat ja missä asemassa he ovat.
• Myös puhujan olemus ja ei-kielelliset viestit ovat keskeinen osa sitä, mitä yritetään viestiä. On tärkeä osata tulkita niitä oikein.
• Suoraan asiaan meneminen katsotaan epäkohteliaaksi ja tilannetajun puutteeksi.

Konteksti vaikuttaa viestintätyyliin

• Vaikka suomalainen viestintätyyli voidaan katsoa asiakeskeiseksi, siinä on kuitenkin myös kontekstikeskeisiä piirteitä.
• Hiljaisuus ja tauot suomalaisessa vuoropuhelukäytännöissä ovat selvä kontekstikeskeinen piirre. Ulkomaalainen tulee usein tulkinneeksi suomalaisten pitkiä hiljaisuuksia tai korkeaa hiljaisuudensietokykyä väärin ja ihmettelee, mikä kommunikaatiossa meni vikaan ja miten asian voisi korjata.
• Viestintätyylit myös vaihtelevat saman kulttuurin sisällä kontekstista riippuen. Suomalainen palaverikeskustelu on asiakeskeinen, mutta jokin henkilökohtaisempi keskustelutyyppi, kuten sukulaisten välienselvittelykeskustelu voi olla paljon kontekstikeskeisempi. Siinä tärkeäksi nousee se, missä tilanteessa puhutaan, mikä kenenkin asema on ja miten asiat sanotaan.