Luokat 1- 2

Saame äidinkielenä1- 2

LUOHKÁT 1 - 2

Giellabajásgeassin

Gielladáiddu ovdáneapmi álgá árramánnávuođas ja joatkašuvvá eallinahkásaš proseassan.

Máŋggagielat kompeteansa ovdána ruovttus, skuvllas ja astoáiggis. Dat čohkiida

eatnigielaid ja eará gielaid ja maid daid suopmaniid sierradássásaš dáidduin. Skuvllas

gielaid oahpahusa vuolggasadjin lea giela geavaheapmi iešguđetlágan dilálašvuođain.

Dat nanne oahppiid gielladiđolašvuođa ja sierra gielaid báldalas geavaheami ja maid

máŋggalohkandáiddu ovdáneami. Oahppit ohppet dahkat fuomášumiid sierragielat

teavsttain ja vuorrováikkuhusa geavadiin, atnit gielladieđu doahpagiid teavsttaid dulkomis

ja atnit ávkin iešguđetlágan vugiid oahppat gielaid. Oahppit geavahit sierra gielaid

dáidduset buot oahppama doarjjan sierra oahppaávdnasiin. Oahppiid bagadit lohkat

gielladáidoseaset heivvolaš teavsttaid ja skáhppot studeremis dárbbašlaš dieđu sierra

gielaiguin.

Oahppiid bagadit gávnnahit sihke iežaset ja earáid gielalaš ja kultuvrralaš identitehtaid

máŋggadássásašvuođa. Maiddái unnitlogugielaid ja áitatvuloš gielaid mearkkašumi buktet

ovdan oahpahusas. Oahpahus doarju oahppiid máŋggagielalašvuođa ávkinatnimiin

buot, maiddái oahppiid astoáiggis geavahan gielaid. Oahpahus nanne oahppiid

luohttámuša iežaset návccaide oahppat gielaid ja atnit vátnage gielladáiddu roahkkadit.

Giellabajásgeassima eaktun lea sierra oahppaávdnasiid ovttasbargu.

Oahppaávdnasa ulbmil

Ulbmilgovvádus, oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji mihttomearit ja maid

bagadeapmi, sierranahttin ja doarjja ja velá oahppi oahppama árvvoštallan gusket visot

eatnigiella ja girjjálašvuohta -oahppaávdnasa oahppameriide.

Eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpahusa ulbmilin lea ovddidit oahppiid giella-,

vuorrováikkuhan- ja teakstadáidduid ja láidet sin beroštišgoahtit gielas, girjjálašvuođas

ja eará kultuvrras ja šaddat diđolažžan iežaset birra gulahallin ja giellageavaheaddjin.

Oahppiid árgga giella- ja teakstadáidduid viiddidit nu, ahte sii ožžot gárvvisvuođaid

áicagiid ja albmonemiid doabalažžan dahkamii, iežaset jurddašeami gielladeapmái ja

luovvannávccaset ovddideapmái.

Eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpahus vástida ovttasbarggus eará oahppaávdnasiiguin ja

ruovttuiguin oahppiid giellabajásgeassimis ja veahkeha sin ráhkadit gielalaš ja kultuvrralaš

identitehta máŋggakultuvrralaš ja medialuvvan servvodagas. Eatnigiella ja girjjálašvuohta

lea máŋggadieđalaš dáido-, diehto- ja kulturoahppaávnnas. Oahpahus vuođđuduvvá viiddis

teakstaipmárdussii. Guovddážis leat máŋggahámat teavsttaid dulkoma ja buvttadeami

ja maid dieđu skáhppoma ja juohkima dáiddut. Ahkebadjái ja gielladáidui heivvolaš

girjjálašvuohta nanne luovvannávcca ja miellagovahusa máŋggabealat ovdáneami ja

viiddida oahppiid áddejumi iežaset gielalaš olggosbuktima vejolašvuođain. Girjjálašvuohta

ovttasta oahppi iežas kultuvrii ja viiddida ipmárdusa eará kultuvrrain.

Oahppiid roahkasmahttet ráhkadeaddji ja vásttolaš vuorrováikkuhussii iešguđetlágan

gulahallanbirrasiin. Oassin ehtalaš bajásgeassimis oahppiid bagadit ipmirdit iežaset

gielalaš ja gulahallama válljemiid váikkuhusaid eará olbmuide. Metakognitiivvalaš dáidduin

eatnigiela oahpahusas deattuhuvvet teavsttaid dulkoma ja buvttadeami strategalaš dáiddut.

Gielladieđu oahpahusa ulbmilin lea doarjut ja ovddidit gielladiđolašvuođa ja giela

áiccadeami dáidduid. Oahpahus vuođđuduvvá searvvušlaš ja funktionála oidnui gielas:

giela ráhkadagaid studerejit ahkebadjái mihtilmas giellageavahandiliid ja teakstašlájaid

oktavuođas. Oahpahusas ovdánit cehkiid mielde oahppiid ovdánanmuttu vuođul.

Oahpahus oahpásmuhttá máŋggaide kultursisdoaluide, main guovddážis leat sátnedáidda,

media, dráma, teáhterdáidda ja velá hállan- ja gulahallankultuvrrat. Sátnedáidagii gullá

čáppagirjjálaš teavsttaid čállin ja dulkon. Girjjálašvuođa oahpahusa ulbmilin lea lohkamii

movttiidahttin, eallámušaid oažžun ja juohkin, kulturdovdamuša čiekŋudeapmi,

ehtalaš bajásšaddama doarjun ja maid oahppiid giela ja miellagovahusa riggodahttin.

Dráma nanne oahppaávdnasa doaibmavuđot, vásihuslaš, eallámušlaš ja estehtalaš

luonddu. Mediabajásgeassin sivtte mediasisdoaluid dulkomii ja buvttadeapmái ja daid

ipmirdeapmái kultuvrralaš albmoneapmin. Hállan- ja gulahallankultuvrraid oahpahus

nanne vuorrováikkuhan- ja gulahallandáidduid.

Motivašuvnna guovddášdahkkit eatnigiela ja girjjálašvuođa oahppamis leat oahppanvuloš

áššiid dehálašvuohta oahppiide ja oasálašvuođa vásihusat. Oahppiid beroštumi nannejit

láhčimiin vejolašvuođaid aktiivvalaš doaimmalašvuhtii ja iežaset válljejumiide ja maid

váldimiin vuhtii oahppiid teakstamáilmmi ja vásihusaid ja velá viiddidemiin daid.

Oahpahusas, oahppanbirrasa láhčimis ja oahpahusvuogádagaid válljemis váldet vuhtii

oahppiid iešguđetláganvuođa, ovttaveardásašvuođa ja sohkabeliid dásseárvvu ja dorjot

nu buresovdánan go oahppanváttisvuođaiguin rahčči oahppiid. Eatnigiela oahppamearit

dahket ovttasbarggu.

Jahkeluohkáin 1–2 eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpahusa earenoamáš ulbmilin lea

ovddidit oahppiid individuála eavttuid vuođul iežaset olggosbuktima ja vuorrováikkuheami

dáidduid, gielalaš diđolašvuođa ja velá ovddidit guldaleami, hállama, lohkama ja

čállima vuođđodáidduid. Oahpahusa ulbmilin lea beroštumi ja movtta nannen gielalaš

olggosbuktimii, drámai, čáppagirjjálašvuhtii ja máŋggahámat teavsttaid dulkomii ja

buvttadeapmái. Oahpahusas fuolahit oahppanproseassa joatkašuvvamis ovdaoahpahusas

skuvlii nu eatnigiela vuođđodáidduid go viiddis máhtuge oasis.

Eatnigiella ja girjjálašvuohta -oahppaávdnasa oahppanbirrasiidda ja bargovugiide

laktáseaddji mihttomearit jahkeluohkáin 1–2

Eatnigiela ja girjjálašvuođa oahppanbiras ráhkaduvvo máŋggabealat teaksta- ja giellabirasin.

Fidnemis galget leat valjis oahppiid beroštahtti girjjálašvuohta ja máŋggahámat teavsttat.

Teavsttaid buvttadit okto ja ovttas ja daid almmustahttet luohkás ja lagasbirrasis. Giela

dutket stoahkanláhkai, ovdamearkka dihte rolla-, dráma- ja teáhterstohkosiiguin. Oahpahusa

čavddásmahttet nu, ahte eatnigiela dáidduid oahppan njađđása albmanusaid gielalaš

hábmemii sierra oahppaávdnasiid oktavuođas. Skuvla- dahje lagasgirjeráju doibmii ja mánáid

sierralágan kulturdáhpáhusaide oahpásmuvvan viiddida oahppanbirrasa luohká olggobeallái.

Dasa lassin atnet ávkin lagasbirrasa ja media kultuvrralaš máŋggahámatvuođa. Oahpahusas

deattuhuvvet vásihusaid ja eallámušaid juohkin ja maid dáidduid hárjehallan ovttas ja okto,

maiddái gulahallanteknologiija ávkinatnimiin. Dráma integrerejuvvo girjjálašvuhtii ja eará

oahppaávdnasiidda, ovdamearkka dihte musihkkii, lihkadeapmái ja birasohppii.

Bagadeapmi, sierranahttin ja doarjja eatnigiella ja girjjálašvuohta -oahppaávdnasis

jahkeluohkáin 1–2

Mihttomearrin lea doarjut oahppiid gielalaš ovdáneami ja vuorrováikkuhandáidduid ja

maid lohkan- ja čállindáiddu oahppama ovttasbarggus ruovttuiguin. Gielalaš váttisvuođaid

hállama, lohkama ja čállima suorggis vigget dovdát nu árrat go vejolaš. Oahpaheaddji

ráhkada málliid sániid, cealkagiid ja teavsttaid lohkamis ja áddemis ja maid čállima vugiin.

Oahppiid bagadit geavahit mediabiergasiid máŋggabealagit ja dorvvolaččat. Gielalaččat

čeahpes oahppiid láidejit eanet hástaleaddji bargguid, materiálaid ja teakstabirrasiid sisa.

Teavsttaid ja bargovugiid válljejit nu, ahte oahppiid ovttaveardásašvuohta ja sohkabeliid

dásseárvu ollašuvvá.

Oahppi oahppama árvvoštallan eatnigiella ja girjjálašvuohta -oahppaávdnasis

jahkeluohkáin 1–2

Oahppama árvvoštallan lea oahppiid bagadalli ja movttiidahtti. Oktasaš suokkardemiin ja

maid máhcahaga addimiin ja oažžumiin oahpaheaddji bagada nu olles oahpahusjoavkku

go ovttatoahppige oahppama ja ovdáneami. Jahkeluohkáin 1–2 oahppama

árvvoštallama váldodahkamuššan lea doarjut ja ovddidit oahppiid gielalaš ovdáneami

visot mihttomearresurggiin. Oahpaheaddji viggá fidnet ollislaš gova iešguđet oahppi

gielalaš ovdáneamis. Árvvoštallamii vuođđuduvvi máhcahaga bokte oahppit ožžot dieđu

gielladáidduset nanusvuođain ja maid iežaset ovdáneamis dan giela oahppin, maid sii

lohket. Oahppit ožžot maiddái máŋggabealagit máhcahaga das, mo sii áddejit ja geavahit

giela, albmabuktet iežaset, oassálastet oktasaš ságastallamii ja maid buvttadit ja dulkojit

teavsttaid. Buorre ja movttiidahtti máhcahat máhttima sierra surggiin lea dehálaš. Dat

veahkeha oahppiid fuomášit iežaset lihkostuvvamiid ja ovdáneamiset ja maid motivere

stivret iežaset barggadeami gielalaš ovdáneami ektui vuogálaččat. Árvvoštallan buvttada

dieđu maiddái oahpahusa plánema várás ja maid veahkeha áicat vejolaš doarjjadárbbuid

oahppiid gielalaš ovdáneamis.

Oahppanproseassa dáfus árvvoštallama ja máhcahaga addima guovddáščuozáhagat

eatnigiela ja girjjálašvuođa sierra oahppameriin leat

• ovdáneapmi iežas albmabuktimis ja vuorrováikkuhandáidduin, sátne- ja

doabaráju čoggon

• ovdáneapmi lohkandáiddus ja maid teavsttaid áddemis ja lohkanberoštumis

• ovdáneapmi teavstta buvttadeamis, earenoamážit gieđain čállima ja

boallodáidduid ovdáneapmi

• ovdáneapmi giela ja kultuvrra áddemis, earenoamážit áiccadeapmi sániid

mearkkašumis ja árgga giellageavahandiliin.

Sámegiella ja girjjálašvuohta

Eatnigiella ja girjjálašvuohta -oahppaávdnasa ulbmil, oahppanbirrasiidda ja bargovugiide

laktáseaddji mihttomearit, bagadeapmi, sierranahttin ja doarjja ja maid oahppama

árvvoštallan gusket maiddái sámegiella ja girjjálašvuohta -oahppamearrái.

Oahppameari earenoamáš ulbmil

Sámegiela ja girjjálašvuođa earenoamáš ulbmilin lea doarjut Suomas hállojuvvon

sámegielaid seailuma eallin ja nannet daid sajádaga eará gielaid bálddas. Oahppit fidnejit

vuođu ovddidit ja geavahit gielalaš dáidduideaset iehčanasat čađa eallima. Oahpahus

vástida ovttasbarggus ruovttuiguin, sámegielat servošiin ja eará oahppaávdnasiid

oahpahusain oahppiid gielladáiddu ovdáneamis ja velá veahkeha sin hukset gielalaš ja

kultuvrralaš identitehtaset ávkinatnimiin iežaset rattát- ja máŋggagielalašvuođa. Oahpahus

lasiha oahppiid áddejumi ja árvvusatnima iežaset giella- ja kulturduogáža mearkkašumis

sihke alcceset, servošii, servvodahkii ja eará eamiálbmogiidda. Oahpahus láide ipmirdit

ja atnit árvvus maiddái eará gielaid ja kultuvrraid.

Sámegiela ja girjjálašvuođa sáhttá oahpahit man nu sámegillii, man hállet Suomas: anáraš-,

nuortalaš- dahje davvisámegillii. Giella lea sihke oahpahusa čuozáhat ja bargoneavvu.

Oahpahus vuođđuduvvá searvvušlaš oidnui gielas. Servoša lahttovuohta ja oasálašvuohta

šaddet, go oahppi oahppá geavahit giela servoša vugiin. Sierra sámegielaid váldet vuhtii

earenoamážit sámekultuvrraid guovlovariašuvdnii oahpásmuvvama oktavuođas. Go

gielalaš dáiddut ovdánit, de oahppit fidnejit válmmašvuođaid oassálastit ja váikkuhit

oktasaš áššiide ja mearrádusdahkamii.

Giela ohppet ahkebadjái mihtilmas giellageavahandiliid, teakstašlájaid ja sániid olis. Sámegiela ja

girjjálašvuođa oahpahusa ulbmilin lea doarjut, ovddidit ja čiekŋudit gielladiđolašvuođa ja gielalaš

áiccadeami dáidduid ja maid nannet oahppiid gielalaš identitehta. Sámegiella ja girjjálašvuohta

-oahppamearis kultursisdoaluin guovddážis leat sátnedáidaga, teáhterdáidaga, dráma ja

media lassin máinnastanárbi, sápmelaš lyrihkka (livđe, leu’dd, luohti), giellaservoša vierut,

árbevierut, dáidda, sápmelaš eallinvuohki ja historjá.

Jahkeluohkáin 1–2 sámegiella ja girjjálašvuohta -oahppameari

oahpahusas deaddu lea oahppiid roahkasmahttimis ja movttiidahttimis geavahit sámegiela ja maid

ovddidit iešolggosbuktin- ja vuorrováikkuhandáidduid individuála eavttuid vuođul.

Guovddášášši lea fuolahit gielalaš diđolašvuođa, lohkama ja čállima vuođđodáidduid

ja maid máŋggalohkandáiddu ovdáneamis. Oahpahusas váldet vuhtii earenoamážit

guldalandáidduid ja hupmama ipmirdeami mearkkašumi hállama, giela ja maid lohkan-

ja čállindáiddu vuođđun oahpahusa ulbmilin lea beroštumi ja movtta nannen gielalaš

albmabuktimii ja drámai ja maid máŋggahámat teavsttaid dulkomii ja buvttadeapmái.

Oahpahusas fuolahit oahppanproseassa joatkašuvvamis ovdaoahpahusas álgooahpahussii

nu sámegiela vuođđodáidduid go viiddisge máhtu oasis.

Kolme saamen kieltä

Saamen kieltä ja kirjallisuutta voidaan opettaa jollakin Suomessa puhutuista saamen kielistä: inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielellä. Kieli on sekä opetuksen kohde että väline. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus syntyvät, kun oppilas oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Eri saamen kielet huomioidaan erityisesti saamelaiskulttuurien alueelliseen variaatioon tutustumisen yhteydessä. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon.

Ikäkauden huomioiminen

Kieltä opitaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden, tekstilajien ja sanaston avulla. Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on tukea, kehittää ja syventää kielitietoisuutta ja kielellisen havainnoinnin taitoja sekä vahvistaa oppilaiden kielellistä identiteettiä. Saamen kieli ja kirjallisuus-oppimäärässä kulttuurisisällöistä keskeisiä ovat sanataiteen, teatteritaiteen ja draaman sekä median lisäksi kertomusperinne, saamelainen lyriikka (livđe, leu’dd, luohti), kieliyhteisön tavat, perinteet, taide, saamelainen elämäntapa ja historia.

Opetuksen erityispiirteet vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1–2 saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksessa painopiste on oppilaiden rohkaisemisessa ja innostamisessa käyttämään saamen kieltä sekä kehittämään itseilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja yksilöllisten edellytysten pohjalta. Keskeistä on huolehtia kielellisen tietoisuuden, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen sekä monilukutaidon kehittymisestä. Opetuksessa otetaan huomioon erityisesti kuuntelutaitojen ja kuullun ymmärtämisen merkitys puheen, kielen sekä luku- ja kirjoitustaidon perustana. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun ja draamaan sekä monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta alkuopetukseen niin saamen kielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta.

Oppimisen arviointi vuosiluokilla 1–2

Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilas saa monipuolisesti palautetta siitä, miten hän ilmaisee itseään, toimii vuorovaikutustilanteissa sekä tuottaa ja tulkitsee tekstejä. Arvioinnin avulla oppilas saa tietoa kielitaidostaan, sen vahvuuksista ja edistymisestä sekä itsestään saamen kielen oppijana. Arviointipalaute tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelulle sekä huoltajalle tietoa oppilaan edistymisestä.

Arvioinnin kohteet vuosiluokilla 1-2

- ymmärtämisen ja tuottamisen edistyminen

- vuorovaikutuksen kehittyminen

- monilukutaidon kehittyminen

Laaja-alainen osaaminen:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L4 Monilukutaito

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Ops:n perusteteksti

Opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2	Opetuksen tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet vuosiluokilla 1-2	Laaja-alainen osaaminen
1. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 innostaa oppilasta kehittämään taitoaan esittää ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä sekä kysyä ja kuunnella	S1	L1, L2
T2 ohjata oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja vahvistamalla kielellistä ja kehollista ilmaisua ja mielikuvitusta sekä ohjata osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti myös draaman keinoin	S1	L2
T3 tukea oppilaan viestijäkuvan rakentamista siten, että oppilas oppii toimimaan saamen kielellä erilaisissa viestintätilanteissa ja ymmärtää ihmisten viestivän eri tavoin.	S1	L2, L7

Paikallinen ops

Tavoitteet ja sisällöt luokittain

1. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Tavoitteet

Sisällöt

1. luokka:

Oppilas

- osaa kuunnella ja ymmärtää kuulemansa sekä

- ottaa osaa erilaisiin keskusteluihin luokassa ja ryhmissä sekä ottaa osaa esityksiin;

- saamelaisen tarinankertojan mahdollinen vierailu

- osaa kysellä

- osaa esittää tietojaan, ajatuksiaan, kokemuksiaan ja mielipiteitään

-osaa kertoa kuulemastaan, näkemästään, lukemastaan ja kokemastaan

-oppii huomaamaan oman kielensä murteita

-tutustuu erilaisiin viestimiin

-oppii leikkimään kielellä hokemien ja lorujen avulla

2. luokka:

Oppilas

- osaa kuunnella ja ymmärtää kuulemansa sekä- ottaa osaa erilaisiin keskusteluihin luokassa ja ryhmissä sekä ottaa osaa esityksiin;

- saamelaisen tarinankertojan mahdollinen vierailu

- osaa kysellä

- osaa esittää tietojaan, ajatuksiaan, kokemuksiaan ja mielipiteitään

-osaa kertoa kuulemastaan, näkemästään, lukemastaan ja kokemastaan

-oppii huomaamaan oman kielensä murteita

-tutustuu erilaisiin viestimiin

-oppii leikkimään kielellä hokemien ja lorujen avulla

1. luokka

- puhuminen ja kuunteleminen erilaisissa tilanteissa

- omien tunteiden, toiveiden, mielipiteiden ja ajatusten kertominen

- ryhmässä keskustelu

- muiden kuunteleminen ja oman puheenvuoron odottaminen

- satujen, lorujen, runojen, tietotekstien kuunteleminen

- kerronta, leikki näytelmät, roolileikit, draama

- vierailut

- monikieliset viestintätilanteet

2. luokka:

- puhuminen ja kuunteleminen erilaisissa tilanteissa

- omien tunteiden, toiveiden, mielipiteiden ja ajatusten kertominen

- ryhmässä keskustelu

- muiden kuunteleminen ja oman puheenvuoron odottaminen

- satujen, lorujen, runojen, tietotekstien kuunteleminen

- kerronta, leikki näytelmät, roolileikit, draama

- vierailut

- monikieliset viestintätilanteet

Arviointi

1. luokka:

Oppilas

-osaa kuunnella

-osaa kysyä

-osaa ilmaista itseään

-osaa toimia ryhmässä myös eri-ikäisten kanssa

2. luokka:

Oppilas

-osaa kuunnella

-osaa kysyä

-osaa ilmaista itseään

-osaa toimia ryhmässä myös eri-ikäisten kanssa

Ops:n perusteteksti

Opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2	Opetuksen tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet vuosiluokilla 1-2	Laaja-alainen osaaminen
2. Tekstien tulkitseminen	S2
T4harjoituttaa oppilaan peruslukutaitoa ja tekstien ymmärtämisen taitoja ja strategioita	S2	L1, L4
T5ohjata oppilasta hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja tekemään yksinkertaisia tiedonhankintaan liittyviä tehtäviä erilaisissa tekstiympäristöissä	S2	L1, L4, L5
T6 herättää oppilaan kiinnostus omaehtoista lukemista kohtaan tarjoamalla saamelaiseen kulttuuriin liittyviä virikkeitä, luomalla myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia	S2	L1, L5

Paikallinen ops

2. Tekstien tulkitseminen

Tavoitteet

Sisällöt

1. luokka:

Oppilas

- oppii äänne ja kirjain vastaavuuden

- oppii muodostamaan äänteistä tavuja, tavuista sanoja ja jakaa sanat tavuihin

- oppii saamen kielen aakkosjärjestyksen sekä erottaa vokaalit ja konsonantit

- oppii siirtymään vähitellen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen

- huomaa, että teksti on puhuttua kieltä ja oppii jakamaan puhetta lauseisiin, sanoihin ja äänteisiin

- harjoittelee hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä

- harjoittelee tekemään havaintoja ja yksinkertaisia hakuja ja tehtäviä

- kiinnostuu etsimään lukemista

- harjoittelee lukukokemuksien jakamista

2. luokka:

Oppilas

- oppii lukemaan

- huomaa, että teksti on puhuttua kieltä ja oppii jakamaan puhetta lauseisiin, sanoihin ja äänteisiin

- harjoittelee oppilaan tekstien ymmärtämisen taitoja ja strategioita

- harjoittelee tekemään havaintoja ja yksinkertaisia hakuja ja tehtäviä

- kiinnostuu etsimään lukemista

- harjoittelee lukukokemuksien jakamista

- oppii huomaamaan oman murteen ja kirjakielen välisiä yleisimpiä eroja (astevaihtelut, diftongit, sana alku- ja loppukirjain

- harjaantuu ennakoimaan tekstin sisältöä otsikon ja kuvien perusteella

1.luokka

- äänne ja kirjain vastaavuus

- tavu, sana, lause, teksti

- erilaisten tekstien lukeminen

- kielen muotojen ja merkitysten havainnointi

- erilaisiin teksteihin tutustuminen ja sanaston kartuttaminen

- ympäristön kielellinen jäsentäminen

- nimeäminen

- tiedonhankinta erilaisista lähteistä

- kuvat, kertomukset, sadut, runot ja lorut

- kertomuksen peruskäsitteet: päähenkilöt, tapahtuma-aika, tapahtumapaikka ja juoni.

2.luokka:

- erilaisten tekstien lukeminen

- ymmärtävä lukeminen

- lause ja teksti

- aakkosjärjestys

- erilaisiin teksteihin tutustuminen ja sanaston kartuttaminen

- ympäristön kielellinen jäsentäminen

- nimeäminen

- tiedonhankinta erilaisista lähteistä

- kuvat, kertomukset, sadut, runot ja lorut

- kertomuksen peruskäsitteet: päähenkilöt, tapahtuma-aika, tapahtumapaikka ja juoni.

Arviointi

1. luokka:

Oppilas

- osaa lukea

- osaa etsiä tietoa ikakaudelle sopivista lähteistä

- osaa toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa

- osaa lukea muutaman lauseen mittaisen tekstin ja ymmärtää sen sisällön

2. luokka:

Oppilas

- osaa lukea erilaisia tekstejä

- osaa etsiä tietoa ikäkaudelle sopivista lähteistä

- osaa toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa

-osaa lukea muutaman lauseen mittaisen tekstin ja ymmärtää sen sisällön

- osaa jakaa lukukokemuksiaan

Ops:n perusteet 2014

3.Tekstien tuottaminen Tavoitteet	Opetuksen tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet vuosiluokilla 1-2	Laaja-alainen osaaminen
T7innostaa oppilaita tuottamaan monimuotoisia tekstejä eri tarkoituksiin ja luoda myönteisiä tekstien tuottamisen, yhdessä tekemisen ja tekstien jakamisen kokemuksia	S3	L2, L5, L1, L4
T8tarjota tilaisuuksia kertoa ja kuvata asioita puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla myös monimediaisissa ympäristöissä	S3	L1, L4, L5
T9harjoituttaa oppilaan kirjoitustaitoa erilaisilla välineillä, tekstien suunnittelun ja rakentamisen perustaitoja sekä opastaa oppilasta löytämään käyttämästään sähköisestä välineestä saamen kielen fontit	S3	L1, L4, L5

Paikallinen ops

3. Tekstien tuottaminen

Tavoitteet

Sisällöt

1. luokka

Oppilas

- oppii oikeinkirjoituksen perusasioita;

- oppii kirjoittamaan äännettä vastaavan kirjaimen

- oppii kirjoittamaan tavuja ja muodostamaan tavuista sanoja

- osaa kirjoittaa sanat tavuttamalla

- osaa sanavälit kirjoittamisessa

- harjoittelee monimuotoisten tekstien tuottamista eri tarkoituksiin yksin ja yhdessä muiden kanssa

- harjoittelee jakamaan kokemuksiaan teksteistä

- opettelee kertomaan ja kuvaamaan asioita puhumalla ja kuvien avulla erilaisissa teksti- ja monimediaisissa ympäristöissä

- harjoittelee kirjoitustaitoa erilaisilla välineillä

- harjoittelee tekstin suunnittelun ja rakentamisen perustaitoja

2. luokka:

Oppilas

- harjoittelee monimuotoisten tekstien tuottamista eri tarkoituksiin yksin ja yhdessä muiden kanssa

-oppii kirjoittamaan kahden peräkkäisen konsonantin, geminaatan ja diftongin sisältäviä sanoja

- tutustuu yhdyssanoihin

- oppii oikeinkirjoituksen perusasioita

- harjoittelee jakamaan kokemuksiaan teksteistä

- opettelee kertomaan ja kuvaamaan asioita puhumalla ja kuvien avulla erilaisissa teksti- ja monimediaisissa ympäristöissä

- harjoittelee kirjoitustaitoa erilaisilla välineillä

- harjoittelee tekstin suunnittelun ja rakentamisen perustaitoja

1. luokka:

- puhuminen

- äänteet ja kirjaimet

- pienaakkoset, rinnalla isot aakkoset

- pienet ja isot tyyppikirjaimet

- ikätason mukaiset sanelut- kirjoittaminen oman murteen mukaan

- oikeinkirjoituksen perusasiat; tavutus, sanaväli, lause, lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä

- erilaiset tekstiympäristöt

- monimediaiset ympäristöt

- saamen fontit sähköisissä välineissä

2. luokka:

- äänteet ja kirjaimet

- puhuminen

ikätason mukaiset sanelut ja toistokirjoitukset

- omien tarinoiden ja runojen kirjoittaminen, pääpaino sisällöissä

-yhdyssanat

- astevaihtelu ja diftongit oman murteen mukaan

- oikeinkirjoituksen perusasiat,

kuten tavutus, sanaväli, lause, lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä

- oppii saamen kielen suomen kielen keskeisiä eroja oikeunkirjoituksessa( äng-äänne, pitkä ja lyhyt vokaali, geminaatta, sana alkuiset ja sisäiset k,p,t)

- erilaiset tekstiympäristöt

- monimediaiset ympäristöt

- saamen fontit sähköisissä välineissä

Arviointi

1. luokka:

Oppilas

- osaa tuottaa tekstiä eri tarkoituksiin

- osaa kuvata ja kertoa asioita puhumalla ja kuvien avulla erilaisissa teksti- ja mediaympäristöissä yksin ja yhdessä

- osaa toimia ryhmässä

2. luokka:

Oppilas

- osaa tuottaa tekstiä eri tarkoituksiin

- osaa kuvata ja kertoa asioita puhumalla ja kuvien avulla erilaisissa teksti- ja mediaympäristöissä yksin ja yhdessä

- osaa toimia

Ops:n perusteet 2014

4. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tavoitteet	Opetuksen tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet vuosiluokilla 1-2	Laaja-alainen osaaminen
T10ohjata tekemään havaintoja sanojen ja ilmaisujen merkityksistä, kielenkäytöstä, kielestä ja saamen kielen varianteista	S4	L2, L1, L4
T11ohjata havainnoimaan ja ymmärtämään monimuotoiseen saamelaiseen kulttuuriin ja saamen kieleen liittyviä piirteitä huomioimalla oppilaan rinnakkais- ja monikielisyys	S4	L1, L2
T12tutustuttaa erilaisiin saamelaisiin perinteisiin ja oman alueen kulttuurimuotoihin ja -tarjontaan sekä ohjata arvostamaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta	S4	L1, L2, L7

Paikallinen ops

4. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Tavoitteet

Sisällöt

1.luokka:

Oppilas

- kiinnostuu kirjoista ja kirjallisuudesta sekä tutustuu saamenkieliseen lastenkirjallisuuteen ja saamelaiseen kertomaperinteeseen

- osaa kertoa ja keskustella lukemastaan

- pystyy poimimaan tietoja lukemastaa teksteistä

- tutustuu kirjastoon ja kirjojen lainaamiseen

- opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja

- tutustuu saamelaiskirjailijaan ja /tai saamelaisteatteriin

- tutustuu myös suomalaiseen lasten kirjallisuuteen

- oppii loruja, hokemia ja runoja

- tutustuu erilaisiin saamelaisiin perinteisiin ja oman alueen kulttuurimuotoihin

-oppii arvostamaan omaa kieltä ja kulttuuriatarjontaan sekä ohjata arvostamaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta

2.luokka:

Oppilas

- kiinnostuu kirjoista ja kirjallisuudesta sekä tutustuu saamenkieliseen lastenkirjallisuuteen ja saamelaiseen kertomaperinteeseen

- osaa kertoa ja keskustella lukemastaan pystyy pomimaan tietoja lukemastaa teksteistä

- tutustuu kirjastoon ja kirjojen lainaamiseen

- opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja

- tutustuu saamelaiskirjailijaan ja /tai saamelaisteatteriin

- tutustuu myös suomalaiseen lasten kirjallisuuteen

- oppii loruja, hokemia ja runoja

- harjoittelee tekemään havaintoja sanojen ja ilmaisujen merkityksistä, kielenkäytöstä, kielestä ja saamen kielen varianteista

- harjoittelee tekemään havaintoja ja ymmärtämään monimuotoiseen saamelaiseen kulttuuriin ja saamen kieleen liittyviä piirteitä.

- oppii huomioimaan rinnakkais- ja monikielisyyttä

- tutustuu erilaisiin saamelaisiin perinteisiin ja oman alueen kulttuurimuotoihin

- tutustuu omaan kieleen ja kulttuuriatarjontaan ja kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen

1.luokka

- sanat ja ilmaisutavat sekä niiden merkityksiä.

- sukulaisnimitykset sukuyhteisön sisällä

- lorut, sanaleikit

- muut saamen kielet

- tarinointi, -muistelukset (mainâstem, mainstem, máinnasteapmi,)

- saamen kielen piirteet

- rinnakkaiskielisyys ja monikielisyys

- keskustelu

- juhlaperinteet

- tapakulttuuri (vanhat ja nykyiset perinteet)

2. luokka:

- saamen kielen piirteet,

- sadut, runot, kertomukset

- kuunnelmat, elokuvat, teatteri

- muut saamen kielet

- tarinointi, -muistelukset (mainâstem, mainstem, máinnasteapmi,)

- saamen kielen piirteet

- rinnakkaiskielisyys ja monikielisyys

- keskustelu

- juhlaperinteet ja tapakulttuuri (vanhat ja nykyiset perinteet)

- juonelliset tarinat (päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika)

- erilaisten tekstien runsas lukeminen

- isot ja pienet alkukirjaimet

- äng-äänne ja yhdyssanat

- kirjaston käytön harjoittelu

Arviointi

1. luokka:

Oppilas

- osaa tehdä havaintoja havaintoja sanojen ja ilmaisujen merkityksistä, kielenkäytöstä ja kielestä

- osaa tehdä havaintoja saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvistä piirteistä

2. luokka:

Oppilas

- osaa tehdä havaintoja havaintoja sanojen ja ilmaisujen merkityksistä, kielenkäytöstä, kielestä ja saamen kielen varianteista

- osaa tehdä havaintoja saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvistä piirteistä

Ops:n perusteet 2014

5. Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena	Opetuksen tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet vuosiluokilla 1-2	Laaja-alainen osaaminen
L13 tukea eri oppiaineissa tarvittavan kielen kehittymistä ja ohjata hyödyntämään äidinkielen taitoa kaikessa oppimisessa	S5	L1, L4
L14 tukea oppilasta omaksumaan tiedonhaluisen tavan opiskella	S5	L1, L2, L7

Paikallinen ops

5. Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

Tavoitteet

Sisällöt

1-2 luokka:

Oppilas

- harjoittelee käyttämään oppiaineissa äidinkielen taitoa kaikessa oppimisessa

- omaksuu tiedonhaluisen tavan opiskella

1-2 luokka:

- sanastot laajasti oppiainerajojen ylitse

- käsitteiden kielellinen muodostaminen

Arviointi

1 luokka:

Oppilas
- kysyy rohkeasti äidinkielellään häntä kiinnostavista
asioista ja ilmiöistä

2 luokka:

Oppilas
- kysyy rohkeasti äidinkielellään häntä kiinnostavista asioista ja ilmiöistä
- hakee tietoa eri lähteistä, myös digitaalisista lähteistä