Oppivelvollisuus alkaa vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin, mikäli perusopetuksen tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat lapset aloittavat oppivelvollisuuden suorittamisen 6–vuotiaina. Tällöin oppivelvollisuus kestää 11 vuotta, josta esiopetuksen laajuus on yksi tai kaksi vuotta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentymisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. 

 

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tulevat lapset ohjautuvat pääsääntöisesti neuvolasta lasten neurologian yksikön tutkimuksiin kehityksen viiveen vuoksi. Useimmiten lapsella on hoitokontakti erityissairaanhoitoon sekä muun muassa puhe- ja toimintaterapiaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitsema tuki moniammatillisen palaverin pohjalta. Laadinnasta vastaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Huoltajien lisäksi mukana ovat varhaiskasvatuksen opettaja ja tilanteen mukaan hoitavan tahon edustaja, terapeutti ja neuvolan terveydenhoitaja. Lapsen kehitystä seurataan uusintatutkimuksilla. Lapsen koulupolkua suunnitellaan moniammatillisessa yhteistyössä hyvinvointialueen perhepalveluiden asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Lasta hoitava taho lähettää lausunnon pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen tarpeesta perusopetukseen. Päätöksen erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta tekee erityisopetuksen suunnittelija. 

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja selvittää lapsen huoltajalle mahdollisimman ajoissa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdot ja valinnan vaikutukset. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan ottaen huomioon lapsen edistyminen, tuen tarpeet ja kokonaistilanne. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen (huoltajan kuuleminen). Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen valmiuksia, jotta hän selviytyisi mahdollisimman hyvin opiskelustaan perusopetuksessa. Esiopetus tarjoaa lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun, kehityksen ja oppimisen tukea sekä edistää hänen oppimisedellytyksiään. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan itsetuntoa sekä oppimismotivaatiota. 

Perusopetuksessa on erityisopetuksen pienryhmiä niille lapsille, jotka vammaisuutensa tai sairautensa perusteella tarvitsevat pienryhmää oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi. Esiopetusryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon, että kaikki lapset voivat edistyä riittävästi esiopetuksen tavoitteiden mukaisesti. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti 

seuraavilla tavoilla: 

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta yleisopetuksen suunnittelija tekee hallintopäätöksen.

Opetus ja muu tuki annetaan lapselle HOJKS:n mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. HOJKS:n laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä huoltajien luvalla kuntoutussuunnitelmaa. Esiopetuksessa lapselle asetetaan oppimiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen yksilöllisiä oppimisen tavoitteita, jotka kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan eli HOJKSiin.