Koulujen yhteinen oppilashuoltosuunnitelma

Oppilashuoltosuunnitelma

8.4.1 Nakkilan koulujen järjestyssäännöt

YLEINEN KÄYTTÄYTYMINEN

Koulussamme työskennellään sopuisasti ja tehdään tehtävät tunnollisesti. Ollaan

ystävällisiä ja kohteliaita kaikille, jotta oppimisympäristö olisi viihtyisä ja turvallinen.

Kiusaamista ei suvaita missään muodossa. Pidetään yhdessä huolta

koulurakennuksesta, sen välineistön ja ympäristön kunnosta sekä siisteydestä.

[POL 29_§ (30.12.2013/1267)], [POL 35 §]

KOULUMATKAT JA KULKUNEUVOJEN SÄILYTYS

Koulu ei ole vastuussa oppilaasta koulumatkalla.

Koulumatkaan on erillinen ohjeistus (liite: Ohjeistus koulumatkaan)

Kulkuvälineitä säilytetään niille erikseen varatuilla paikoilla.

[POL 29.7 §], [POL 34 §]


VÄLITUNNIT

Välitunnit vietetään koulun alueella. Koulun alueelta ei poistuta koulupäivän aikana ilman lupaa.

RUOKAILU

Noudatetaan hyviä ruokailutapoja.

[POL 35.2 §], [EIS 3 artikla], [LOS 37 artikla]


KOULUUN TUOTAVAT VÄLINEET JA TARVIKKEET

Kouluun tuodaan vain koulutyössä tarvittavat välineet. Kouluun ei tuoda vaarallisia esineitä tai aineita.

[POL 29_§ (30.12.2013/1267)]

Matkapuhelimet ja muut elektroniset laitteet pidetään äänettöminä oppitunneilla.

Opettajan luvalla tästä voidaan poiketa.

Tupakointi ja päihtyneenä esiintyminen sekä tupakointivälineiden että päihteiden

hallussapito koulualueella, koulun tilaisuuksissa ja retkillä ei ole sallittua.

[Tupakkalaki]


POISSAOLOT

Jos oppilas sairastuu ennen koulupäivän alkua, voi huoltaja antaa luvan poissaoloon.

Poissaolon syy on ilmoitettava koululle heti ensimmäisenä poissaolopäivänä.[POL 26.2 §]

Muihin poissaoloihin on anottava etukäteen kirjallinen lupa omalta luokanopettajalta

tai luokanvalvojalta (5 koulupäivää) tai rehtorilta (yli 5 koulupäivää). Poissaoloajan

koulutehtävistä oppilas huolehtii itse. [Nakkilan Siv.toim. johtosääntö 16.8 §, 17.3 §]

Oppilaan sairastuessa kesken koulupäivän on lupa kotiinlähtöön pyydettävä aina

joko terveydenhoitajalta, luokanvalvojalta, seuraavan tunnin opettajalta tai rehtorilta.

JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN

Kaikki koulun toiminta on kouluaikaa, jolloin järjestyssäännöt ovat voimassa. Oppilas

on velvollinen korvaamaan koulun, oppilaan tai henkilökunnan omaisuudelle

aiheuttamansa vahingot. Järjestyssääntöjen rikkominen selvitetään yhteistyössä

koulun ja huoltajan kanssa. Niissä asioissa, joista järjestyssäännöissä ei erikseen mainita, noudatetaan

voimassaolevia lakeja ja asetuksia sekä opettajien, muun henkilökunnan tai rehtorin

määräyksiä.


OPPILAAN OJENTAMINEN JA KURINPITO

Oppilaan ojentamisessa ja kurinpidossa noudatetaan perusopetuslakia ja asetusta.

[POL 35 a_§ (30.12.2013/1267), 36 § (13.6.2003/477), POA 18 § (18.6.2003/560)]

Ojentamiskeinoina ovat ensisijaisesti enintään kahden tunnin mittainen

kasvatuskeskustelu tai toissijaisesti enintään kahden tunnin mittainen jälki-istunto.

[POL 35 a §], [POL 36.1 §], [POL 36.5 §], [POL 36.6 §], [POL 36 a 1 §], [POL 36 a 6 §], [POA 18 §]

Kurinpitorangaistuksena oppilaalle voidaan antaa kirjallinen varoitus tai hänet

voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.

[POL 36.1 §], [POL 36 h §]

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin

ajaksi.

[POL 36.2 §], [POL 36 b §], [RL 4. luku 6 § 3 ja 7 §], [POL 36 h §], [POA 18 §]

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän

ajaksi.

[POL 36.3 §], [POL 36 h §]

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään

tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

[POL 36.4 §], [POA 18 §]

Ohjeistus koulukuljetuksiin on erikseen

Koulu ei ole vastuussa oppilaasta koulumatkalla. Kunta opetuksen järjestäjänä on ottanut vakuutukset oppilaille. Vakuutus kattaa myös koulumatkat. Vastuu koulumatkasta siirtyy kunnalle, siinä vaiheessa kun oppilas lähtee koululta. Myös koulukuljetuksen järjestäjä on vastuussa koulumatkasta. Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä ja käyttäydytään asiallisesti. Koulukuljetuksessa olevat oppilaat käyttävät kuljetuksen aikana turvavöitä. Kouluautonkuljettaja vastaa järjestyksestä autossa ja antaa palautetta rehtorille tai opettajalle, jos on ongelmia koulukuljetettaviin liittyvissä asioissa

8.4.2 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Neuvola-asetuksen (338/2011 § 14–16) mukaisesti terveysneuvontaa opiskeluterveydenhuollossa on toteutettava yksilöllisen tarpeen ja kehitysvaiheen mukaan, yhteistyössä yksilön ja perheen kanssa siten, että se tukee tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuunottamista omasta terveydestä. Terveysneuvonnan on pohjauduttava näyttöön perustuvaan tietoon ja sitä toteutetaan yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.

Terveysneuvonnan on tuettava vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalista tukiverkostoa. Sen on myös tuettava yksilön ja hänen perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla alueilla:

1) kasvu, psykososiaalinen ja fyysinen kehitys;

2) ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painon hallinta, suun terveys ja seksuaaliterveys mukaan lukien raskauden ehkäisy;

3) lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy;

4) kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy;

5) soveltuvin osin sosiaaliturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.

Oppilaan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää fyysistä toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Lisäksi opiskelijalle on annettava tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä.

Oppilaan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta on sisällytettävä terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti. Neuvonta raskauden ehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Neuvontaa voi järjestää myös muiden palvelujen osana.

Koululääkäri ja -terveydenhoitaja voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön ja omalta osaltaan valmistella esityksiä ennalta sovitusti terveystiedon opetukseen. Lisäksi myös muut terveydenhuollon sektorit voivat tarjota oman alan osaamista terveystiedon opetukseen (mm. suuhygienisti, perhesuunnitteluneuvola, terveydenedistämisen yhdyshenkilö, astmahoitaja, fysioterapeutit ym.)

Esimerkkejä terveyttä edistävästä toiminnasta koulussa ja oppilaitoksissa.

4.lk Aiheet: kuukautiset, puhtaus ja hygienia

5.lk Aiheet: murrosiän muutokset, itsetunto.

7.-8.lk Aiheet: seksuaalisuus, sukupuolitaudit ja ehkäisy

Eri ikäryhmille:

Päihteet, tupakka ja nuuska -luennot

Terveelliset elämäntavat

Suun terveyden oppitunnit (esikoulu nukketeatteri, alakoulu oppitunti, yläkoulu terveyttä edistävät tempaukset yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa)

Ensiapu, tapaturmat ja toiminta, tapaturmien ennaltaehkäisy

Ryhtitunti (Niska-hartiavaivojen, tuki- ja liikuntaelin vaivojen ehkäisy)

8.4.3 Nakkilan kunnan koulujen poissaolojen seuraaminen

PERUSOPETUSLAKI 26 §

Oppivelvollisuuden suorittaminen

Oppivelvollisen on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Edellä 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan tulee osallistua oppivelvollisuuden alkamisvuonna järjestettävään esiopetukseen. (13.6.2003/477)

Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. (13.6.2003/477)

Jos oppivelvollinen ei osallistu tämän lain mukaisesti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä.

Kodin ja koulun yhteistyö

Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja.

Luvattomista poissaoloista ilmoitetaan oppilaan huoltajalle. Koulu antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Muuta poissaoloista

Jos oppilas sairastuu ennen koulupäivän alkua, niin tällöin on huoltajan ilmoitettava kouluun poissaolon syy heti ensimmäisenä poissaolopäivänä. Yhteiskoulussa ja Kirkonseudun koulussa oppilaan ilmoitus voidaan lähettää Wilman kautta tai puhelimitse luokanopettajan /-valvojan työpuhelimeen. Muissa Nakkilan kouluissa poissaolosta ilmoitetaan puhelimitse luokanopettajan työpuhelimeen tai sähköpostin välityksellä.

Luvattomat ja ilmoittamattomat poissaolot saattavat olla myös turvallisuusriski. Aamuisin saattaa tulla eteen sellainen tilanne, milloin huoltajat ja / tai koulu eivät tiedä oppilaan olinpaikkaa. Tästä johtuen oppilaan poissa ollessa koulusta on huoltajan huolehdittava välittömästä tiedottamisesta kouluun.

Oppilaan sairastuessa kesken koulupäivän on lupa kotiinlähtöön pyydettävä aina terveydenhoitajalta / luokanvalvojalta / seuraavan tunnin opettajalta / rehtorilta.

Mahdollisiin muihin kuin sairauspoissaoloihin on etukäteen anottava kirjallinen lupa luokanvalvojalta (1-5 koulupäivää) tai rehtorilta (yli 5 koulupäivää). Poissaoloajan koulutehtävistä oppilas huolehtii itse.

8.4.4 Tapaturmien ehkäiseminen ja ensiapu


Tapaturmien ennaltaehkäisyyn pyritään opiskeluterveydenhuollossa puuttumaan mm. asiallisten turvavälineiden (mm. pyöräilykypärä, turvavöiden käyttö ym.) käyttöä seuraamalla sekä muistuttamaan liikenneturvallisuudesta ja -käyttäytymisestä mm. turvallisten koulumatkojen suunnittelussa. Koulutapaturmien syntyä pyritään ehkäisemään myös kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta kartoituksilla ja toimenpide-ehdotuksilla.

Kouluilla tulee olla turvallisuus- ja valmiussuunnitelma. Suunniteltu ensiapuvalmius ja – opetussuunnitelma. Päihdeohjelma on suositeltava.

Tapaturman sattuessa terveydenhoitaja antaa välittömän ensiavun, mikäli hän on koulussa. Terveydenhoitaja ohjaa oppilaan tarpeen mukaan jatkohoitoon. Jos terveydenhoitaja ei ole paikalla, koulun henkilökunta huolehtii ensiavusta ja hoitoon saattamisesta. Yksityiskohtaiset ohjeet ovat koulukohtaisia.

Ensiapu Opettaja/kouluterveydenhuolto: pikku nirhamat, lievät tapaturmat

Hoitopaikat

Terveyskeskus: lievät jatkohoitoa vaativat tapaturmat

Keskussairaala: vaikeat tapaturmat

Hammashoitola: hammastapaturmat

Kuljetus: Tapaturmasta ilmoitetaan välittömästi oppilaan huoltajalle kuljetuksen ja saattamisen järjestämiseksi. Ellei huoltajaa tavoiteta, oppilaan saattamisesta vastaa opettaja, kouluterveydenhoitaja tai joku muu koulun henkilökuntaan kuuluva, jolloin kuljetus vamman vaikeusasteesta riippuen järjestetään

Koulun ensiapukaapin sisällöstä ja sen täydentämisestä vastaa oppilaitos. Terveydenhoitaja voi antaa ohjeistusta ja neuvoja suositeltavista sisällöistä tai kaappien sijoittelusta.

8.4.5 Nakkilan koulujen päihde- ja huumestrategia

Tupakkatuotteiden käytön ehkäiseminen

Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin koituvien haittojen vuoksi. Tärkeimpiä näistä ovat aineriippuvuus, sairaudet ja terveysongelmat sekä sosiaaliset ongelmat. Ehkäisevä työ on toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään tupakkatuotteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja. Koulussa oppilaiden/opiskelijoiden sosiaaliset verkostot ovat tiiviit ja kaveriporukan tupakoimattomaan kohdistuva paine merkittävä kokeilun yllyke.

Tavoitteet

  • ennaltaehkäistä tai myöhentää oppilaiden/opiskelijoiden tupakoinnin aloittamista
  • lisätä oppilaiden/opiskelijoiden tietoisuutta tupakkaan liittyvistä riskeistä ja ongelmista
  • kannustaa oppilaita/opiskelijoita lopettamaan jo aloitettu tupakanpoltto

Tupakkalaki

  • Tupakkatuotteen sekä suora että epäsuora mainonta on kielletty (8§).
  • Tupakkatuotetta tai tupakointivälinettä ei saa elinkeinotoiminnassa myydä eikä muutoin luovuttaa henkilölle, joka on 18 vuotta nuorempi (10§).
  • Tupakointi on kielletty mm. (12§) oppilaitosten nuorille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa 18 vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoilualueilla sekä työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa.

Koulun järjestyssäännöt

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Ennaltaehkäisyn keinot

  • Oppilaita informoidaan tupakoinnin vaikutuksista ja vaaroista.
  • Asiasta annetaan tietoa eri oppiaineissa opetussuunnitelman mukaisesti. Asiasta keskustellaan, kun tupakointi nousee esille esim. luokkatilanteissa tai julkisessa keskustelussa.
  • Tehdään yhteistyötä oppilaiden vanhempien kanssa. Koulun vanhempainilloissa voidaan kouluasioiden lisäksi käsitellä tupakointi- ja päihdeaihetta.
  • Kouluterveydenhuollon terveystarkastuksien yhteydessä keskustellaan myös tupakoinnista ja päihdeasioista.
  • Tupakointia ehkäisevässä työssä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.

Yhteistyötahot

  • Ennaltaehkäisevää työtä toteutetaan eri tahojen yhteistyönä. Niistä päätetään kyseisen toiminnan yhteydessä.


Ennaltaehkäisevä päihde- ja huumestrategia

Johdanto

Lasten ja nuorten päihteiden käyttö on osa suomalaista päihdekulttuuria ja yhteiskuntaa. Päihteettömän ja terveen elämän tukemiseksi tarvitaan suunnitelmallisesti tehtävää ennaltaehkäisevää työtä, jossa otetaan huomioon nuoren elämäntilanne kokonaisuutena. Koulumme ennaltaehkäisevän työn päihde-ja huumestrategia on laadittu työvälineeksi, jonka avulla koulun käytäntöjä ja päihdekasvatusta pyritään toteuttamaan ja arvioimaan säännöllisesti lukuvuosittain.

Tavoite:

  • välittämisen asenne: yksilöiden huomioiminen, poissaolojen seuranta, vastuuseen ohjaaminen
  • yhteishengen tukeminen: koulun retket, teemailtapäivät
  • itsetunnon tukeminen
  • myönteisen palautteen merkitys
  • varhainen ongelmien tunnistaminen ja tilanteisiin puuttuminen
  • käytännön toimenpiteet

Työnjako ja sitouttaminen

Oppilaskunta

  • esitellään kokouksessa asia ja pyydetään kommentteja
  • kaikkien oppilaiden sitouttaminen asiaan koulutuksen ja asian toistuvan tähdentämisen avulla
  • salassapitosäädökset

Opettajat / ryhmänohjaajat

  • strategiarungon esittely opettajainkokouksessa vuosittain
  • strategian muokkaamisen, seurantaan ja päivittämiseen osallistuminen yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa
  • omien toimintamahdollisuuksien miettiminen pienryhmissä
  • rohkaisu oman aineen opetuksessa asian esilleottamiseen ( oikeaa tietoa oikeaan aikaan )
  • etenemispolku: kenen puoleen käännytään ongelmatilanteessa ja kuinka edetään
  • yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan toimiminen
  • salassapitosäädökset

Opettajat

  • poissaolojen tarkka seuranta ja niistä tiedottaminen
  • yhteistyö ryhmänohjaajan kanssa

Luokanvalvojat/ryhmänohjaajat

  • oman luokan/ryhmän haastattelu ja seuranta

Oppilashuoltoryhmä

  • toimii opettajien, luokanvalvojien, ryhmänohjaajien ja henkilökunnan tukena
  • ennaltaehkäisevästi seuraa oppilaiden/opiskeljoiden opintojen etenemistä
  • osallistuu strategian muokkaamiseen, seurantaan ja päivittämiseen
  • salassapitosäädökset

Terveydenhoitaja ja oppilashuollon ohjaaja

  • ennaltaehkäisevää työtä
  • kouluu testauttaa oppilaan (terveydenhoitaja)
  • hoitoonohjaus
  • jatkohoidosta tukeminen

Muu henkilökunta

  • rohkaistaan tiedon eteenpäinviemiseen sovitulla tavalla ( ks etenemispolku )
  • salassapitosäädökset

Vanhemmat

  • tiedotusta vanhempainilloissa
  • mahdolliset sähköpostitiedotteet/ muut tiedotteet
  • tietoa vanhemmille salassapitosäädöksistä


Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen malli (”etenemispolku”)

HUOLI HERÄÄ KOULUSSA

  • väsymys/ muuttunut ulkoinen olemus
  • poissaolot
  • opintosuoritusten heikkeneminen ja opintojen etenemättömyys
  • haluttomuus

TUNNISTAMINEN / EPÄILY

  • luokanvalvoja/ryhmänohjaaja/ opettaja/ koulukaveri/ terveydenhoitaja/ muu henkilökunta/ vanhemmat epäilevät päihteiden väärinkäyttöä
  • henkilö tuo asian esille oppilashuoltoryhmän jäsenille; ryhmä päättää toimenpiteet ja vastuualueet
  • keskustelu oppilaan kanssa ( rehtori, terveydenhoitaja, opo )

Oppilas myöntää päihteiden käytön

  • yhteydet vanhempiin/ huoltajaan
  • terveydenhoitajan osuus: testin suorittamisen lupa oppilaalta/opiskelijalta tai hänen huoltajaltaan, testi suoritetaan, tulos positiivinen, hoitoonohjausneuvottelu

Oppilas kieltää päihteiden käytön, mutta suostuu testiin

  • yhteydet vanhempiin/ huoltajaan
  • terveydenhoitajan osuus: testin suorittamisen lupa oppilaalta/opiskelijalta tai hänen huoltajaltaan, testi suoritetaan
  • jos tulos positiivinen, sitten hoitoonohjausneuvottelu
  • jos tulos negatiivinen, sitten suunnitellaan tarvittavat jatkotoimenpiteet

Oppilas kieltää päihteiden käytön, eikä suostu testiin

  • ilmoitus vanhemmille/ huoltajalle
  • tehostettu työkyvyn seuranta
  • ilmoitus tarvittaessa sosiaalitoimeen ja/tai poliisiin

Olennaista on myös se, että huumeiden käyttöön liittyviin huhuihin puututaan ajoissa. Näin vältetään se, että oppilas leimautuu yhteisössä huumeiden käyttäjäksi pelkkien huhujen perusteella. Oppilaan huumetestaus toimii siis myös oppilaan oikeusturvan puolella. On myös huomattava, että huumetestistä voi kieltäytyä ilman suoria seuraamuksia (kts edellinen kappale). Toisaalta esimerkiksi oppilaan mahdollisesti pitkittäessä testin ottamista ei testillä ole enää merkitystä huumeiden toteamisen kannalta.

8.4.6 Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Odotusaikoja koskevat ohjeet

Koulun tulee järjestää kuljetusta odottavalle oppilaalle mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Kuljetuksen odotuksessa on mahdollisuus koulujen tukiyhdistysten kanssa tehtävään yhteistyöhön esim. kerhotyön puitteissa, jolloin vastuu säilyy koululla ja kunnan ottama vakuutus on voimassa toimittaessa hyväksyttyjen toimintasääntöjen mukaisesti.

Turvallisuutta koskevat ohjeet

Yleistä

Koulukuljetukset ovat koulun toimintaa. Opetuksen järjestäjän tulee valvoa, että koulukuljetukset suoritetaan peruskoulun kasvatustavoitteita noudattaen ja että määrättyjä kuljetusreittejä ja –aikatauluja noudatetaan. Koulun tulee ohjata ja valvoa kuljetusoppilaiden käyttäytymistä koululla oppilaiden odottaessa aamulla koulutyön alkua ja iltapäivällä kuljetusautojen lähtöä.

Koulukuljetusajoneuvoon liittyviä turvallisuusasioita

  • Koulukuljetusauton edessä ja takana oltava neliönmuotoinen kilpi tai taksissa valaistu koulukyytikupu, turvavyöt kaikille kuljetettaville ja alkolukko.
  • Kuormitus rekisteriotteen mukaan paitsi tilataksit joko 11 tai 12 oppilasta.
  • Suurin sallittu nopeus on 80 km/h.
  • Luettelo kuljetettavista oppilaista. Suurimmat lapset etuistuimelle tai takaistuimen laitapaikoille.
  • Kuljettaja on vastuussa alle 15-vuotiaiden lasten turvavyön käytöstä. Myös kuljettajan on käytettävä turvavyötä oppilaskuljetusten aikana.

Koululaisautonkuljettajaan liittyviä turvallisuusasioita

  • Koululaisautonkuljettaja vastaa järjestyksen säilymisestä autossa.
  • Kuljettajan rauhallinen käytös luo hyvää ilmapiiriä, rauhoittaa koko kuljetusta ja on esimerkkinä lapsille liikenteessä.
  • Opastaa turvavälineiden kuten heijastimien, turvaliivien ja –lippiksien ja pyöräilykypärien käyttöön.
  • Huolehtii, että turvavyöt on kiinnitetty ennen ajoon lähtöä.
  • Noudattaa nopeusrajoituksia ja muita liikennesääntöjä sekä selvittää kuljetettaville sääntöjen merkitystä.
  • Valitsee turvalliset pysähtymispaikat ja opastaa miten poistutaan autosta.
  • Välttää peruuttamista koulun välituntialueella.
  • Perehdyttää myös sijaiskuljettajan reittiin ja turvallisuusasioihin.

Opetuksen järjestäjään ja muihin tahoihin liittyviä turvallisuusasioita

  • Tarpeellisten yhteystietojen vaihto kuljettajien, koulun ja vanhempien välillä.
  • Aikataulujen yhteensovittaminen liittyen koulun alkamis- ja päättymisaikoihin.
  • Kuljetuksia koskevien pulmien ja valituksien asiallinen käsittely.
  • Kuljetusreittien ja pysäkkien kunnossapidosta huolehtiminen ja /tai puutteista raportointi.
  • Nouto- ja jättöpaikkojen turvallisuudesta varmistuminen.
  • Vanhempien huolenpito siitä, että lapsi on ajoissa odotuspaikalla.
  • Poissaoloista ilmoittaminen tarpeellisille tahoille.
  • Kuljetusautoon sopivien urheiluvälineiden kuljettamisesta sopiminen ennalta.
  • Liikenneturvallisuutta koskevien riskipaikkojen ennalta arviointi ja niiden poistamisesta huolehtiminen.

Koulumatkat

Koulu ei ole vastuussa oppilaasta koulumatkalla. Kunta opetuksen järjestäjänä on ottanut vakuutukset oppilaille. Vakuutus kattaa myös koulumatkat. Vastuu koulumatkasta siirtyy kunnalle, siinä vaiheessa kun oppilas lähtee koululta. Myös koulukuljetuksen järjestäjä on vastuussa koulumatkasta. Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä ja käyttäydytään asiallisesti. Koulukuljetuksessa olevat oppilaat käyttävät kuljetuksen aikana turvavöitä. Kouluautonkuljettaja vastaa järjestyksestä autossa ja antaa palautetta rehtorille tai opettajalle, jos on ongelmia koulukuljetettaviin liittyvissä asioissa.

8.4.7 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Yleistä

Suunnitelman tarkoituksena on turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääminen sekä kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennalta ehkäiseminen ja vähentäminen.

Periaatteena on, että kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän osalta koulussa on nollatoleranssi. Minkäänlaista kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää ei hyväksytä. Näihin asioihin puuttuminen on koko työyhteisön asia ja koulun tavoitteena on kaikilta osin luoda koko kouluyhteisössä luottamukselliset ihmissuhteet, myös huoltajiin ja muihin sidosryhmiin.

Opettajien ja koko koulun henkilökunnan velvollisuutena on huolehtia siitä, että koulu tarjoaa jokaiselle turvallisen oppimisympäristön. Kiusaamisen vastaisten toimenpiteiden tavoitteena on puuttuminen kiusaamistilanteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja asian käsittelyn helpottaminen oppilaiden kanssa. Kiusaamiseen puututaan välittömästi ja sitä tarkkailevat kaikki talossa työskentelevät.

Oppilaiden omaa vastuuta korostetaan. Kiusaamisesta kertominen on toisesta ihmisestä välittämistä. Sekä kiusaaja että kiusattu tarvitsevat apua ja tukea. Koko ryhmän kanssa voidaan tarvittaessa tehdä erilaisia yhteishenkeä parantavia toimenpiteitä ja harjoituksia. Asian käsittelyssä yhtenä tahona voi olla moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä sekä tarvittaessa asiantuntija-apua.

Ennaltaehkäiseminen

Kiusaamisen vastustaminen

Tavoitteena on saada kouluyhteisö ilmaisemaan, ettei se hyväksy kiusaamista sekä miettimään, mitä jokainen voisi tehdä kiusaamisen lopettamiseksi.

Kiusaamista vastustavista toimenpiteistä keskustellaan ja ryhmäytymistä vahvistetaan esimerkiksi ryhmänohjaajien ja opiskelijatutorien toimesta korostamalla, että

          • toisia oppilaita ei kiusata,
          • kiusattuja oppilaita yritetään auttaa,
          • syrjään jätettyjä oppilaita yritetään ottaa mukaan

Kodin ja koulun yhteistyö

Vanhempainilloissa, opettajan ja huoltajien tapaamisissa, puhelinkeskusteluissa, sähköposteilla sekä kirjallisilla tiedotteilla ennaltaehkäistään ongelmatilanteita ja luodaan yhteistä toimintakulttuuria koulun ja kodin välille. Huoltajien toivotaan kiusaamista havaitessaan ilmoittavan siitä luokanopettajalle, luokanvalvojalle/ryhmänohjaajalle, opinto-ohjaajalle tai rehtorille.

Järjestyssäännöt

Luokittain/ohjausryhmittäin tutustutaan erityisesti lukukausien alkaessa sekä myöhemmin aina tarvittaessa koulun järjestyssääntöihin.

Menettelytavat väkivalta-, kiusaamis- ja häirintätilanteissa

Koulussa jokaisen aikuisen velvollisuus on puuttua välittömästi väkivallan käyttöön, kiusaamiseen tai häirintään sekä ilmoittaa tapahtuneesta luokanvalvojalle/ryhmänohjaajalle, opinto-ohjaajalle ja rehtorille. Kiusaamis-, väkivalta- ja häirintätapaukset kirjataan.

Kiusaamisen määritelmä:

Kiusaaminen on toistuvaa henkistä tai ruumiillista väkivaltaa, jonka yksi tai useampi nuori kohdistaa yhteen ja samaan uhriin. Sen muotoja voivat olla

  • pilkkaaminen, haukkuminen, lällätys, häpäiseminen, ilkkuva matkiminen
  • pelottelu, uhkailu, kiristäminen, syrjiminen, eristäminen, pakottaminen, tahallinen väärinneuvominen, perättömien juttujen keksiminen
  • tavaroiden piilottelu tai luvatta ottaminen ja särkeminen
  • kuristaminen, töniminen, lyöminen, pureminen, potkiminen, nipistely
  • toisen tai toisten yllyttäminen yhtä vastaan, toisen puolustamisen estäminen, yksin jättäminen
  • sähköinen kiusaaminen

Toiminta kiusaamistapauksissa

Nakkilan perusopetuksessa on käytössä Kiva Koulu. Kiusaamistapauksissa edetään Kiva Koulu toimintaohjeen mukaisesti.

  1. Vakavat keskustelut kiusaajien ja uhrien kanssa
      • toistuvissa tapauksissa tiedote/yhteydenotto kotiin
      • seuranta
      • kiusaajan tehostettu tarkkailu koulupäivän aikana (tieto koko henkilökunnalle)
      • opettajan velvollisuus on kirjata kiusaamistilanteet ja toimenpiteet
  1. Vakavat keskustelut huoltajien kanssa, jos edelliset toimenpiteet ovat olleet hyödyttömiä
    Jos mahdollista, kirjataan sopimus ja seuranta kuten edellä.
    3. Asian käsittely Kiva -tiimissä.
    4. Asiantuntija-apu vakavissa ja pitkittyneissä tilanteissa.

8.4.8 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Toimintamalli kiireellisissä väkivaltatilanteissa:

  1. Tee välittömästi ilmoitus hätäkeskukseen, josta hälytetään poliisi ja muut viranomaiset
  2. Noudata hätäkeskuspäivystäjän ohjeita ja anna hänelle tilannekuvaus mahdollisuuksien mukaan.
  3. Rehtori, vararehtori tai vastuuopettaja johtaa tilannetta siihen asti, kunnes poliisi saapuu paikalle.
  4. Jokaisen opettajan tulee vastata sillä hetkellä opetettavina olevista oppilaista. Ensisijaisesti suojaudutaan käytettävissä oleviin tiloihin (lukittautuminen). Tiloista poistutaan (evakuointi), jos se on turvallista. Opettaja toimii oman harkintansa mukaan, jos selkeitä ohjeita ei sillä hetkellä ole saatavilla.
  5. Ensisijaisesti tulee pyrkiä estämään kuolemantapaukset ja loukkaantumiset.
  6. Kun poliisi saapuu paikalle, tilanteen johtaminen siirtyy sille.
  7. Pelastushenkilöstö huolehtii loukkaantuneista, mutta koulun henkilöstön tulee varmistaa, että kaikki loukkaantuneet saatetaan pelastushenkilöstön välittömän avun kohteeksi

Jos suojaudutaan sisälle (lukittautuminen):

  • mennään luokkiin tai muuhun lukittavaan suojapaikkaan, lukitaan ovet ja ikkunat
  • pysytään pois ikkunoista ja ovien edustalta, pysytään matalana, sammutetaan valot
  • kasataan ovien eteen pulpetteja ja pöytiä tms., jos mahdollista
  • odotetaan kunnes poliisi avaa oven tai ovien avaaminen itse on varmasti turvallista

Jos tiloista poistutaan (evakuoidaan):

  • liikutaan aina poispäin uhkasta
  • ohjataan oppilaat kauempana olevalle kokoontumispaikalle
  • jos ollaan ulkona ja vaara-alue on siellä, ohjataan oppilaat sisälle, jos mahdollista

Toimintamalli ei-kiireellisissä väkivaltatilanteissa:

  1. Jokaisen koulussa työskentelevän aikuisen ja myös oppilaan velvollisuus on tuoda väkivallan uhka opettajan ja sitä kautta rehtorin tietoon mahdollisimman pian.
  2. Rehtori tai hänen varahenkilönsä ottaa yhteyttä poliisiin toimintaohjeiden saamiseksi
  3. Rehtori osallistuu poliisin tekemään uhka-arvioon ja sen jälkeen noudatetaan poliisin antamia ohjeita.
  4. Ilmoitetaan uhkauksesta ja jatkotoimista koulutoimen johdolle.
  5. Jos asia on oppilaiden tiedossa ja on riski hallitsemattomien huhujen leviämiseen, tiedotetaan oppilaille ja huoltajille asiasta. Tiedottamisessa noudatetaan poliisin ohjeita ja koulun oman kriisitiedottamisen linjauksia.