Esittäytyminen: Muista kierrättää joka kerralla osanottajalista. Alussa on tärkeä tutustua toisiinsa, kertoa jotain henkilökohtaista itsestään, odotuksista, omista kokemuksista, tunteista… tutustumalla opimme luottamaan toisiimme ja se on ryhmässä yksi oleellinen tavoite työskentelyn onnistumiseksi.

Teoria: Teoriaosuudessa kuvataan hyvinvointiin vaikuttavat tekijät yhteisössä. Mistä tässä tekijässä on kysymys? Miten se vaikuttaa sosiaaliseen hyvinvointiin? Tutkimustiedon ja teorian linkittyminen arkeen on olennaista. Vaakamallin taustalla on teoreettinen ymmärrys hyvinvoinnin tekijöistä. Ryhmätöissä näitä tekijöitä työstetään arkeen. Vaikka kaikki osallistujat eivät rakasta teoriaa, se on silti tavoitteellisen toiminnan perusta. Sen ei tarvitse olla pitkä, mutta sen on tarjottava ymmärrettävä pohja hyvinvointia luovan toiminnan suunnittelemiselle.

Dokumentointi: Ryhmästä sovitaan joku, joka tekee muistiinpanot. Ne toimivat muistiinpalauttajina ja ne voidaan jakaa muille osallistujille koulutuksen jälkeen.

Ryhmätyöt: Tehtäväksianto on oltava riittävän selkeä. Yksi asia kerrallaan (paperilla, dialla). Älä päästä syntymään yleistä hässäkkää. Dokumentointi ja purkaminen suunnitellaan etukäteen (läppärit, tikulla, fläppitaulu, jne.)
Aikataulu: Kerro, kuinka paljon käytössä aikaa ryhmätyöhön, jotta ryhmät osaavat suhteuttaa toimintansa siihen. Heti ryhmien muodostuttua ja ryhmätöiden käynnistyttyä käy ryhmissä varmistamassa, että kaikki ovat ymmärtäneet tehtäväksiannon tarkoittamallasi tavalla ja pääsevät käyntiin.

Materiaali: Jos jaat monisteita, huolehdi että niitä on riittävästi. Materiaali voidaan jakaa myös sähköisenä ja tallentaa sähköiseen kansioon. Mieti, missä vaiheessa jaat paperit. Aina kun jaat materiaalia, osallistujat kiinnittävät huomionsa siihen ja selaamisen aikana kerrottu jää kuulematta. Esimerkiksi ryhmätyöhön liittyvä aineisto kannattaa jakaa vasta tehtäväksiannon jälkeen.

Koulutuksen päätös: Älä anna koulutuspäivän tai –tilaisuuden loppua yleiseen hälinään esimerkiksi kokoamalla palautelappuja tai yrittämällä huutaa jotain yleisen puheensorinan ylitse. Kokoa päivä jämäkästi ja mieti jo etukäteen, miten päätät tilaisuuden. Tilaisuus tulisi pyrkiä lopettamaan loppunousuun, johonkin mieltä nostavaan, josta jää hyvä mieli ja mukava lähteä eteenpäin. Aloitus ja päätös ovat tärkeitä hetkiä koulutuksessa, vaikka kesto voikin olla lyhyt.

Palaute: PAlaute eli kolahdukset kootaan joka tilaisuuden jälkeen (esim. Kolahdukset: mikä kolahti tänään? mikä ei? Mitä opit? Mitä oivalsit?). Verkossa on mahdollista koota palautetta palautelaatikon avulla.

Kiitokset: Vastuuhenkilö kiittää tarvittaessa koulutuspaikan henkilöstöä, mikäli ollaan muualla kuin omassa organisaatiossa. Hän myös katsoo, että koulutustila jää hyvään kuntoon (ylimääräiset paperit, roskat ym. pois). Kouluttaja kiittää myös niitä, jotka ovat osallistuneet jotenkin prosessiin, esim. esittämällä ryhmätyön tuloksia jne. Osallistujia onkin hyvä sitouttaa mahdollisimman paljon esimerkiksi ryhmätöiden purkamiseen. Se on osa prosessiin kuuluvaa sitouttamista ja innostaa toivottavasti ryhtymään kouluttajaksi.