Yhteinen ymmärrys ja kieli

- Varmistetaan, että työyhteisön jäsenet ymmärtävät hyvinvointiin liittyvien ilmiöiden merkityksen ja puhuvat yhteistä kieltä keskustellessaan hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista ilmiöistä.

- Sisältö: Määritelmä ja kokonaiskuva, kiusaamisen ilmiö.

Kartoitus

- Kartoitetaan läpi mitkä tekijät ovat yhteisön hyvinvointiin liittyvät tekijät (mikä toimii hyvin, missä pitäisi kehittää). Tätä analyysiä voi tehdä esimerkiksi uudelleen lähijaksojen päätyttyä uuden kauden aluksi.

- Sisältö: STOp-analyysi: vahvuuksien ja kehittämiskohteiden kartoitus ryhmissä.

Pelisääntöjen päivittäminen ja yhteisön sitouttaminen niihin

- Päivitetään olemassa olevat tai luodaan pelisäännöt yhteisenä prosessina ja sitoutetaan koko yhteisö toimimaan niiden mukaan. Tätä toimintatapaa voidaan sitten hyödyntää myöhemmin, kun tarvitaan yhteisiä menettelytapoja.

- Sisältö: kiusaamiseen puuttumisen menettelytavat; yhteisön prosessi luoda yhteisesti sovitut menettelytavat.

Hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen

- Käydään läpi yhdessä, mitä hyvinvointi on miten siihen on mahdollista vaikuttaa.

- Sisältö: Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin strategisena johtamisvälineenä.

Hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden soveltaminen arkeen koko työyhteisön yhteisenä prosessina

- Kartoitusvaiheen kehittämiskohteista ja Vaakamallin hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tehdään yhteisön oma hyvinvoinnin ”kehittämiskartta”. Kartan pohjalta aletaan työstää hyvinvointiin vaikuttavia tavoitteita toimenpiteiksi ja arjen sovelluksiksi yhteisön yhteisenä prosessina. Tämä vaihe kestää pidemmän aikaa, jotta kaikki tavoitteet ehditään käydä läpi.

- Sisältö: Vaakamallin, kartoitusvaiheen kehittämiskohteiden (kohta 2) ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden (kohta 4) pohjalta vetäjä on tehnyt hyvinvoinnin kehittämiskartan. Työskentely käynnistyy vaiheittain ja osatavoitteittain.
 
Arviointi ja hyvinvoinnin jatkokehittämiskohteiden määrittely

- Kun Vaakamallin menettelytavat ja kaikki kymmenen hyvinvointiin vaikuttavaa tavoitetekijää on käyty yhdessä läpi, arvioidaan toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Tässä on myös yhteisen ”juhlan” paikka.

- Sisältö: Vaakamallia peilataan jo tehtyihin ja toisaalta arjesta nouseviin kehittämistavoitteisiin. Prosessiarvioinnin pohjalta ja käynnistyy luontevasti seuraavan vuoden hyvinvointiin vaikuttavien kehittämiskohteiden kartoitus, ja yhteisön strateginen hyvinvointityö ja sen johtaminen jatkuu. Prosessi toistuu vaiheista (3, jos päivitetään pelisääntöjä) tai kohdasta (5, jos kehitetään) uutena syklinä.

Organisaation toiminta (hyvinvoinnin rakentamiseksi) voidaan kiteyttää kolmeen perustekijään:

- mitä tehdään (Vaakamallin tavoitteet),
- miten tehdään (Vaakamalli puretaan arkeen koulutuksessa) ja
- missä hengessä tehdään