24.10.2019 Sakari Ahola ja Jenny Spoof

Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon sukupuolten välisestä tasa-arvosta koulutuksessa ja työelämässä. Vaikka sukupuolten tasa-arvo on yleisesti kehittynyt, on Suomessa alojen eriytyminen sukupuolten mukaan säilynyt voimakkaana. Tämä käy ilmi Valtioneuvoston rahoittamasta tutkimushankkeesta Purkutalkoot – Koulutuksen ja työelämän sukupuolisegregaation purkaminen, jonka toteuttivat Nuorisotutkimusverkosto yhdessä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa. Asiasta kirjoitti myös Helsingin sanomat 30.9.2019 ”Sukupuolittuneet polut”-lehtijutussaan, jossa kasvatustieteen ja tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kyseltiin alojen välisistä eroista.

Purkutalkoot-hanke keskittyi selvittämään yläasteelta toiselle asteelle siirtyvien koulutussuunnitelmia ja näkemyksiä ammattialojen sukupuolieroista, kun taas Helsingin sanomat tarkasteli asiaa korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Molemmissa päätelmä on sama, naiset suuntautuvat miehiä selvemmin sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloille. Miehet taas hakeutuvat useimmin teknisille aloille. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä pohtinut opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä Katse korkealle – Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön esittikin, että korkeakouluyhteistyön tulisi tukea sukupuolisegregaation purkamista.

Purkutalkoot-hankkeen selvitysten keskeisenä tuloksena on, että nuorten koulutusvalinnat kumpuavat yksilöllisten elämäntilanteiden kokonaisuuksista, joissa merkityksellisiä ovat niin perhe, kaverit, harrastukset, sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt, rakenteet ja käytännöt kuin alueelliset tekijät. Näillä tekijöillä on vaikutusta siihen, miten tietyt koulutusalat vetävät hakijoita puoleensa.

Kouluilla onkin tärkeä rooli siinä, miten ne kannustavat ja jakavat tietoa eri koulutusaloista ja ammateista. Kuten SISU-hankkeen Miten paljon yhteistyöllä voidaan vaikuttaa -blogitekstissä todettiin, on rehtoreilla varsin vahva näkemys siitä, että yhteistyöllä voidaan vaikuttaa lukiolaisten koulutus- ja urasuunnitelmiin sekä jatko-opintovalintoihin. Vaikuttaminen sukupuolisegregaatioon koettiin kuitenkin huomattavasti hankalammaksi. Kyselyyn vastanneista rehtoreista viidennes koki, että korkeakouluyhteistyön avulla voidaan vaikuttaa sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutusvalintoihin. Työelämäyhteistyön vaikuttavuuteen uskoi vain 17 prosenttia. Tuloksissa näkyy kuitenkin se, että mitä enemmän ja monipuolisempaa yhteistyötä lukiot tekevät, sen enemmän rehtorit uskovat, että näin voidaan vaikuttaa sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutusvalintoihin.

Oheisissa kuvioissa on tarkasteltu tarkemmin lukioissa käytössä olevien yhteistyömuotojen yhteyksiä rehtorien näkemyksiin. Esimerkiksi lukioissa, joissa järjestetään korkeakoulujen kanssa yhteisiä projekteja tai opintojaksoja, 37 prosenttia rehtoreista koki, että yhteistyöllä voidaan vaikuttaa lukiolaisten sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutusvalintoihin. Niissä lukioissa taas, joissa vastaavaa toimintaa ei ollut, vain 15 prosenttia rehtoreista koki, että yhteistyöllä voidaan vaikuttaa. Myös se, että lukioilla on korkeakoulujen kanssa kurssiyhteistyötä, näyttäisi olevan yhteydessä rehtoreiden näkemyksiin yhteistyötoiminnan vaikuttavuudesta (kuvio 1).

Kuvio 1. Lukioissa käytössä olevien korkeakouluyhteistyön muotojen yhteys rehtorien arvioon siitä, voidaanko sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutusvalintoihin vaikuttaa.

Työelämäyhteistyön osalta niissä lukioissa, jotka tarjosivat opiskelijoilleen TET-harjoittelua, 25 prosenttia rehtoreista koki, että yhteistyöllä voidaan vaikuttaa sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutusvalintoihin, kun taas niissä lukioissa, joissa TET-harjoittelua ei järjestetty vain pieni osa (8 %) rehtoreista oli tätä mieltä (kuvio2). TET-harjoitteluiden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita valitsemaan sellaisen alan harjoittelupaikka, jonka jatko-opiskelusta he ovat kiinnostuneita. Käytännön tasolla tämä kuitenkin harvoin toteutuu, vaan yleensä opiskelija valitsee itselleen sen helpoimman harjoittelupaikan, usein vielä vanhemman tai kaverin kautta, joka toisaalta tukee jo olemassa olevia käsityksiä työelämästä. Rehtoreiden mukaan lukiolaisten motivointi TET-harjoitteluun koetaan haasteeksi. TET-harjoittelun avulla pystyttäisiin kuitenkin tukemaan monia lukiokoulutukselle tärkeiden tavoitteiden saavuttamista (ks. Lukiolaisten työelämään tutustuminen -blogiteksti).



Kuvio 2. Lukiossa käytössä olevien työelämäyhteistyön muotojen yhteys rehtorien arvioon siitä, voidaanko sukupuolen mukaan eriytyneisiin koulutusvalintoihin vaikuttaa.

Mikäli halutaan saada aikaan muutoksia nuorten koulutus- ja ammattivalinnoissa sekä siten tasata sukupuolten mukaan jakautuneita aloja, vaatii se muutoksia laajemmalla kentällä. Purkutalkoot-hankkeen tutkijat toteavatkin, että nuorten päätöksentekoon vaikuttaa laaja joukko yksilö-, yhteiskunta- sekä organisaatiotason tekijöitä, jolloin segregaation purkaminen vaatii poliittisia ja käytännön toimenpiteitä sekä koulutuksessa ja työelämässä että nuorisotyössä ja vapaa-ajan toiminnassa.