Oppivelvollisuuden laajentuminen tuo perusopetukseen 1.8. 2021 alkaen uuden tehostetun ohjauksen tehtävän 8. ja 9. vuosiluokille. Olemme lähteneet kehittämään tehostettua ohjausta osana perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämishanketta vuosille 2021-2022. Tässä kehittämisen kärkinä ovat työelämäpainotteinen perusopetus, perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyön muodot sekä koulujen toimintakulttuurissa ”koko koulu ohjaa” – periaatteen vahvistaminen. ”Kaikki ohjaa ” –periaate edellyttää johtamista, rehtorin ja opon tiivistä yhteistyötä, jotta henkilöstö sitoutuu mukaan.

Pääkaupunkiseudulla nuorten yksilöllisiä vahvuuksia painottava TEPPO –työelämäpainotteinen perusopetus on laajalti käytössä oleva nuorten toimijuutta ja opintoihin sitoutumista vahvistava toimintamalli. Siitä saatuja myönteisiä kokemuksia on luonteva jatkaa osana oppivelvollisuuden laajentamisen ja tehostetun ohjauksen tavoitteita. Tehostetun ohjauksen tavoitteena on antaa nuorelle pärjäämiskykyä eli taitoja, joiden avulla hän oppii hallitsemaan itseään ja kasvuaan koskevia asioita ja valintoja niin opinpolulla kuin koko elämässään. Tähän tarvitaan moniammatillisten toimijoiden verkostoyhteistyötä. 

Tärkeä osa tehostettua ohjausta on ennakoiva monialainen ohjaustyö nuoren yksilöllisistä tarpeista käsin peruskoulun aikana ajoissa ennen päättövaiheen valintoja. Saattaen vaihtava –nuori saa toimijuudelleen vahvaa tukea moniammatillisesta ohjaustyöstä siirtyessään peruskoulusta toisen asteen opintoihin, kun tiedonsiirtoon, tutustumisiin ja tietoon työelämästä, uramahdollisuuksista ja ammattialoista on yhteistä tahtoa ja käytännöllisiä toimintatapoja. Ajoissa peruskoulun aikana tehtävä vahva koulutusrajat ja hallintokunnat ylittävä yhteinen moniammatillinen työ auttaa ammattilaisia ennakoimaan viisaasti mahdollisia haasteita nuoren opinpolulla ja näkemään nuoren kokonaistilanteen paremmin. Se avaa ikkunoita tiedolla ohjaamiseen ja ohjaukselliseen innovointiin, kun ohjaustyössä on laaja-alainen ammatillinen ja tutkimuksellinen osaaminen mukana. Yhteinen osaamisen jakaminen auttaa kehittämään toimivia ns. matalan kynnyksen toimintatapoja nuorten tarpeisiin erityisesti ohjauksen liittymispinnoissa, joissa nuori valmistautuu, lähtee ja tulee uuteen oppimisen ja kasvun ympäristöön.


Kuva: Helsingin kaupungin suunnittelema toimintamalli perusopetuksen jälkeen toteutettavalle ohjaukselle

Eri koulutusasteiden ja yli hallintorajojen toimijoilla on tällä hetkellä erinomaisia toimintatapoja ja malleja nuorten kasvun, oppimisen ja kehityksen palveluina. Mutta osataanko ja onko paikkoja jakaa tätä osaamista? Ehkä suurin työ oppivelvollisuuden laajentamisessa onkin oivallus tai suostumus nähdä oma työ osana nuoren kokonaisvaltaista ohjauspalvelua, jota toteuttaa oman palvelun viitekehyksestä käsin eri ammattilaiset yhdessä. Peruskoulussa opo arvioi oman asiantuntijuutensa kautta nuoren tehostetun ohjauksen tarvetta. Jo edellä mainittujen teemojen lisäksi kulttuurin ja kielen huomioiminen, nuoren hyvinvointi, osallisuus ja kuuleminen itseä koskevissa asioissa ja valinnoissa, kodin ja koulun yhteistyö, tiedolla ohjaaminen ovat myös huomioitavia näkökulmia tehostettuun ohjaukseen. Näissä teemoissa voi onnistua monialaisen ohjauksen verkostotyönä, joka jakaa näkemyksen ohjauksesta elinikäisenä matkana ja kasvuna.

Kirjoittajat:
Riina Ståhlberg, Erityissuunnittelija
Kasvatus ja koulutus, Lukio- ja ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö
Helsingin kaupunki
riina.stahlberg@hel.fi

Tuulia Tikkanen, Erityissuunnittelija
Kasvatus ja koulutus, Perusopetuspalvelu
Helsingin kaupunki
tuulia.tikkanen@hel.fi

Edellinen |Seuraava| Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 19, toukokuu 2021

https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus19