Maaliskuussa Kohtaamo-hanke kysyi ohjaamoiden työntekijöiltä, mitä ohjaamotyöstä on opittu ja oivallettu ja mitä monialaisen työn oppeja haluaisi jakaa muillekin. Vastauksia tuli 16 kappaletta, mutta jaetut kokemukset olivat sitä arvokkaampia.

Monialaisen työn organisoimiseen liittyvistä vaikeuksista saivat eniten mainintoja

• hallintorajojen ylittäminen eri organisaatioiden kesken, kun eri sektorien toimijoilla on totutut lokeronsa, toimintatapansa, tietojärjestelmänsä
• tietämättömyys toisen palveluista ja menetelmistä ja ammatillisista käytännöistä
• esimiesten ja ylemmän johdon sitoutumattomuus
• yhteisen ajan puute.

Tärkeimpinä onnistumisen elementteinä nähtiin

• toisen osaamisen ja asiantuntemuksen kunnioitus
• yhteisen ajan järjestäminen ja yhteisen keskustelun käyminen
• omien organisaatioiden aito tahtotila monialaisen palvelun kehittämiseen ja epävarmuuden sietäminen.

Parhaina ratkaisuina kiperiin kysymyksiin mainittiin

• yhteisten prosessien suunnittelu ja niistä sopiminen - ei toimita vain oman organisaation käytäntöjen mukaan
• avoin tiedonvaihto ja oman asiantuntemuksen jakaminen muille
• asiakaslähtöisesti toimiminen: asiakkaat ovat yhteisiä ja heidän tarpeidensa mukaan sovitellaan, joustetaan ja hyödynnetään verkostoa oikea-aikaisesti

Kyselyn vastaukset heijastivat hyvin niitä jännitteitä, joiden kanssa verkosto-organisaatiot ja monialaista työtä tekevät työyhteisöt päivittäin kamppailevat. Jännitteet ovat paradoksaalisia ja pysyviä ilmiöitä, koska niiden osatekijät ovat itsessään mielekkäitä. Hyödyt saattavat kertyä eri toimijoille, joten jännitteiden taustalla piilee usein eturistiriitoja. Esimerkiksi:

• Selkeät roolit helpottavat asiakasprosessin sujumista, mutta uudella tavalla tekeminen ja oman roolin ulkopuolelle astuminen lisää oppimista.
• Omiin tarpeisiin optimoitu järjestelmä ja sujuva jargon lisää tehokkuutta, mutta vaikeuttaa verkosto-organisaation elintärkeää tiedonvaihtoa.
• Asiakastapauksista oppiminen hyödyttää työntekijöitä ja organisaatiota, mutta asiakkaalla on vahva yksityisyyden suoja.

Vastausten perusteella monilla vastaajilla on hyvä ymmärrys siitä, että verkosto-organisaation toimintaa auttavat verkostotyön hyväksi havaitut kulmakivet: tunteminen, luottaminen ja sitoutuminen (ks. esim. Järvensivu, 2019). Myös kompleksisuusteorioiden mukaan sotkuisten ongelmien ratkaisu piilee systeemin osien välisessä suhteessa. Monialainen työ on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Kuntien toimintakentän moninaisuus, monitasoisuus, monimuotoisuus ja yhteenkietoutuneisuus vaativat myös palvelutuotannolta kompleksisuuden lisäämistä (vrt. Zitting, Joensuu & Puustinen 2018)

Kirjoittaja:
Satu Meriluoto
Kohtaamo-hanke / Keski-Suomen ELY-keskus

Lähteet:

Järvensivu, T. (2019) Verkostojen johtaminen: opi ja etene yhdessä. 2019. BoD - Books on Demand.

Zitting, J., Joensuu, M. & Puustinen, A. (2018) Kunnat ja verkostot – himmeleitä, hirveleitä ja hässäkkää. Teoksessa J. Lammintakanen & S. Laulainen Sanna (toim.), Kohti vaikuttavaa päätöksentekoa ja johtamista hyvinvointipalveluissa (s. 60–72). Kuopio: University of Eastern Finland.

Edellinen |Seuraava| Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 19, toukokuu 2021

https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus19