Käsityön kunnallinen ops, Suomen luokat 1-2

Duodji, suomaluohkát 1-2

DUODJI

Čuovvut váldegottálaš ja guovloguovdásaš oahppoplána

Duodji jahkeluohkáin 1-2

Duoji doaibman lea addit oahppiide vejolašvuođa ovdanbuktit iežas plánejeaddjin, válmmašteaddjin ja árvvoštallin.

Oahppi oahpahuvvo oahpásmuvvat duoji sierra materiálaide ja teknihkáide máŋggabealagit.

Duoji bajásgeassinulbmilin lea oahpahit oahppi arvvusatnit iežas ja nuppiid barggu. Lassin dat stivre oahppiid áddet kultuvrraid máŋggabealatvuođa ja ovttaveardásašvuiođa.

Duoji oahpahusa ulbmilat jahkeluohkáin 1-2

1. Roahkasmahttit oahppi duddjot
2. Addit oahppái gárvvisvuođa plánet persovnnalaš duoji roahkasmahttimiin su hutkat ja iskkadit
3. Oahpahit oahppi iskkadit dorvvolaččat earálágan bargovugiid ja materiálaid.
4. Doarjut oahppi árvvusatnit iežas ja dovdat buorre miela duddjonproseassa áigge ja gárvves duodji duojárin.
5. Oahpásmahttit oahppi sámi duodjeárbevirrui, dan ivdnemáilbmái, materiálaide ja bargovugiide.
6. Oahpahit árvvusatnit lagaš birrasa luonddumateriálaid duodjemateriálaid ođđasitatnima ja bistevaš ovdáneami.


Duoji ulbmiliidda gullet guovddáš sisdoalut jahkeluohkáin 1-2.

Sisdoaluid sáhttá deattuhit sierra vugiiguin, goittotge nu, ahte oahppit oahpásmuvvet luohkáid 1-2 áigge máŋggabealagit duodjemateriálaide ja bargovugiide.

Maiddái jagiáiggit ja ávvubeaivvit galget vuhtiiváldot lunddolaččat duoji oahpahusas.

Duoji sisdoalut leat juhkkon hutkamii, iskkadeapmái, plánemii, bargamii, dokumenteremii ja árvvoštallamii.

Hutkan: Duoji hutkkus sáhttá bohciidit iežas dovdomáilmmis, lagaš birrasis dahje miellagovahusmáilmmis, dego máidnasiin. Hutkamii veahkkin oahppi oahpásmuvvá vuođđohámiide, ornameanttaide ja máŋggabealat govvamateriálaide. Hutkama sáhttá hárjehallat maiddái joavkkus.

Iskkadeapmi: Duoji oahpahusas iskkadat sierra materiálaid ja bargovugiid máŋggabealagit.

Materiálaid sáhttá juohkit dipma (láiggit ja gággát) ja garra (bábir, metálla, dákti ja muorra) materiálaide. Materiálaide oahpásmuvvat ee. dutkamiin daid iešvuođaid, ráhkadusa ja geavahanvejolašvuođaid.

Plánen: Plánema lea álkkimus álggahit omd. duodjemateriála ivnni válljemiin. Dasto sáhttá plánegoahtit minstara ja málle. Plánendáidduid lassánettiin sáhttá vuolggasadjin leat problemačoavdin dahje atnudárkkuhus.

Dehálaš lea ahte oahppi oažžu doarvái doarjaga ja jođiheami vai barggu plánen vuolgá bures johtui.

Bargan: Duoji oahpahus lea váldoáššis doaimma jođiheapmi, dego heahkkalastin- dahje návlenoahpahus. Danin oahpahus galgá leat ráfálaš ja roahkasmahtti.

Duoji guovddáš bargovuogit

Láigeduojit: bárgen, botnjan ja diehpi duddjon
-gággá herven: vaffelgággá herven, gággá deaddin

-Goarrun: gieđaiguin goarrun, árppu coggan nálločalbmái, čuolmma ráhkadeapmi, jed.
-minstara sárgun ja dan mielde vadjan ja goarrun

Gođđin: herven ráma sisti

Duhppen
Muorraduodji: mihtideapmi, návlen, sahán, sadjin, pussen ja málen

Metálladuodji: metállaárppu sojaheapmi ja botken

Dákteduodji: -pussen, geallan ja herven

Náhkkeduodji: vadjan, liibmen

Buđaldallan: báhpára gaikun, čuohppan, ráigan ja liibmen

-duhppen

-huksen dahje ráhkadeapmi

Duoji oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktaseaddji ulbmilat jahkeluohkáin 1-2

Oahpahusas geavahat tekstiiladuoji ja teknihkálaš duoji bargolanjaid lassin maiddái vejolaččat earáge bargobirrasiid ovdamearkkadihtii luonddubirrasa. Maiddái skuvlla olggobeale duojáriid luhtti guossástallamat ja sin jođihusas bargan dahje duddjon doarju duoji oahpahusa ulbmiliid.

Oahpahat oahppi geavahit bargobiergasiid dorvvolaččat ja seailluhit daid iežaset sajiin. Lassin bargobirrasa dorvvolašvuođas fuolahat čorgemiin dan diimmu loahpas.

Jođiheapmi, sierranastin ja doarjja jahkeluohkáin 1-2

Oahpahusas vŧhtiiváldit oahppiid earálágan gárvvisvuođaid duoji plánemii ja duddjomii. Juohkehaš galgá oažžut doarvái áiggi ja roahkasmahtti stivrema. Bargu galgá beassat njuovžilit johtui ja ovdánit nu ahte oahppi sáhttá luohttit iežas dáidduide ja oažžut duoji gárvvisin.

 Oahppi oahppama árvvoštallan duojis jahkeluohkáin 1-2

Árvvoštallamis deattuhuvvo miehtemielalaš máhcahaga addin oppa duodjeproseassa áigge. Máŋggabealat duoji oahpahusain fállat oahppái vejolašvuođa iežas nanuvuođaid ovddideapmái. Oahppit oahpásmahttojuvvojit árvvoštallat iežaset oahppama ja dahkat veardádallanárvvoštallama máŋgga eará láhkai.

 

 

 

KÄSITYÖ

KÄSITYÖ

Noudatamme valtakunnallista ja seutukunnallista opetussuunnitelmaa

Käsityö vuosiluokilla 1-2

Käsityön tehtävänä on antaa oppilaalle mahdollisuus ilmaista itseään suunnittelijana, valmistajana ja arvioitsijana.

Oppilasta ohjataan tutustumaan käsityön eri materiaaleihin ja tekniikoihin monipuolisesti.

Käsityön kasvatustehtävänä on opettaa oppilasta arvostamaan omaa ja toisten työtä. Lisäksi se ohjaa oppilaita ymmärtämään kulttuurien moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Käsityön opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

  1. Rohkaista oppilasta käsityön tekemiseen.
  2. Ohjata oppilasta käsityön eri vaiheissa; suunnittelussa, valmistamisessa ja tuotoksen arvioimisessa.
  3. Antaa oppilaalle valmiuksia suunnitella persoonallinen käsityö rohkaisemalla häntä keksimään ja kokeilemaan.
  4. Ohjata oppilasta kokeilemaan turvallisesti erilaisia työmenetelmiä ja materiaaleja.
  5. Tukea oppilaan itsearvostusta ja tuottaa mielihyvää käsityöprosessin aikana ja valmiin työn tekijänä.
  6. Tutustuttaa oppilas saamelaiseen käsityöperinteeseen, sen värimaailmaan, materiaaleihin ja työmenetelmiin.
  7. Opettaa arvostamaan lähiympäristön luonnonmateriaaleja, käsityömateriaalien kierrätystä ja kestävää kehitystä.

Käsityön tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2

Sisältöalueita voidaan painottaa eri tavoin, kuitenkin niin, että oppilaat tutustuvat luokkien 1-2 aikana monipuolisesti käsityömateriaaleihin ja työtapoihin.

Myös vuodenajat ja juhlapäivät tulee huomioida luontevasti käsityön opetuksessa.

Käsityön sisältöalueet on jaettu ideointiin, kokeiluun, suunnitteluun, tekemiseen, dokumentointiin ja arviointiin.

Ideointi: Idea käsityöhön voi tulla omasta tunnemaailmasta, lähiympäristöstä tai mielikuvitusmaailmasta, kuten saduista. Ideoimisen helpottamiseksi oppilas tutustuu perusmuotoihin, ornamentteihin ja monipuoliseen kuvamateriaaliin. Ideointia voidaan harjoitella myös ryhmissä.

Kokeilu: Käsityön opetuksessa kokeillaan eri materiaaleja ja työtapoja monipuolisesti.

Materiaalit voidaan jakaa pehmeisiin (langat ja kankaat) ja koviin (paperi, metalli, luu ja puu) materiaaleihin. Materiaaleihin tutustutaan mm.tutkimalla niiden ominaisuuksia, rakennetta ja käyttömahdollisuuksia.

Suunnittelu: Suunnittelu on helpointa aloittaa esim. käsityön materiaalin värin valitsemisesta. Sitten voidaan alkaa suunnitella kaavaa ja mallia. Suunnittelutaitojen kasvaessa voi lähtökohtana olla ongelmanratkaisu tai käyttötarkoitus.

Tärkeää on että, oppilas saa riittävästi rohkaisua ja ohjausta, jotta työn suunnittelu lähtee sujumaan joustavasti.

Tekeminen: Käsityön opetus on pääasiassa toiminnallista ohjausta, kuten virkkaamisen tai

naulaamisen opettamista. Siksi sen tulee olla kiireetöntä ja kannustavaa.

Käsityön keskeisimmät työtavat

Lankatyöt: -palmikointi, nyörittäminen ja tupsun valmistaminen

-kankaan koristelu; vohvelikangaspujotus, kankaanpainanta ( palikka- ja mallinepainanta)

Ompelu: -käsinompelu; langan neulaan pujottaminen, solmun tekeminen, etu- ja pykäpistot

-kaavan piirtäminen ja sen mukaan leikkaaminen ja ompelu

Kudonta: -pujottelu kudontakehyksessä

Huovutus

Puutyöt: -mittaaminen, naulaaminen, sahaaminen, hiominen ja maalaaminen

Metallityöt:-metallilangan taivuttelu ja katkaiseminen

Luutyöt: -hiominen ja koristeleminen

Nahkatyöt: -leikkaaminen, liimaaminen

Askartelu: -paperin repiminen, leikkaaminen, reiittäminen ja liimaaminen

-muovailu

-rakentaminen

Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Opetuksessa käytetään tekstiilityön ja teknisen työn tilojen lisäksi myös mahdollisuuksien mukaan muitakin työympäristöjä esimerkiksi luonnonympäristöä. Myös koulun ulkopuolisten käsityöntekijöiden luona vierailut ja heidän ohjauksessaan työskentely tukee käsityön opetuksen tavoitteita.

Oppilaita opetetaan käyttämään työvälineitä turvallisesti ja säilyttämään niitä omilla paikoillaan. Lisäksi työympäristön turvallisuudesta huolehditaan siistimällä se tunnin päätyttyä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä vuosiluokilla 1-2

Opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset edellytykset käsityön suunnitteluun ja tekemiseen. Jokaisen tulee saada riittävästi aikaa ja kannustavaa ohjausta. Työskentelyn tulee päästä mutkattomasti alkuun ja edetä omiin kykyihin luottaen onnistuneesti valmiiseen tuotokseen.

Oppilaan oppimisen arviointi käsityössä vuosiluokilla 1-2

Arvioinnissa korostuu myönteisen palautteen antaminen koko käsityöprosessin aikana. Monipuolisella käsityön opetuksella tarjotaan oppilaalle mahdollisuus omien vahvuuksien kehittämiseen. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tehdä myös vertaisarviointia monin eri tavoin.