Duodjin eli saamen käsityön opetuksen kuntatason opetussuunnitelma Enontekiöllä ja Utsjoella

1. Johdanto

Tätä kuntatason opetussuunnitelmaa käytetään saamenkielisessä opetuksessa Enontekiön ja Utsjoen peruskouluissa.

Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (22.12.2014) mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielellinen osaaminen ja kulttuuritausta otetaan huomioon perusopetuksessa. Kunkin oppilaan kielitaitoa ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilasta ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslaissa mainittua oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Saamelaisopetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä luoda heille mahdollisuus oppia saamelaista kulttuuriperinnettä. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista.

1. Duodji oppiaineena ja kulttuurin kantajana

Saamen käsityö eli duodji on saamelaisen aineellisen kulttuurin ydin. Duodji kehittää oppilaan käytännöllistä, motorista, kulttuurista ja esteettistä osaamista. Duodji on yksi niistä oppiaineista, joiden kautta oppilas tutustuu saamelaiseen historiaan ja kulttuuriin sekä sen avulla vahvistaa omaa kulttuuritaustaansa ja -identiteettiään.

Opetuksen perustana ovat saamelainen arvomaailma, saamelainen käsitys maailmasta, perinteinen osaaminen ja sen välittäminen, duodjin ja sen tekemisen arvostaminen, ekologiset arvot ja ympäristönsuojelu. Saamen käsityöprosessi on sosiaalista toimintaa, jonka avulla ihminen tuntee kuuluvansa johonkin. Perinteisen osaamisen välittäminen ja opettaminen edellyttävät luonnollisesti läheistä yhteistyötä koulun, kotien, sukujen ja saamen käsityöntekijöiden välillä.

Sanat ”duodji” ja ”duddjon” kuvaavat saamelaista käsityötä ja muotoilua. Verbi ”duddjot” (työskennellä käsin) sisältää myös henkisiä arvoja, ymmärryksen estetiikasta ja käytännöllisyyden yhdistämisestä. ”Duodji” ja ”duddjon” ei tarkoita pelkästään käsin tekemistä, vaan sen kautta välittyvät kulttuurin keskeiset arvot, kieli ja aineellisen kulttuurin ydin, työtavat ja materiaalien tunteminen sekä siihen liittyvä arvo- ja ajatusmaailma. Duodji ilmentää alkuperäiskansaidentiteettiä ja osoittaa siihen kuulumista sekä peilaa ihmisen ja luonnon välistä vahvaa yhteyttä.

Koska saamelainen yhteiskunta on kokenut muutoksia kulttuurisessa kasvatuksessa ja saamen käsityötaitojen oppiminen on siirtynyt lähinnä muodollisen opetuksen vastuulle, on opetussuunnitelmalla merkittävä vaikutus oppilaan kulttuuri-identiteetin rakentamisessa, vahvistamisessa ja ylläpitämisessä.

Duodjin opetuksen tavoitteena ei ole pelkästään itse duodji, vaan myös se millaisia asioita ihmisen tulee ottaa huomioon ennenkuin aloittaa työskentelyn. Kukin työvaihe on osa suurempaa kokonaisuutta. Opetuksessa painotetaan perinteitä, oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja yhteisöllistä työskentelyä (koko käsityöprosessin hallintaa). Saamen käsityöopinnot kehittävät ajattelutaitoa ja havainnointia. Töiden kautta kehitetään ja harjoitetaan itsenäistä, pitkäjänteistä työskentelyä, positiivisen itsetunnon muodostumista sekä vahvistetaan saamelaista identiteettiä. Duodjin oppiaineena tulee kaiken kaikkiaan tukea oppilaan kasvamista omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä.

1. Oppiaineen keskeiset sisällöt

Duodjin opetuksen kautta oppilas oppii tunnistamaan eri alueiden käsityöperinteitä (korut, vaatteet ja muut käsityöt) ja suunnittelussa ottamaan huomioon oman alueensa ja mahdollisesti sukunsa perinteen. Oppimisen keskeisenä osana on materiaalien hankkiminen luonnosta/ alkutuotannosta ja materiaalien muokkaaminen. Materiaalien hankkimisen yhteydessä oppilas oppii tuntemaan, tutkimaan ja havainnoimaan ympäristöä ja luomaan uutta. Kaikissa duodjin opetuksen vaiheissa oppilaiden tulee saada kuulla, oppia ja käyttää duodjiin liittyviä termejä. Opetuksessa painotetaan sitä, että oppilaat oppisivat käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia duodjin suunnitteluun, duodjin tekemiseen, dokumentointiin ja tiedon jakamiseen.

Duodji kehittää oppilaan monipuolista lukutaitoa ja erityisesti visuaalista lukutaitoa. Duodji sisältää luontevana osana kuvataiteen, saamen kielen, matematiikan, ympäristöopin, biologian, historian ja yhteiskuntaopin oppiaineita. Siksi se on helppo integroida muihin aineisiin ja työskennellä yli oppiainerajojen, mikä puolestaan vahvistaa perusopetuksen yhteisöllistä toimintakulttuuria.

Duodji onkin monipuolinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa. Opetustilanteessa teknologiaa ja verkkoympäristöjä käytetään monipuolisesti, vastuullisesti ja turvallisesti. Tieto- ja viestintätekniikkaan tutustutaan osana ideoiden hakemista, suunnittelua ja dokumentointia. Duodjin kautta oppilasta harjoitetaan visuaaliseen ja tekniseen dokumentointiin mahdollisen varhaisessa vaiheessa. Portfoliota tai blogia voi ruveta kirjoittamaan jo kolmannelta luokalta lähtien. Siten tuloksena syntyy dokumentaatio, joka kattaa koko kouluajan.

Tulevaisuuden koulu kannustaa kaikkia yhdessä oppimaan. Tällainen oppiva yhteisö kehittyy dialogin kautta ja siksi viestintä, yhteistyö ja monipuolinen työskentely vievät koko koulua ja yhteisön hyvinvointia eteenpäin. Duodjin tekemisen kautta opetellaan itse arvioimaan duodjia, jakamaan osaamista sekä yhdessä ratkaisemaan haasteellisia tilanteita ja antamaan palautetta myös muille.

Opetus tapahtuu mahdollisimman paljon luokkahuoneen ulkopuolella. Duodjin kohdalla se on luontevaa, koska esimerkiksi materiaalia kerättäessä työskennellään ulkona ja luonnossa. Oppimisessa on kyse oppimiskokonaisuuksista ja yhteistyöstä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Duodjissa voidaan työskennellä yhdessä paikallisten saamen käsityöntekijöiden, yhdistysten ja/tai julkisten oppilaitosten kanssa. Vierailut käsityöntekijöiden luona tai käsityöntekijöiden kutsuminen kouluun voi muodostua luontevaksi osaksi duodjin opetusta. Oppilaat voivat tutustua saamen käsityöperinteeseen myös virtuaalisesti tai opintomatkoilla museoissa, näyttelyissä, käsityöliikkeissä ja kirjastossa. Oppilaat voivat myös esim. pystyttää käsityönäyttelyn omista käsitöistään paikalliseen kahvilaan, kouluun tai muuhun julkiseen paikkaan.

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja erilaiset ryhmät. Viestintä kotien kanssa on myös tärkeää, kun on kyse käyttöesineistä. Opettajan tulee aina soveltaa opetusta materiaalien, työtapojen ja töiden valinnoilla. Duodjin oppiminen edellyttää riittävästi aikaa, tilaa ja ohjausta. Tässä opetussuunnitelmassa mainitut käsityöt ovat ehdotuksia ja esimerkkejä opetukseen, ne eivät siis velvoita mihinkään. Töiden valinta on aina opettajan itsensä päätettävissä. Opettaja arvioi, millaisten töiden kautta oppilas parhaiten oppii perustaidot ja saa positiivista kokemusta duodjin tekemiseen liittyen.

Kukin koulu valitsee tavan, jolla toteuttaa opetusta oman tuntijakonsa puitteissa. Vuosiluokilla 3-9 voidaan antaa oppilaalle mahdollisuus laittaa omissa duodjin opinnoissaan etusijalle joko kovien materiaalien tai pehmeiden materiaalien opinnot sen mukaan, mihin hänellä on kiinnostusta ja lahjoja. Opetus voi eriytyä koviin tai pehmeisiin töihin, tällöin oppilas valitsee duodjin joko kovan tai pehmeän materiaalin mukaan esim. neljännen luokan jälkeen. Lisäksi lukuvuoden aikana voidaan toteuttaa vaihtotoimintaa, jossa oppilaat siirtyvät toiseen käsityöalaan kuukaudeksi, tai yhteinen projekti, jossa yhdistetään molemmat käsityöalat.

1. Vuosiluokat 1-6

4.1. Yleiset tavoitteet

Oppilas

• tutustuu duodjin termeihin ja oppii käyttämään erilaisia materiaaleja, työkaluja ja työtapoja
• tutustuu eri materiaaleihin ja niiden monipuoliseen hyödyntämiseen. Hän oppii löytämään ja valitsemaan materiaaleja lähiympäristöstä, muokkaamaan niitä ja hyödyntämään niitä omassa käsityönteossaan. Hän oppii, että materiaalien hankkiminen on keskeinen osa duodjissa.
• oppii varovaisuutta ja siisteyttä omassa työympäristössään.
• oppii ottamaan vastuuta omasta ja koko ryhmän työskentelystä
• kehittää kykyjä, havainnointia, kekseliäisyyttä ja esteettistä osaamista käytännön töiden kautta
• suunnittelee mahdollisimman hyvin omaa duodjiaan ja ottaa huomioon duodjin käyttökelpoisuuden ja esteettisyyden. Ajan myötä tulee osata arvioida käsityöprosessia kokonaisuutena.
• oppii havainnoimaan, miten ekologisuus, esteettisyys ja ympäristönsuojelu ovat keskeisessä asemassa saamelaisessa maailmankatsomuksessa. Omaksuu tavan käyttää materiaaleja säästeliäästi, tarkasti ja tehokkaasti.
• kokee duodjin tekemisen mielenkiintoiseksi ja mukavaksi puuhaksi sekä kokee siinä onnistumisia
• luottaa itseensä ja taitoihinsa. Arvostaa omaa ja muiden käsitöitä ja käsityöntekoa
• hakee käsitöitä ja kuvia eri lähteistä (esim. kotoa, lähiympäristöstä, suvulta, netistä, kirjoista), joita hän käyttää apuna käsitöiden tekemisessä
• oppii soveltamaan eri oppiaineissa opittuja taitoja käytännön työskentelyyn
• tapaa paikallisia käsityöntekijöitä ja tutustuu heidän töihinsä.
• pitää paikallista käsityöperinnettä perustana käsityönteossaan
• tutustuu kunkin alueen käsitöihin ja saamelaisen käsityön kirjoon
• oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan käyttöesineitä ja vaatteita
• suunnittelee ja ratkoo haastavia tilanteita
• arvioi käsityöntekoaan
• osaa säilyttää ja kuljettaa käsitöitä oikeaoppisesti
• kasvaa duodjin tekemiseen

4.2. Sisällöt vuosiluokilla 1-2

Duodjin tekemisessä painotetaan perusosaamisen harjoittelua. Siinä otetaan huomioon oppilaan osaamisen kehittäminen: käden motoriikka, havainnointitaidot, kekseliäisyys, työ- ja leikittelytaidot sekä silmän ja käden yhteistyö.

Käsityöt ja aiheet tulevat lasten omasta maailmasta. Vuotuistyöt ohjaavat oppimista. Oppilas pääsee tutustumaan materiaaleihin, hankkimaan niitä alusta asti ja yhdessä muiden oppilaiden kanssa muokkaamaan niitä. Opetuksessa hyödynnetään paikallista käsityöperinnettä ja materiaalia.

Opitaan löytämään luonnonmateriaaleja, joita voidaan käyttää duodjin tekemisessä, mm. nahkaa, sarvea, risuja, kenkäheinää, kuivuneita ja kovettuneita nahkavaatteita, simpukoita, kiviä, käpyjä ja lunta. Opitaan vuolemaan, leikkaamaan, liimaamaan, koristelemaan ja ompelemaan käsin. Tutustutaan villaan, villa- ja ompelulankoihin sekä käytetään niitä työskentelyssä. Opitaan kiertämään, punomaan, kutomaan pirtanauhaa tai koristepaulaa, varustamaan tupsuilla ja huovuttamaan. Otetaan huomioon myös materiaalien uusiokäyttö ja hyödynnetään töissä esim. koipinahka- tai kangaspaloja, joita on jäänyt käsityöntekijöiltä.

Duodjin tekemisen yhteydessä opettaja työskentelee tietoisesti sen eteen, että oppilaat tottuvat käyttämään duodjiin liittyviä termejä ja käsitteitä. Termien tulee olla nähtävissä myös kirjallisessa muodossa. Koska duodji on visuaalinen tuote, tulee kiinnittää huomiota oppimis- ja opetusympäristöön, esim. käsitöiden, kuvien ja työvälineiden tulee olla esillä.

Oppilas oppii turvallisesti työskentelemään. Hän oppii miten esim. puukkoa, saksia ja neulaa tulee käyttää. Hän oppii myös työskentelyn päätteeksi korjaamaan käsityöt ja työvälineet talteen. Oppilaan tulee saada tuntea, että hänen työllään on arvoa. Me totutamme häntä siihen, että valmiit käsityöt pidetään esillä sekä luokkahuoneessa että näyttelyissä.