ELINTAVAT JA MIELENTERVEYSHÄIRIÖT

Elintavoilla on merkitystä paitsi fyysiseen, myös psyykkiseen hyvinvointiimme. Terveellisten elintapojen mukana tuleva hyvinvointi tukee stressin hallintaa haastavissa elämäntilanteissa. Mielenterveyshäiriötä sairastavilla elintapojen merkitys voi olla vielä suurempi, vaikuttaen muun muassa oireiden vakavuuteen.

Vaikkei sairastaisikaan mielenterveyden häiriötä, säännöllinen ruokavalio, liikunta ja savuttomuus auttavat väsymykseen ja alentuneeseen mielialaan, joista monet meistä ainakin joskus kärsivät.

Skitsofreniaa sairastavilla on 15-20 vuotta lyhyempi elinajan odote kuin yleisväestöllä. Sairaudet, joihin elintavoilla on todettu olevan vaikutusta, ovat skitsofreniaa sairastavilla yleisempiä.  Niitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, kakkostyypin diabetes, metabolinen oireyhtymä ja osteoporoosi. Myös mielenterveyshäiriötä sairastavilla on oikeus hyvään fyysiseen terveyteen ja tietoon, jolla terveelliset elintavat saavutetaan.

Ylipaino johtuu usein elintavoista, kuten liiallisesta energian saannista ruoasta ja juomasta sekä vähäisestä liikkumisesta, mutta myös lääkitysten epäedullisista metabolisista vaikutuksista. Lisäksi valitettavan monet mielenterveyden häiriöissä käytetyt lääkitykset altistavat painonnousulle.

Elintapojen muutos terveellisemmiksi vaatii motivaatiota ja useimmat ovat valmiita muutokseen, kun heitä siihen kannustetaan ja siinä tuetaan. 

Elämän ei pitäisi kuitenkaan olla pelkkää elämäntapojen tiukkaa vahtimista. Iloa ja nautintoa voi saada esimerkiksi sosiaalisesta kanssakäymisestä, liikkumisesta ja kulttuurista. Herkkujen syömisessä ja juomisessa oleellista on kohtuullisuus.

Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatriassa, Kellokosken sairaalassa, on kehitetty kysely terveystottumuksista ja elämäntavoista, jonka avulla mielenterveyshäiriötä sairastavan tilannetta voi kartoittaa.
Kysely terveystottumuksista ja elämäntavoista (pdf 242 kt) 

RAVINTO

Mielenterveytemme vaikuttaa siihen, millaista ravintoa syömme. Puhutaan niin kutsutusta lohtusyömisestä, jolloin ruokavalio sisältää väliaikaisesti paljon nopeita hiilihydraatteja ja/tai rasvaa. Koetaan, että ruoalla saadaan parempi mieli maailman tuntuessa liian kovalta ja vaativalta.

Vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavilla on, useammin kuin yleisväestöllä, yksipuolinen, vain vähän hyödyllisiä ravintoaineita sisältävä ruokavalio, liian suuret annoskoot ja epäsäännöllinen ateriarytmi. Näihin tulisi kiinnittää huomiota osana hoitoa. Usein epäterveellinen, paljon rasvaa sisältävä ruokavalio on mukana lääkityksen ja vähäisen liikunnan ohella aiheuttamassa ylipainoa.

Toisaalta, syömämme ravinnon on todettu vaikuttavan mielenterveyteemme. Ruokavaliolla on todettu olevan vaikutusta skitsofreniaa ja muita psykoosisairauksia sairastavien psykoosioireisiin. D-vitamiinin puutos on riski pitkäaikaisessa sairaalahoidossa, jos ulkoilua ei ole riittävästi. Sairaalan ruokavalio tosin on usein monipuolisempi kuin kotona.

Lisää ravitsemuksesta THL:n Elintavat ja ravitsemus -sivustolta. 
Elintavat ja ravitsemus

MASENNUS JA RUOKAVALIO

Pieni B12-vitamiini-, folaatti- ja D-vitamiinipitoisuus saattavat suurentaa masennuksen riskiä. Kahdesta edellisestä voi olla hyötyä masennuksen hoidossa, mutta D-vitamiinin tehosta ei ole riittävää näyttöä. Omegarasvahappojen saannilla itsessään tai osana terveellistä ruokavaliota voi olla merkitystä masennuksen ehkäisemisessä ja hoidossa, mutta rasvahappojen laadun, saantimäärien, -suhteiden ja -lähteiden merkitys on epäselvää. Kokonaisvaltaisesti terveellisestä ruokavaliosta voi olla hyötyä masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimuksia kaivataan ruokavalion vaikutusten laajuudesta masennuksen hoidossa suhteessa liikuntaan, lääkehoitoon ja psykoterapiaan, masennuksen ja ruokavalion välisen syy-yhteyden arvioimiseen sekä vitamiini- ja ravintolisien tehosta depression hoidossa. Monipuolinen, terveellinen, riittävästi B12- ja D-vitamiinia, folaattia ja kalaöljyjä sisältävä ruokavalio näyttää olevan hyödyllinen masennuksenkin kannalta. Lisää aiheesta: Masennus ja ruokavalio