Uposkasvit

Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus)

  • Ahvenvidan yläosastaan haarautuva, rento varsi kasvaa enimmillään 2,5 metriä pitkäksi.
  • Varressa on ilmatiehyitä, jotka keventävät vartta ja pitävät sen pystyssä.
  • Lehdet ovat kapeita ja läpikuultavia, jopa 12 cm pitkiä tyvestään herttamaisia uposlehtiä.
  • Kukinto on 2–3 cm pitkä vihertävä tähkä, jonka perän ilmaontelot kohottavat sen vedenpinnan yläpuolelle.
  • Sillä on pienet juuret, joilla se ottaa ravinteita pohjasta. Lisäksi se saa niitä myös suoraan lehtien läpi.
  • Järvissä, joissa ja murtovedessä, usein syvässä vedessä.
  • Yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Nuottaruoho (Lobelia dortmanna)

  • Nuottaruohon 30–70 cm pitkä ontto varsi pysyy enimmäkseen veden alla, mutta kukinto nousee yleensä veden pinnalle. Syvemmällä se kehittyy upoksissa.
  • Kapeat ja kaarevat aluslehdet ovat pohjaruusukkeena.
  • Kukka on valkoinen tai vaaleansininen, kellomainen.
  • Nuottaruoho kasvaa kirkasvetisissä vähäravinteisissa hiekka- ja sorapohjaisissa järvissä.
  • Yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Nuottaruohon pohjassa kasvavia lehtiruusukkeita.

Ruskoärviä (Myriophyllum alterniflorum)

  • Ruskoärviä on rentovartinen kasvi. Haarova. Usein punertavan tai ruskehtavan värinen.
  • Lehdet kiehkuroina. Ne ovat pariliuskaisia. Liuskat neulamaisen ohuita. Punertavia.
  • Kukinto on vedenpäällinen, nuokkuva.
  • Monivuotinen.
  • Viihtyy karuissa ja kirkasvetisissä järvissä.
  • Kasvaa yleisenä koko Suomessa.


Tummalahnaruoho (Isoêtes lagustris)


  • Lahnanruohon varsi on lyhyt ja pysty.
  • Tummanvihreät, ontot, 3–15 cm pituiset lehdet kasvavat tiheänä ruusukkeena. Jäykät lehdet jäävät vedestä nostettaessa haralleen.
  • Useimmat lahnanruohot elävät osaksi veden alla kirkasvetisissä järvissä, lammikoissa ja hitaasti virtaavissa puroissa.
  • Kasvaa paikoitellen yleisenä koko maassa.