2. Perusrytmit: tasajakoinen ja kolmijakoinen rytmi
Tasajakoinen ja kolmijakoinen perusrytmi eli tahtilaji - Jämt och tredelad rytm =taktart
Käy läpi asiat teoriassa (niin että ymmärrät käsitteet). Voit katsoa videoita ja harjoitella kehorytmeillä/liikesarjojen avulla tasa- ja kolmijakoisia rytmejä.
Gå igenom sakerna teoretiskt (så att du förstår begreppen). Du kan titta på videor och träna på body percussion/rörelsesekvenser för att öva jämnt och tredelat rytm.
A) TASAJAKOINEN PERUSRYTMI eli TASAJAKOINEN TAHTILAJI (4/4)
(käytetään myös termejä kaksi- ja nelijakoinen)
2.1 Selvitä oheisten videoiden ja linkkien avulla:
-mitä tasa- ja kolmijakoinen perusrytmi tarkoittaa?
-miten erotat/mistä kuulet, että musiikki tai rytmi on tasajakoinen?
Tasajakoisia tansseja/musiikkeja ovat mm. cha cha, salsa, samba, humppa, polkka, bugg. HUOM! Tangossa ja foxissa eli yleistanssissa musiikki on tasajakoista, mutta tanssin perusaskeleet ovat kolmijakoisia >> Hidas, hidas, nopea-nopea (1, 2, 3ja) >> mitä tästä seuraa? miten opettajan tulee huomioida tämä?
2.2 Lisätehtävä, mikäli tasajakoisuus on sinulle selvää:
-downbeat eli iskullinen tahdinosa ja upbeat eli iskuton tahdinosa - mitä nämä tarkoittavat?
B) KOLMIJAKOINEN PERUSRYTMI ELI KOLMIJAKOINEN TAHTILAJI (3/4)
2.3 Selvitä itsellesi ohessa olevista linkeistä/videoista:
-mikä on kolmijakoiselle rytmille/musiikille ominaista? eli miten erotat kolmijakoisen perusrytmin tasajakoisesta?
Valssi -musiikki ja valssin askeleet ovat kolmijakoisia
Etsi hyviä musiikkikappaleita, joissa kolmijakoisuus on selkeää ja laita kappaleet muistiin tanssitunteja varten >> jaa myös muille ryhmäläisillesi.
2.4 Suunnittele:
-liikesarja kolmijakoiseen musiikkiin --> käytä sarjassa myös sykettä hitaampia ja nopeampia liikkeitä (1, 2ja, 3ja = hidas + 4x nopea / 1ja, 2ja, 3 = 4x nopea + hidas) >> Eli voit tehdä liikettä kaikilla kolmella tahdinosalla= sykkeen mukaan, tai sitten jätät jonkun iskun ottamatta ja teet sykettä nopeampia liikkeitä.
2.5 Lisätehtävä: Harjoittele tasa- ja kolmijakoisia rytmejä kehorytmeillä (youtube -linkit) ja/tai rytmisoittimilla (ämpärillä)
-voit tehdä omia sovituksia tai katsoa mallia opettajan antamista nuoteista

Gå igenom sakerna teoretiskt (så att du förstår begreppen). Du kan titta på videor och träna på body percussion/rörelsesekvenser för att öva jämnt och tredelat rytm.
A) TASAJAKOINEN PERUSRYTMI eli TASAJAKOINEN TAHTILAJI (4/4)
(käytetään myös termejä kaksi- ja nelijakoinen)
2.1 Selvitä oheisten videoiden ja linkkien avulla:
-mitä tasa- ja kolmijakoinen perusrytmi tarkoittaa?
-miten erotat/mistä kuulet, että musiikki tai rytmi on tasajakoinen?
Tasajakoisia tansseja/musiikkeja ovat mm. cha cha, salsa, samba, humppa, polkka, bugg. HUOM! Tangossa ja foxissa eli yleistanssissa musiikki on tasajakoista, mutta tanssin perusaskeleet ovat kolmijakoisia >> Hidas, hidas, nopea-nopea (1, 2, 3ja) >> mitä tästä seuraa? miten opettajan tulee huomioida tämä?
2.2 Lisätehtävä, mikäli tasajakoisuus on sinulle selvää:
-downbeat eli iskullinen tahdinosa ja upbeat eli iskuton tahdinosa - mitä nämä tarkoittavat?
B) KOLMIJAKOINEN PERUSRYTMI ELI KOLMIJAKOINEN TAHTILAJI (3/4)
2.3 Selvitä itsellesi ohessa olevista linkeistä/videoista:
-mikä on kolmijakoiselle rytmille/musiikille ominaista? eli miten erotat kolmijakoisen perusrytmin tasajakoisesta?
Valssi -musiikki ja valssin askeleet ovat kolmijakoisia
Etsi hyviä musiikkikappaleita, joissa kolmijakoisuus on selkeää ja laita kappaleet muistiin tanssitunteja varten >> jaa myös muille ryhmäläisillesi.
2.4 Suunnittele:
-liikesarja kolmijakoiseen musiikkiin --> käytä sarjassa myös sykettä hitaampia ja nopeampia liikkeitä (1, 2ja, 3ja = hidas + 4x nopea / 1ja, 2ja, 3 = 4x nopea + hidas) >> Eli voit tehdä liikettä kaikilla kolmella tahdinosalla= sykkeen mukaan, tai sitten jätät jonkun iskun ottamatta ja teet sykettä nopeampia liikkeitä.
2.5 Lisätehtävä: Harjoittele tasa- ja kolmijakoisia rytmejä kehorytmeillä (youtube -linkit) ja/tai rytmisoittimilla (ämpärillä)
-voit tehdä omia sovituksia tai katsoa mallia opettajan antamista nuoteista

Tasajakoiset kehorytmit
Tasa- ja kolmijakoinen rytmi djembellä/roskiksella/ämpärillä - komppi ja filli
TASAJAKOINEN RYTMI:
versio1
versio2
versio3, Beat-komppi eli "Mansikkakeitto" (sykkeen lisäksi mukana erityisrytmi)
--> sanarytmi tälle rytmille: "man- sik- ka- keit- to"
Muunneltu "Mansikkakeitto" eli filli1
--> sanarytmi tälle rytmille: "man- sik- ka- keit- to-a mul-le"
"Jee, jee sukulaku, pätkis" eli filli2
-->sanarytmi tälle rytmille: "Jeeeee, jeeee su-ku-la-ku, pät-kis"
Esimerkkiharjoitus - Blokki (=4x8):
3 x Mansikkakeitto
1x Filli1 (Mansikkakeittoa mulle)
3 x Mansikkakeitto
1x Filli2 (Jeeee, Jeee, sukulaku, pätkis)
KOLMIJAKOINEN RYTMI:
versio1
--> sanarytmi tälle rytmille: "Fil --- la ------ ri"
versio2, erityisrytmi mukana, filli
--> sanarytmi tälle rytmille: "Fil --- la -rin-- va-lo"
Esimerkkiharjoitus - komppi+filli:
3 x Filari
1x Fillarinvalo
versio1
| 1 | 2 | 3 | 4 | |
| rummun reuna (diskantti) | DUU | DUU | DUU | |
| rummun keskiosa (basso) | DUU |
versio2
| rummun reuna (diskantti) | DUU | DUU | ||
| rummun keskiosa (basso) | DUU | DUU |
versio3, Beat-komppi eli "Mansikkakeitto" (sykkeen lisäksi mukana erityisrytmi)
| rummun reuna (diskantti) | du --- | DUU | ||
| rummun keskiosa (basso) | DUU | ----de | DUU |
Muunneltu "Mansikkakeitto" eli filli1
| rummun reuna (diskantti) | du ---- | ----deka | du-de | |
| rummun keskiosa (basso) | DUU | ----de | du------ |
"Jee, jee sukulaku, pätkis" eli filli2
| rummun reuna (diskantti) | du-ka de-ka | du-de | ||
| rummun keskiosa (basso) | DUU | DUU |
Esimerkkiharjoitus - Blokki (=4x8):
3 x Mansikkakeitto
1x Filli1 (Mansikkakeittoa mulle)
3 x Mansikkakeitto
1x Filli2 (Jeeee, Jeee, sukulaku, pätkis)
KOLMIJAKOINEN RYTMI:
versio1
| lasku | 1 | 2 | 3 |
| rummun reuna (diskantti) | DUU | DUU | |
| rummun keskiosa (basso) | DUU |
versio2, erityisrytmi mukana, filli
| lasku | 1 | 2 | 3 |
| rummun reuna (diskantti) | du-de | du-de | |
| rummun keskiosa (basso) | DUU |
Esimerkkiharjoitus - komppi+filli:
3 x Filari
1x Fillarinvalo
