6. Molekyylit ja poolisuus
Molekyylien väliset heikot sidokset
- Kovalenttinen sidos on poolinen, jos se on muodostunut kahden eri epämetalliatomin välille ja atomeilla on eri elektronegatiivisuusarvo.
- Jos molekyyli muodostuu vain kahdesta eri epämetalliatomista niin koko molekyyli on on poolinen. Muodostuu dipolimolekyyli.
- Esim HCl-molekyyli
- Jos molekyyli muodostuu useammasta epämetalliatomista niin molekyylin muoto ratkaisee, onko molekyyli poolinen
- esim vesimolekyyli [[$H_2O$]], on poolinen
- mutta hiilidioksimolekyyli [[$CO_2$]] on pooliton
- esim vesimolekyyli [[$H_2O$]], on poolinen
- Jos molekyyli muodostuu vain kahdesta eri epämetalliatomista niin koko molekyyli on on poolinen. Muodostuu dipolimolekyyli.
- Kovalenttinen sidos on pooliton, jos se on muodostunut kahden saman epämetalliatomin (ei elektronegatiivisuuseroa) välille. Tällainen kaksiatominen molekyyli on pooliton, kuten kaikki kaksiatomiset kaasut.
- esim happikaasu, [[$O_2$]]
- esim happikaasu, [[$O_2$]]
1. Dispersiovoimat
- Esiintyy poolittomien molekyylien välillä esim. happomolekyylien välillä
- ovat hyvin heikkoja sidoksia, jotka aiheutuvat varausten epätasaisesta jakautumisesta molekyylien välillä
2. Dipoli - dipolisidos
- Syntyy poolisten eli dipolimolekyylien välille, jossa toisen molekyylin negat. osittaisvaraus vetää puoleensa toisen molekyylin posit. osottaisvarausta
- ovat huomattavasti voimakkaampia kuin dispersiovoimat
- dipolimolekyylien kiehumispisteet ovat suurempia kuin poolittomien molekyylien kiehumispisteet
- Vetysidos on dipoli - dipolisidoksen erikoistapaus
- muodostuu sellaisen dipolimolekyylien välille, jossa on vetyatomi ja voimakkaasti elektronegatiivinen happi-, typpi- tai fluoriatomi
- Esim vesimolekyylien välistä dipoli-dipolisidosta kutsutaan vetysidokseksi (kuvassa merkitty 1)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Vesi, poikkeuksellinen neste
Veden monet erityisominaisuudet johtuvat vesimolekyylin poolisuudesta ja vesimolekyylien välisistä vetysidoksista (dipoli - dipolisidoksen erikoistapaus).
- Veden kiehumispiste on 100 °C
- vesimolekyylien välillä on voimakkaat vetysidokset
- Nestemäisen veden tiheys on suurempi kuin kiinteän veden eli jään tiheys
- jää kelluu veden pinnalla ja jäällä on suht harva rakenne
- Vedellä on suuri pintajännitys
- Vesi on hyvä liuotin. Vesi liuottaa
- ionirakenteisia yhdisteitä (suolan hydratoituminen)
- suola hajoaa vedessä ioneiksi esim NaCl on vesiliuoksessa ioneina [[$Na^+\ \ ja\ Cl^-$]]
- Kuvassa vesimolekyyli muodostaa dipoli-ionisidoksia [[$Na^+\ ja\ Cl^-\ $]]-ionien kanssa.
- muita poolisia molekyylejä
- Yleissääntö: kemiallisesti samanlainen liuottaa samanlaista eli poolinen aine liukenee pooliseen ja pooliton poolittomaan
- ionirakenteisia yhdisteitä (suolan hydratoituminen)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.