Seikkailu Perinnepihalla
Alkuseremonia
Alkuseremonia pohjustaa päivän kulkua ja luo selkeän ja innostavan aloituksen ohjelmalle. Aluksi luetaan toinen kirje, sitten jakaudutaan ryhmiin ja lopuksi leikitään aktivoivaa Myrkkykasvi-leikkiä.
Kesto: 20 min
Opettajan materiaalit: Toinen kirje, kasvilajikortit, pullonkorkit
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: -
Paikka: Jokin mukavan näköinen alue, jossa mahtuu toimimaan ryhmän kanssa
Ennakkovalmistelut:
Ryhmäkoko kannattaa miettiä etukäteen lasten määrän mukaan. Tavoitteena on saada viisi joukkuetta, joissa on noin 3–6 lasta. Jos siis osallistujia on alle 15, joukkueita kannattaa tehdä vähemmän kuin viisi, jotta joukkueista ei tule liian pieniä. Tällöin opettajan on otettava tarvittava määrä kasvilajeja korteista pois, jotta ryhmiä tulee oikea määrä (seuraavassa selitetään kasvilajikortit tarkemmin).
Viimeiseksi vielä ennen päivän koettelemuksiin lähtemistä leikitään myrkkykasvi-leikkiä. Asetutaan taas yhteen rinkiin, ja opettaja asettaa ringin keskelle ”kasveja” (pullonkorkkeja). Valitaan yksi vapaaehtoinen, ja hänet ohjataan ringistä pois, niin että hän ei näe rinkiin. Vapaaehtoisen poissa ollessa muut valitsevat kollektiivisesti yhden ”myrkkykasvin” pullonkorkkien joukosta. Varmistetaan, että kaikille on selvää, mikä korkki on myrkkykasvi. Poistunut henkilö tulee takaisin ja hänelle kerrotaan, että maassa kasvaa kasveja, ja hänen tehtävänänsä on poimia niitä. Vapaaehtoinen alkaa poimia ”kasveja”, kunnes osuu valittuun myrkylliseen kasviin. Silloin kaikki huutavat täysillä ”MYRKKYKASVI!”. Opettaja kertoo, että on erittäin tärkeää aina tietää tarkkaan, mitä kasveja poimii, koska muuten voi tulla ikäviä tai säikähdyttäviä yllätyksiä. Kierros voidaan tehdä toisen kerran, jos aikaa on ja lapset toivovat sitä.
Kesto: 20 min
Opettajan materiaalit: Toinen kirje, kasvilajikortit, pullonkorkit
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: -
Paikka: Jokin mukavan näköinen alue, jossa mahtuu toimimaan ryhmän kanssa
Ennakkovalmistelut:
Ryhmäkoko kannattaa miettiä etukäteen lasten määrän mukaan. Tavoitteena on saada viisi joukkuetta, joissa on noin 3–6 lasta. Jos siis osallistujia on alle 15, joukkueita kannattaa tehdä vähemmän kuin viisi, jotta joukkueista ei tule liian pieniä. Tällöin opettajan on otettava tarvittava määrä kasvilajeja korteista pois, jotta ryhmiä tulee oikea määrä (seuraavassa selitetään kasvilajikortit tarkemmin).
Aloitetaan rinkiin kokoontumisella. Ringissä oleminen luo yhteenkuuluvuuden tunteen, eivätkä lapset ajaudu moneen eri riviin eli kaikki voivat olla ns. eturivissä.
Opettaja toivottaa lapset tervetulleeksi ja lukee toisen kirjeen.
Kirjeen jälkeen lapset jaetaan viiteen 3–6 hengen joukkueeseen (ks. ennakkovalmistelut), joka tapahtuu seuraavasti. Opettaja kertoo, että nyt aletaan tuumasta toimeen ja jakaudutaan seikkailuseurueisiin. Lapsille jaetaan sekoitetut ryhmiinjakaantumiskortit. Kortteja on viittä erilaista eli ryhmiä tulee viisi. Korteissa on yrtin kuva, nimi ja listattuna muutama kyseisen yrtin ominaisuus. Lapset alkavat etsiä omia ryhmäläisiään eli toisia lapsia, joilla on sama kasvilaji kuin itsellä. Se tapahtuu kyselemällä muilta, onko heillä samoja ominaisuuksia kuin itsellä, kuten: ”Oletko rauhoittava?” tai ”Autatko kurkkukipuun?”.
Viimeiseksi vielä ennen päivän koettelemuksiin lähtemistä leikitään myrkkykasvi-leikkiä. Asetutaan taas yhteen rinkiin, ja opettaja asettaa ringin keskelle ”kasveja” (pullonkorkkeja). Valitaan yksi vapaaehtoinen, ja hänet ohjataan ringistä pois, niin että hän ei näe rinkiin. Vapaaehtoisen poissa ollessa muut valitsevat kollektiivisesti yhden ”myrkkykasvin” pullonkorkkien joukosta. Varmistetaan, että kaikille on selvää, mikä korkki on myrkkykasvi. Poistunut henkilö tulee takaisin ja hänelle kerrotaan, että maassa kasvaa kasveja, ja hänen tehtävänänsä on poimia niitä. Vapaaehtoinen alkaa poimia ”kasveja”, kunnes osuu valittuun myrkylliseen kasviin. Silloin kaikki huutavat täysillä ”MYRKKYKASVI!”. Opettaja kertoo, että on erittäin tärkeää aina tietää tarkkaan, mitä kasveja poimii, koska muuten voi tulla ikäviä tai säikähdyttäviä yllätyksiä. Kierros voidaan tehdä toisen kerran, jos aikaa on ja lapset toivovat sitä.
Tehtävä 1: Muotokuvat
Tässä tehtävässä piirretään yrttejä nopealla tempolla. Ensin poimitaan piirrettävät yrtit, ja sen jälkeen piirtotehtävässä tarkastellaan kasvien ulkonäköä ja piirretään niistä muotokuvat vasemmalla kädellä. Tehtävän tarkoitus on opetella kasvien tunnistamista ja inspiroida lapsia kasvien ulkonäön tutkimiseen.
Kesto: 20 min
Opettajan materiaalit: -
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: Piirustuskynät
Paikka: Ensin Unohdettujen laakso, sitten ulkoluokkahuone
Ennakkovalmistelut: -
Mennään yhdessä Unohdettujen laaksoon eli siihen Perinnepihan kohtaan, jossa viisi Yrttiystävää kasvavat. Aluksi opettaja tervehtii juhlallisesti yrttihenkiä, ja kertoo että olemme tulleet apuun. Tähän tyyliin: ”Hei vain arvoisat Yrttiystävät! Onpa mukavaa nähdä teidät viimein. Tässä olemme rohkeine seikkailuseurueinemme, valmiina teitä auttamaan. Seuraavaksi ajattelimme piirtää teistä muotokuvat, jotta tutustuisimme paremmin toisiimme. Sitä varten poimimme teistä hieman osia, joista voimme katsoa mallia. Kiitos, että annatte meille pienet palaset!”
Jokainen ryhmä poimii itselleen nimikkoyrttiään jonkun oksan, jossa näkyy yrtin montaa eri osaa eli lehteä, vartta ja mahdollisesti kukkaa. Nokkosta voi olla jännittävää poimia, mutta kannattaa rohkaista, että pistely ei ole vaarallista. Sillä ei sinänsä ole väliä, mitä yrttiä kukin ryhmä poimii, koska yrttejä kierrätetään ryhmältä ryhmälle, joten kaikki pääsevät kuitenkin piirtämään kaikkia yrttejä.
Tämän jälkeen ryhmät menevät istumaan ulkoluokkahuoneen pöytien ääreen, ja asettavat kasvinsa niin, että kaikki ryhmän jäsenet näkevät sen. Tarkoitus on piirtää oman ryhmän edessä olevasta kasvista muotokuva kahdessa minuutissa. Piirtäminen tehdään vasemmalla kädellä (oikealla, jos on vasenkätinen).
(Vasemmalla kädellä piirtämisen tarkoitus on auttaa lapsia näkemään kasvi ”sellaisena kuin se on”, sen sijaan että piirrettäisiin kasvi sellaisena kuin ajatellaan sen perinteisesti olevan. Vasemmalla kädellä piirrettäessä piirtäjä joutuu keskittymään enemmän siihen mitä piirtää, eli piirtäminen ei tapahdu automaattisella lihasmuistilla. Lisäksi mahdollisesti joskus ilmenevää, ei-toivottua piirustusten ”hienouden” vertailua on vaikeampaa tehdä, kun kaikkien piirustusjälki on yhtä lailla huojuvaa.)
Ennen piirtämisen aloittamista lapsille kerrotaan, että tässä tehtävässä koetetaan ystävystyä Yrttiystävien kanssa piirtämällä niistä muotokuvat. Kukapa ei ilahtuisi omasta muotokuvasta! Lisäksi on todella tärkeää meillekin, että tiedämme kuka näyttää miltäkin, jotta osaamme tunnistaa oikeat kasvit niitä poimiessamme. Tällä kertaa kuitenkin piirretään vasemmalla kädellä, koska Yrttiystävät toivovat, että heidän muotokuvansa keskittyisivät kuvailemaan heidän sieluaan, ja he uskovat että vasemmalla kädellä on helpompaa irtaantua rutiineista. Lisäksi he kehottavat, että piirtäessä keskityttäisiin siihen, että aivan kuin nähtäisiin kasvi ensimmäistä kertaa, jonakin ihmeellisenä ja ainutlaatuisena
Opettaja kertoo jokaiselle ryhmälle ennen piirtämisen aloittamista, mikä kasvi heillä on edessään. Jokaista kasvia piirretään 2 minuuttia, ja opettaja ottaa aikaa. Aina kahden minuutin jälkeen opettaja antaa ryhmille seuraavan piirrettävän kasvin. (On nopeampaa, että opettaja kierrättää kasveja ryhmältä toiselle, kuin että ryhmät liikkuisivat kasvilta toiselle. Kannattaa ehkä jopa sopia, että lapset eivät koske yrttiin, ettei tule eripuraa yrtin asettelusta, vaan että opettaja asettelee yrtin piirustusasentoon.)
Kun kaikki ryhmät ovat piirtäneet kaikki 5 kuvaa, ryhmät saavat palkinnoksi yrttikortteja (ne, joissa on kasvien kuvat). Kasvit jätetään siististi ulkoluokkahuoneeseen, niitä käytetään vielä myöhemmin (niistä tehdään teetä, joten koko tehtävän ajan niitä kannattaa pitää siististi).
Kesto: 20 min
Opettajan materiaalit: -
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: Piirustuskynät
Paikka: Ensin Unohdettujen laakso, sitten ulkoluokkahuone
Ennakkovalmistelut: -
Mennään yhdessä Unohdettujen laaksoon eli siihen Perinnepihan kohtaan, jossa viisi Yrttiystävää kasvavat. Aluksi opettaja tervehtii juhlallisesti yrttihenkiä, ja kertoo että olemme tulleet apuun. Tähän tyyliin: ”Hei vain arvoisat Yrttiystävät! Onpa mukavaa nähdä teidät viimein. Tässä olemme rohkeine seikkailuseurueinemme, valmiina teitä auttamaan. Seuraavaksi ajattelimme piirtää teistä muotokuvat, jotta tutustuisimme paremmin toisiimme. Sitä varten poimimme teistä hieman osia, joista voimme katsoa mallia. Kiitos, että annatte meille pienet palaset!”
Jokainen ryhmä poimii itselleen nimikkoyrttiään jonkun oksan, jossa näkyy yrtin montaa eri osaa eli lehteä, vartta ja mahdollisesti kukkaa. Nokkosta voi olla jännittävää poimia, mutta kannattaa rohkaista, että pistely ei ole vaarallista. Sillä ei sinänsä ole väliä, mitä yrttiä kukin ryhmä poimii, koska yrttejä kierrätetään ryhmältä ryhmälle, joten kaikki pääsevät kuitenkin piirtämään kaikkia yrttejä.
Tämän jälkeen ryhmät menevät istumaan ulkoluokkahuoneen pöytien ääreen, ja asettavat kasvinsa niin, että kaikki ryhmän jäsenet näkevät sen. Tarkoitus on piirtää oman ryhmän edessä olevasta kasvista muotokuva kahdessa minuutissa. Piirtäminen tehdään vasemmalla kädellä (oikealla, jos on vasenkätinen).
(Vasemmalla kädellä piirtämisen tarkoitus on auttaa lapsia näkemään kasvi ”sellaisena kuin se on”, sen sijaan että piirrettäisiin kasvi sellaisena kuin ajatellaan sen perinteisesti olevan. Vasemmalla kädellä piirrettäessä piirtäjä joutuu keskittymään enemmän siihen mitä piirtää, eli piirtäminen ei tapahdu automaattisella lihasmuistilla. Lisäksi mahdollisesti joskus ilmenevää, ei-toivottua piirustusten ”hienouden” vertailua on vaikeampaa tehdä, kun kaikkien piirustusjälki on yhtä lailla huojuvaa.)
Ennen piirtämisen aloittamista lapsille kerrotaan, että tässä tehtävässä koetetaan ystävystyä Yrttiystävien kanssa piirtämällä niistä muotokuvat. Kukapa ei ilahtuisi omasta muotokuvasta! Lisäksi on todella tärkeää meillekin, että tiedämme kuka näyttää miltäkin, jotta osaamme tunnistaa oikeat kasvit niitä poimiessamme. Tällä kertaa kuitenkin piirretään vasemmalla kädellä, koska Yrttiystävät toivovat, että heidän muotokuvansa keskittyisivät kuvailemaan heidän sieluaan, ja he uskovat että vasemmalla kädellä on helpompaa irtaantua rutiineista. Lisäksi he kehottavat, että piirtäessä keskityttäisiin siihen, että aivan kuin nähtäisiin kasvi ensimmäistä kertaa, jonakin ihmeellisenä ja ainutlaatuisena
Opettaja kertoo jokaiselle ryhmälle ennen piirtämisen aloittamista, mikä kasvi heillä on edessään. Jokaista kasvia piirretään 2 minuuttia, ja opettaja ottaa aikaa. Aina kahden minuutin jälkeen opettaja antaa ryhmille seuraavan piirrettävän kasvin. (On nopeampaa, että opettaja kierrättää kasveja ryhmältä toiselle, kuin että ryhmät liikkuisivat kasvilta toiselle. Kannattaa ehkä jopa sopia, että lapset eivät koske yrttiin, ettei tule eripuraa yrtin asettelusta, vaan että opettaja asettelee yrtin piirustusasentoon.)
Kun kaikki ryhmät ovat piirtäneet kaikki 5 kuvaa, ryhmät saavat palkinnoksi yrttikortteja (ne, joissa on kasvien kuvat). Kasvit jätetään siististi ulkoluokkahuoneeseen, niitä käytetään vielä myöhemmin (niistä tehdään teetä, joten koko tehtävän ajan niitä kannattaa pitää siististi).
Tehtävä 2: Perinnenimien portaali
Tehtävässä tutkitaan yrttien vanhoja perinnenimiä. Tarkoitus on tuoda esiin perinnetiedon säilymisen tärkeyttä ja yrttien käytön historiallista kontekstia.
Kesto: 20 min
Opettajan materiaalit: -
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: Muistiinpanovälineet
Paikka: Punaisen talon (Toimelan) vasemmanpuoleinen vierusta, jossa roikkuu pulloja puusta
Ennakkovalmistelut: -
Asetutaan ryhmittäin noin parinkymmenen metrin päähän pullopuusta. Opettaja kertoo innoissaan lapsille mistä on kyse, tähän tyyliin: ”Mikä tuuri! Menneisyydestä on auennut aikaportaali nykyhetkeen ja perinnekasvien kadonneet nimet ovat ilmestyneet tänne! Jokainen noista DNA-nesteillä täytetyistä pulloista vastaa yhtä yrttiä, eli pullojen lukumäärän mukaisesti eri yrttejäkin on viisi. Jokaisen pullon kyljessä lukee yrtin perinnenimiä, jotka on kerätty eri aikakausilta ja eri puolilta Suomea. Tehtävänänne on hakea nimet ennen kuin aikaportaali taas sulkeutuu, ja kirjoittaa ne tarkasti ylös vihkoonne, jotteivät nimet taas häviä jonnekin ihmiskunnan unholan syövereihin.”
Säännöt
Aluksi vihkoon kirjoitetaan numerot yhdestä viiteen niin, että niiden viereen mahtuu kirjoittamaan monia sanoja. Jokainen numero kuvastaa yhtä pulloa, ja kun juoksijat alkavat käymään pulloilla, he kertovat minkä värisestä pullosta nimet löytyivät. Silloin numeron viereen voi kirjoittaa sen värin, jonka värinen pullo oli.
Vain 1 henkilö kerrallaan saa juosta pulloille, muu joukkue jää aloitukseen. Aikaportaalin alueella juoksija valitsee jonkun tietyn värisen pullon, ja painaa sen kyljestä niin monta perinnenimeä mieleensä kuin mahdollista. Painettuaan mieleensä haluamansa määrän nimiä juoksija juoksee takaisin ryhmän luo, ja hän kertoo kaikki muistamansa nimet ryhmäläisille, jotka kirjoittavat ne ylös. Heti kun juoksija on saanut kaikki muistamansa nimet kerrottua ja ne on kirjoitettu, seuraava juoksija saa lähteä matkaan. Huomatkaa: Kulloinenkin juoksija on mykkänä koko juoksun ja aikaportaalilla olemisen ajan, hän ei siis saa huudella nimiä ryhmälle ennen kuin on takaisin ryhmän luona. Tällöin myös muut ryhmät saattaisivat kuulla vastauksia, joten senkään takia ei kannata huudella.
Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia. Sen aikana on tarkoitus kerätä niin paljon perinnenimiä vihkoon kuin mahdollista.
Tehtävä huipentuu siihen, että pohditaan mille kasville mitkäkin nimet kuuluvat. Yhdessä pullossa eli värissä siis on yksi kasvi. Vinkki: Usein perinnenimet ovat todella värikkäitä ja kuvailevia, ja kertovat kasvin ominaisuuksista tai käyttötarkoituksesta. Siksi voi olla helppo arvata, että mikä kasvi on kyseessä.
Kun kaikki 5 kasvia on löytäneet perinnenimensä, ryhmät saavat keräilypusseihin opettajalta palkinnoksi uudet yrttikortit (ne, joissa kerrotaan yrttien käyttötavoista).
Kesto: 20 min
Opettajan materiaalit: -
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: Muistiinpanovälineet
Paikka: Punaisen talon (Toimelan) vasemmanpuoleinen vierusta, jossa roikkuu pulloja puusta
Ennakkovalmistelut: -
Asetutaan ryhmittäin noin parinkymmenen metrin päähän pullopuusta. Opettaja kertoo innoissaan lapsille mistä on kyse, tähän tyyliin: ”Mikä tuuri! Menneisyydestä on auennut aikaportaali nykyhetkeen ja perinnekasvien kadonneet nimet ovat ilmestyneet tänne! Jokainen noista DNA-nesteillä täytetyistä pulloista vastaa yhtä yrttiä, eli pullojen lukumäärän mukaisesti eri yrttejäkin on viisi. Jokaisen pullon kyljessä lukee yrtin perinnenimiä, jotka on kerätty eri aikakausilta ja eri puolilta Suomea. Tehtävänänne on hakea nimet ennen kuin aikaportaali taas sulkeutuu, ja kirjoittaa ne tarkasti ylös vihkoonne, jotteivät nimet taas häviä jonnekin ihmiskunnan unholan syövereihin.”
Säännöt
Aluksi vihkoon kirjoitetaan numerot yhdestä viiteen niin, että niiden viereen mahtuu kirjoittamaan monia sanoja. Jokainen numero kuvastaa yhtä pulloa, ja kun juoksijat alkavat käymään pulloilla, he kertovat minkä värisestä pullosta nimet löytyivät. Silloin numeron viereen voi kirjoittaa sen värin, jonka värinen pullo oli.
Vain 1 henkilö kerrallaan saa juosta pulloille, muu joukkue jää aloitukseen. Aikaportaalin alueella juoksija valitsee jonkun tietyn värisen pullon, ja painaa sen kyljestä niin monta perinnenimeä mieleensä kuin mahdollista. Painettuaan mieleensä haluamansa määrän nimiä juoksija juoksee takaisin ryhmän luo, ja hän kertoo kaikki muistamansa nimet ryhmäläisille, jotka kirjoittavat ne ylös. Heti kun juoksija on saanut kaikki muistamansa nimet kerrottua ja ne on kirjoitettu, seuraava juoksija saa lähteä matkaan. Huomatkaa: Kulloinenkin juoksija on mykkänä koko juoksun ja aikaportaalilla olemisen ajan, hän ei siis saa huudella nimiä ryhmälle ennen kuin on takaisin ryhmän luona. Tällöin myös muut ryhmät saattaisivat kuulla vastauksia, joten senkään takia ei kannata huudella.
Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia. Sen aikana on tarkoitus kerätä niin paljon perinnenimiä vihkoon kuin mahdollista.
Tehtävä huipentuu siihen, että pohditaan mille kasville mitkäkin nimet kuuluvat. Yhdessä pullossa eli värissä siis on yksi kasvi. Vinkki: Usein perinnenimet ovat todella värikkäitä ja kuvailevia, ja kertovat kasvin ominaisuuksista tai käyttötarkoituksesta. Siksi voi olla helppo arvata, että mikä kasvi on kyseessä.
Kun kaikki 5 kasvia on löytäneet perinnenimensä, ryhmät saavat keräilypusseihin opettajalta palkinnoksi uudet yrttikortit (ne, joissa kerrotaan yrttien käyttötavoista).
Tehtävä 3: Seikkailijan tietopankki
Tietokilpailun avulla opitaan tietoa yrttien turvallisuudesta sekä niiden keräämisestä ja käytöstä.
Kesto: 30 min
Opettajan materiaalit: -
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: Muistiinpanovälineet
Paikka: Joku mukava alue, jolla mahtuu toimimaan
Ennakkovalmistelut: -
Opettaja kysyy kysymykset ääneen, ja ryhmät vastaavat omiin vihkoihinsa. Kysymysten jälkeen käydään läpi oikeat vastaukset. Opettaja voi kysyä aluksi ryhmiltä heidän vastauksia, ja sitten kertoa lisätietoa asiasta.
KYSYMYKSET
1. Yrttien kasvupaikka vaikuttaa siihen kannattaako niitä syödä. Mistä seuraavista paikoista poimisit yrttejä syötäväksi?
a) Kotitalon läheltä
b) Moottoritien laidalta
c) Ison pellon vierestä
d) Tehtaan läheltä
e) Metsästä
2. Mitä näistä yrteistä voisit käyttää pinaattilettujen reseptissä pinaatin sijaan?
a) Ruusua
b) Kehäkukkaa
c) Nokkosta
d) Kanervankukkia
3. Löydät kaksi kasvia, jotka näyttävät melkein samanlaisilta. Ajattelet tunnistavasi toisen, mutta toisesta olet hieman epävarma. Kannattaako epävarma, mutta melkein oikean kasvin näköinen kasvi ottaa mukaan vai ei?
4. Äitiä kiukuttaa se, että olet vahingossa rikkonut äidin lempikahvimukin. Mistä yrtistä tehtyä teetä tarjoaisit piristykseksi äidille, jotta hän tuntisi enemmänkin rakkautta kuin kiukkua sinua kohtaan?
a) Siankärsämöä
b) Kanervaa
c) Ruusua
5. Yrttejä voi säilöä eri tavoin. Säilöminen tarkoittaa sitä, että yrtille tehdään jonkinlainen toiminto, ja sen jälkeen se säilyy pitkään hyvänä. Ennen aikaan ei ollut esimerkiksi jääkaappeja, joten siksi erilaisia säilömistapoja on silloin keksitty ja käytetty paljon enemmän kuin nykyään. Minkälaisia yrttien säilömistapoja keksitte?
6. Yksi säilömistapa on kuivaaminen. Missä kodin paikoissa yrttejä voisi kuivata parhaiten?
7. Sinulla on keväisin heinänuhaa. Mummosi tarjoaa sinulle eräänä päivänä suurta kupillista hyvältä tuoksuvaa siankärsämöteetä. Et ole ennen maistanut siankärsämöä, mutta tiedät sen olevan terveellistä. Juotko koko kupin?
8. Yrttejä voi käyttää sekä sisäisesti että ulkoisesti. Keksittekö esimerkkejä siitä, mitä kumpikin käyttötapa voisi tarkoittaa?
RATKAISUT
1. Yrttejä kannattaa poimia a) kotitalon läheltä ja e) metsästä. Yrttejä ei kannata poimia b) moottoritien laidalta, c) ison pellon vierestä eikä d) tehtaan läheltä. Autoista ja tehtaista voi tulla paljon saasteita ja kemikaaleja, ja pelloilla voidaan käyttää erilaisia tuholaismyrkkyjä, joten niiden läheltä ei kannata poimia itselleen yrttejä. Tuleeko teille mieleen, mistä muualta ei kannata poimia yrttejä? (Esimerkiksi kaatopaikan tai navetan läheltä, sellaisilta paikoilta joissa ulkoilutetaan paljon koiria, jne.)
2. Pinaattilettujen reseptissä voi käyttää pinaatin sijaan c) nokkosta. Nokkosta voi laittaa myös munakkaaseen, lasagneen, pizzaan, leipätaikinaan tai vaikka smoothieen.
3. Kun poimii kasveja, marjoja tai sieniä, täytyy AINA olla varma lajin tunnistamisesta. Monilla syötävillä kasveilla on niin kutsuttuja näköislajeja eli kasveja, jotka ovat eri lajia ja voivat olla syömäkelvottomia tai myrkyllisiä, mutta niitä on vaikea erottaa toisistaan. Vaikka tänään opituilla yrteillä nokkosella, ruusulla, kanervalla, siankärsämöllä ja kehäkukalla ei ole myrkyllisiä näköislajeja, silti niitäkin poimiessa pitää olla tarkkana. Tiedättekö joitakin myrkyllisiä kasveja? (Opettaja kysyy lapsilta, ja asiasta voidaan hetki keskustella.) → Suomessa ei ole onneksi kovin monia myrkyllisiä kasveja. Niitä on kuitenkin jonkin verran! Esimerkiksi kielo, lupiini, valkovuokko ja tulppaani ovat myrkyllisiä. Myrkkykasveja ei sinänsä tarvitse kuitenkaan pelätä – tiesittekö esimerkiksi, että tutuissa syötävissäkin kasveissa on osia, joita ei tule syödä? Nimittäin raparperin lehti, omenan siemenet sekä perunan vihreät osat ovat lievästi myrkyllisiä. Muista siis aina varmistaa, ennen kuin maistelet uusia kasveja tai niiden osia. (Jos joku kysyy, niin lievästi myrkyllinen tarkoittaa, että jos vähän sattuu maistamaan sitä, niin ei tapahdu välttämättä mitään. Isommissa määrissä voi ruveta tulemaan huono olo tai jotakin vakavampia oireita.)
4. Kiukutteleville ihmisille kannattaa tarjota c) ruususta tehtyä teetä. Ruusun kukan terälehdissä on eteerisiä öljyjä, jotka vähentävät kiukuttelua ja lisäävät rakastavaa mielialaa.
5. Yrttejä voi säilöä muun muassa pakastamalla tai kuivaamalla, tai niitä voi uuttaa johonkin nesteeseen kuten öljyyn tai alkoholiin, jolloin saadaan yrttiöljyjä tai niin kutsuttua tinktuuraa. (Jos joku kysyy lisää tinktuurasta, se on vahva alkoholiuutos, jota ei tarvitse nauttia kuin muutamia tippoja, koska yrttiä on laitettu siihen niin paljon. Esimerkiksi monet juovat flunssan aikaan veteen laitettuja Echinaforce-tippoja, johon on uutettu punahattu-nimistä kukkaa.)
6. Kuivaamiseen tarvitaan kuiva ja lämmin paikka. Kotona sellaisia ovat esimerkiksi sauna (silloin kun siellä ei kylvetä) tai sellainen huone, jossa on vaikka lattialämmitys. Usein myös jääkaapin päällä on tyhjää tilaa, jota jääkaappi lämmittää. Kuivaaminen kannattaa tehdä vaikka leivinpaperin tai ohuen kankaan päällä. Kattoon voi myös vaikka ripustaa yrteille pienen riippumaton, jonka päällä ne voivat kuivua.
7. Kun maistelet ensimmäistä kertaa uusia yrttejä, maistelu kannattaa aloittaa varovaisesti. Varsinkin jos kärsii keväisin heinänuhasta, se voi tarkoittaa, että on erityisen herkkä joillekin kasveille. Erityisesti siankärsämö on sellainen kasvi, jolle moni saattaa olla allerginen. Siksi uusia yrttejä kannattaa maistella vain ihan hieman, eikä suinpäin suuria määriä.
8. Kun yrttejä käytetään ulkoisesti, niistä tehdään esimerkiksi ihoöljyä, kuumia hauteita, jalkakylpyjä tai niillä vaikka huuhdellaan hiukset. Tällöin voidaan hoitaa esimerkiksi haavoja, ihottumaa, erilaisia kipuja tai vaikka hilsettä. Esimerkiksi kehäkukkaa käytetään ulkoisesti kaikenlaisiin iho-oireisiin. Sisäisesti yrttejä käytettäessä niistä tehdään vaikka teetä tai tinktuuraa, mutta yrttejä voi laittaa myös ruoan sekaan mausteeksi, jolloin yrtin hyvät ominaisuudet saadaan ruoasta! (Esim. nokkonen ja siankärsämö ovat hyviä yrttejä mausteeksi, nokkonen jopa vihannekseksi.)
Kun vastaukset on käyty läpi, ryhmät saavat keräilypusseihin opettajalta palkinnoksi uudet yrttikortit (ne, joissa on kuvattu yrttien vaikutuksia).
Kesto: 30 min
Opettajan materiaalit: -
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: Muistiinpanovälineet
Paikka: Joku mukava alue, jolla mahtuu toimimaan
Ennakkovalmistelut: -
Opettaja kysyy kysymykset ääneen, ja ryhmät vastaavat omiin vihkoihinsa. Kysymysten jälkeen käydään läpi oikeat vastaukset. Opettaja voi kysyä aluksi ryhmiltä heidän vastauksia, ja sitten kertoa lisätietoa asiasta.
KYSYMYKSET
1. Yrttien kasvupaikka vaikuttaa siihen kannattaako niitä syödä. Mistä seuraavista paikoista poimisit yrttejä syötäväksi?
a) Kotitalon läheltä
b) Moottoritien laidalta
c) Ison pellon vierestä
d) Tehtaan läheltä
e) Metsästä
2. Mitä näistä yrteistä voisit käyttää pinaattilettujen reseptissä pinaatin sijaan?
a) Ruusua
b) Kehäkukkaa
c) Nokkosta
d) Kanervankukkia
3. Löydät kaksi kasvia, jotka näyttävät melkein samanlaisilta. Ajattelet tunnistavasi toisen, mutta toisesta olet hieman epävarma. Kannattaako epävarma, mutta melkein oikean kasvin näköinen kasvi ottaa mukaan vai ei?
4. Äitiä kiukuttaa se, että olet vahingossa rikkonut äidin lempikahvimukin. Mistä yrtistä tehtyä teetä tarjoaisit piristykseksi äidille, jotta hän tuntisi enemmänkin rakkautta kuin kiukkua sinua kohtaan?
a) Siankärsämöä
b) Kanervaa
c) Ruusua
5. Yrttejä voi säilöä eri tavoin. Säilöminen tarkoittaa sitä, että yrtille tehdään jonkinlainen toiminto, ja sen jälkeen se säilyy pitkään hyvänä. Ennen aikaan ei ollut esimerkiksi jääkaappeja, joten siksi erilaisia säilömistapoja on silloin keksitty ja käytetty paljon enemmän kuin nykyään. Minkälaisia yrttien säilömistapoja keksitte?
6. Yksi säilömistapa on kuivaaminen. Missä kodin paikoissa yrttejä voisi kuivata parhaiten?
7. Sinulla on keväisin heinänuhaa. Mummosi tarjoaa sinulle eräänä päivänä suurta kupillista hyvältä tuoksuvaa siankärsämöteetä. Et ole ennen maistanut siankärsämöä, mutta tiedät sen olevan terveellistä. Juotko koko kupin?
8. Yrttejä voi käyttää sekä sisäisesti että ulkoisesti. Keksittekö esimerkkejä siitä, mitä kumpikin käyttötapa voisi tarkoittaa?
RATKAISUT
1. Yrttejä kannattaa poimia a) kotitalon läheltä ja e) metsästä. Yrttejä ei kannata poimia b) moottoritien laidalta, c) ison pellon vierestä eikä d) tehtaan läheltä. Autoista ja tehtaista voi tulla paljon saasteita ja kemikaaleja, ja pelloilla voidaan käyttää erilaisia tuholaismyrkkyjä, joten niiden läheltä ei kannata poimia itselleen yrttejä. Tuleeko teille mieleen, mistä muualta ei kannata poimia yrttejä? (Esimerkiksi kaatopaikan tai navetan läheltä, sellaisilta paikoilta joissa ulkoilutetaan paljon koiria, jne.)
2. Pinaattilettujen reseptissä voi käyttää pinaatin sijaan c) nokkosta. Nokkosta voi laittaa myös munakkaaseen, lasagneen, pizzaan, leipätaikinaan tai vaikka smoothieen.
3. Kun poimii kasveja, marjoja tai sieniä, täytyy AINA olla varma lajin tunnistamisesta. Monilla syötävillä kasveilla on niin kutsuttuja näköislajeja eli kasveja, jotka ovat eri lajia ja voivat olla syömäkelvottomia tai myrkyllisiä, mutta niitä on vaikea erottaa toisistaan. Vaikka tänään opituilla yrteillä nokkosella, ruusulla, kanervalla, siankärsämöllä ja kehäkukalla ei ole myrkyllisiä näköislajeja, silti niitäkin poimiessa pitää olla tarkkana. Tiedättekö joitakin myrkyllisiä kasveja? (Opettaja kysyy lapsilta, ja asiasta voidaan hetki keskustella.) → Suomessa ei ole onneksi kovin monia myrkyllisiä kasveja. Niitä on kuitenkin jonkin verran! Esimerkiksi kielo, lupiini, valkovuokko ja tulppaani ovat myrkyllisiä. Myrkkykasveja ei sinänsä tarvitse kuitenkaan pelätä – tiesittekö esimerkiksi, että tutuissa syötävissäkin kasveissa on osia, joita ei tule syödä? Nimittäin raparperin lehti, omenan siemenet sekä perunan vihreät osat ovat lievästi myrkyllisiä. Muista siis aina varmistaa, ennen kuin maistelet uusia kasveja tai niiden osia. (Jos joku kysyy, niin lievästi myrkyllinen tarkoittaa, että jos vähän sattuu maistamaan sitä, niin ei tapahdu välttämättä mitään. Isommissa määrissä voi ruveta tulemaan huono olo tai jotakin vakavampia oireita.)
4. Kiukutteleville ihmisille kannattaa tarjota c) ruususta tehtyä teetä. Ruusun kukan terälehdissä on eteerisiä öljyjä, jotka vähentävät kiukuttelua ja lisäävät rakastavaa mielialaa.
5. Yrttejä voi säilöä muun muassa pakastamalla tai kuivaamalla, tai niitä voi uuttaa johonkin nesteeseen kuten öljyyn tai alkoholiin, jolloin saadaan yrttiöljyjä tai niin kutsuttua tinktuuraa. (Jos joku kysyy lisää tinktuurasta, se on vahva alkoholiuutos, jota ei tarvitse nauttia kuin muutamia tippoja, koska yrttiä on laitettu siihen niin paljon. Esimerkiksi monet juovat flunssan aikaan veteen laitettuja Echinaforce-tippoja, johon on uutettu punahattu-nimistä kukkaa.)
6. Kuivaamiseen tarvitaan kuiva ja lämmin paikka. Kotona sellaisia ovat esimerkiksi sauna (silloin kun siellä ei kylvetä) tai sellainen huone, jossa on vaikka lattialämmitys. Usein myös jääkaapin päällä on tyhjää tilaa, jota jääkaappi lämmittää. Kuivaaminen kannattaa tehdä vaikka leivinpaperin tai ohuen kankaan päällä. Kattoon voi myös vaikka ripustaa yrteille pienen riippumaton, jonka päällä ne voivat kuivua.
7. Kun maistelet ensimmäistä kertaa uusia yrttejä, maistelu kannattaa aloittaa varovaisesti. Varsinkin jos kärsii keväisin heinänuhasta, se voi tarkoittaa, että on erityisen herkkä joillekin kasveille. Erityisesti siankärsämö on sellainen kasvi, jolle moni saattaa olla allerginen. Siksi uusia yrttejä kannattaa maistella vain ihan hieman, eikä suinpäin suuria määriä.
8. Kun yrttejä käytetään ulkoisesti, niistä tehdään esimerkiksi ihoöljyä, kuumia hauteita, jalkakylpyjä tai niillä vaikka huuhdellaan hiukset. Tällöin voidaan hoitaa esimerkiksi haavoja, ihottumaa, erilaisia kipuja tai vaikka hilsettä. Esimerkiksi kehäkukkaa käytetään ulkoisesti kaikenlaisiin iho-oireisiin. Sisäisesti yrttejä käytettäessä niistä tehdään vaikka teetä tai tinktuuraa, mutta yrttejä voi laittaa myös ruoan sekaan mausteeksi, jolloin yrtin hyvät ominaisuudet saadaan ruoasta! (Esim. nokkonen ja siankärsämö ovat hyviä yrttejä mausteeksi, nokkonen jopa vihannekseksi.)
Kun vastaukset on käyty läpi, ryhmät saavat keräilypusseihin opettajalta palkinnoksi uudet yrttikortit (ne, joissa on kuvattu yrttien vaikutuksia).
Tehtävä 4: Aistitutkimus
Seuraavaksi päästään tutustumaan yrtteihin eri aistein. Mennään hetkeksi Unohdettujen laaksoon tutustumaan tarkemmin Yrttiystäviin, ja sen jälkeen ulkoluokkahuoneeseen, jossa tutustutaan yrtteihin erilaisten aistiharjoitusten avulla.
Kesto: 30 min
Opettajan materiaalit: -
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: -
Paikka: Ensin Unohdettujen laakso, sitten ulkoluokkahuone
Ennakkovalmistelut: -
Mennään taas Unohdettujen laaksoon, ja asettaudutaan niin, että kaikki lapset näkevät yrtit ja kuulevat opettajan puheen. Opettaja kertoo lapsille sen mitä kuulee kasvihenkien puhuvan, ja aina pitää kädessään sitä yrttiä josta puhuu, jotta puheella on jokin konkreettinen kiintopiste, johon lapset voivat keskittää huomionsa. Opettaja poimii yrttiä noin 2–3 oksaa (eli noin 3–5 ruokalusikallista, jos määrän ajattelee kuivattuna ja hienonnettuna). Joka yrtistä puhumisen jälkeen opettaja antaa kyseiset yrtit ryhmälle, jonka nimikkoyrtti se on. Ryhmän tulee pitää siitä huolta siihen asti, kunnes yrteillä tehdään seuraava tehtävä.
Ruusu
”Kasveista sanotaan olevan iloa myös mielelle, ja varsinkin eri kukilla onkin erilaisia vaikutuksia mielialaan ja tunteisiin. Ruusun tuoksun ja ruusun kukasta tehdyn teen sanotaan antavan rohkeutta, estävän kiukuttelua ja nostavan mielialaa. Lisäksi ruusu on rakkauden kukka! Ruususta kannattaa tehdä teetä kuitenkin vain, jos se kasvaa jossakin puutarhassa täällä meillä Suomessa. Nimittäin ne ruusut, joita kukkakaupoissa myydään, saattavat olla jalostettu sellaisiksi, että ne eivät edes tuoksu miltään saati että niillä sitten olisi joitakin vaikutuksia. Lisäksi niiden viljelyssä ollaan saatettu käyttää joitakin kemiallisia kasvatusaineita. Mutta katsokaa miten se onkin kaunis! Voin lähes nähdä ja kuulla Ruusun hengen, miten se alkaa olla iloisemmalla tuulella, kun olemme auttaneet kasvihenkiä niin monin tavoin, ja miten se levittää hyvää mieltä myös meille! Tunnetteko tekin sen, miten hyvä ja lämmin olo alkaa tuntua tässä rinnassa?”
Kehäkukka
”Kehäkukka on näistä meidän tämänpäiväisistä Yrttiystävistämme ainoa, jota kannattaa käyttää ulkoisesti. Muista teemme kohta teetä, mutta kehäkukasta yksi ryhmä saa tehdä ihokääreen. Kehäkukkaa on käytetty iät ja ajat erilaisiin ihovaivoihin. Sen muistaa siitä, että yksi sen nimistä on käivärä, joka kuulostaa ainakin minusta ihan joltakin näivettyneeltä iholta, tai vanhalta mummolta, jolla on ryppyinen iho! Kehäkukasta tehty öljy siis auttaa monenlaisiin ihovaivoihin: hyttysenpuremiin, rohtumiin, haavoihin, palaneelle iholle ja kutinaan.”
Kanerva
”Tämä violettikukkainen kaunis varpukasvi on Kanervan hengen koti. Onko joku nähnyt tätä kasvia joskus jossain? (Kanerva kasvaa yleensä metsissä, ja sitä myös myydään kukkakaupoissa koristekasviksi näin syksyisin.) Eikö vain olekin rauhoittavan näköinen kasvi, sellainen, että tulee mieleen miten ihanaa olisi hypätä aurinkoisen kanervaniityn keskelle makoilemaan, sammalen ollessa selän alla pehmeänä mattona… Kanervan kukista voi tehdä sellaista teetä, joka tuo tätä rauhan tunnetta mieleen, vaikkei pääsisikään metsään makoilemaan. Kanervateen sanotaan nimittäin olevan hyvä iltatee, joka rauhoittaa mieltä, jos meinaa muuten olla levoton olo. Kiitos Kanervan henki, kun annat meille niinkin tärkeää tunnetta kuin rauhaa!”
Siankärsämö
”Tämän kasvin latinankielinen nimi Achillea tulee kreikkalaisesta tarustosta ja vanhasta mytologiasta, nimittäin sankarillisen Akilleen nimestä. Tietääkö joku soturi Akilleen? Hän oli tunnettu mahtavista voimistaan, ja siksi siankärsämökin on nimetty hänen mukaansa – siankärsämöllä nimittäin on myös sankarin voimat. Siitä tehty tee auttaa melkein kaikkiin kuviteltaviin vaivoihin: flunssaan, vatsavaivoihin, sydänongelmiin… Tärkeimpänä siankärsämön vaikuttavana kykynä on juurikin flunssa-apu. Siksi sen monet perinnenimetkin kertovat erilaisista flunssan oireista, jos muistatte niitä? (Esimerkiksi aivastusjuuri ja nenätiisti olivat sellaisia siankärsämön vanhoja nimiä, jotka kuvastavat siankärsämön flunssaan auttavia ominaisuuksia.)”
Nokkonen
”Nokkosen tuntee varmaan aika moni, koska kun sitä koskee, niin ihoa polttaa ja pistelee. Pistely ei kuitenkaan ole vaarallista, sitä ollaan joskus jopa käytetty lääkkeenä lisäämään ihon verenkiertoa! Lisäksi nokkosessa on tosi paljon vitamiineja, joten se on hyvin terveellinen ja kun juo siitä tehtyä teetä, niin se piristää. Nokkosta voi käyttää myös ruoanlaitossa, sitä voi lisätä melkein mihin vaan ruokaan, kuten vaikka sämpylöihin, lasagneen tai pizzaan, niin ruoasta tulee superruokaa! Nokkonen on muutenkin kovin monikäyttöinen: siitä on entisaikaan tehty lankaa, ja nokkosvedellä voi huuhdella hiukset, niin niistä tulee kiiltävät. Nokkosen piristävyyden ja terveellisyyden muistaa siitä, että se on niin pistävä ulkoisesti, että sisäisestikin se on kuin piristysruiske! … Ai mitä sanot Nokkosen henki? Ai että toivot, että kaikki koskisivat lehtiäsi yhteisenä rohkeuden osoituksena siitä, etteivät he pelkää ystävystyä kanssasi? Ja että pieni pistely on tärkeä vaihe seikkailun etenemisessä? Selvä pyy, kerron tämän seikkailijoille.”
(Eli siis tuodaan esiin ”keskustelemalla” Nokkosen hengen kanssa, että kaikki lapset koskisivat nokkoseen, ja tuodaan selvästi esiin että pistely ei ole vaarallista. Seikkailun luonteeseen kuuluu, että matkalla kohdataan erilaisia vastoinkäymisiä, jotka oikeastaan vain luovat seikkailulle asiaankuuluvaa jännittävää tunnelmaa ja antavat lapsille mahdollisuuden kokea uusia aistiärsykkeitä. Olisi myös toivottavaa että kaikki tekisivät sen, jotta itsensä ylittämisen tunnelma olisi koko ryhmän välinen, mutta tietenkään ketään ei painosteta tai pakoteta. Ja jos lapsista tuntuu erityisen pelottavalta tai vastenmieliseltä koskea nokkoseen, opettaja voi rohkaista, jos vähintään kehäkukkaryhmäläiset haluaisivat tarttua haasteeseen, koska he saavat pian tehdä ihoa hoitavan kääreen, joten he voisivat suoraan testata kehäkukan hoitotehoa nokkosen pistoihin.)
ROHDOSTEN TEKEMINEN
Kun Yrttiystäviin ollaan tutustuttu, ollaan tehty rohkeita tekoja ja yrtit ovat lapsilla mukana, mennään ulkoluokkahuoneeseen. Opettaja laittaa vettä vedenkeittimessä kiehumaan, ja lapset asettuvat ryhmittäin pöytien ääreen. Jokainen ryhmä saa valmistaa yhden yrttivalmisteen. Muut tekevät yrttijuomaa maisteltavaksi, mutta kehäkukkaryhmä tekee ihokääreen. Sillä aikaa kun vesi kiehuu, ryhmät ottavat itselleen yhden kannun, ja jokainen ottaa oman mukin.
Jokainen ryhmä tekee oman yrttijuoman, jonka jälkeen (jos jää aikaa), maistellaan muiden ryhmien juomia.
Yrttijuoma tehdään niin, että yrtit laitetaan kannun pohjalle, niitä voi hieman repiä pienemmiksi paloiksi. Kun ryhmä on valmis, he saavat pyytää opettajalta kiehuvaa vettä. Kuumaa vettä kaadetaan kannuun yrttien päälle, ja juoman annetaan hautua muutama minuutti. Kun juoma hautuu, sitä haistellaan ja mietitään miltä se tuoksuu. Laittakaa silmät kiinni, ja miettikää seuraavia kysymyksiä.
Kehäkukkaryhmä: Kehäkukkahauduketta ei nyt käytetäkään sisäisesti, vaan ulkoisesti (tosin kehäkukkajuomakin olisi ihan turvallista juotavaa). Eli haudukkeeseen kastetaan muutamia käsipyyhepapereita, ja niistä tehdään hoitava ihokääre. Käsipyyhepaperit laitetaan nokkosen pistosta kutiavaan kohtaan, tai jos lapsilla on ihossa muita kutiavia/ihottuneita kohtia, niin kääre voidaan laittaa myös niiden päälle. Jos mikään kohta ihossa ei kaipaa erityistä parantamista, niin voi laittaa kääreen vain käsivarren päälle ja nauttia lämpimästä tunteesta. Kehäkukka kuitenkin tekee hyvää iholle, vaikkei ole mitään varsinaisesti parannettavaa. Kun on asettanut kääreen iholle, sitä pidetään siinä tovi, ja rentoudutaan ja keskitytään lämpimään mukavaan tunteeseen ja siihen, miten kehäkukan parantavat ainesosat imeytyvät ihoon. Laitetaan silmät kiinni, ja mietitään miltä kehäkukkainen kääre tuntuu. Kun käärettä ollaan sopivasti pidetty, voidaan mennä maistelemaan muiden ryhmien tekemiä juomia.
Muut ryhmät: Yrttijuomaa kaadetaan jokaiselle ryhmäläiselle pienen pieni tilkka, tarkoitus olisi että muillekin ryhmille voisi jäädä hieman maistettavaa (varsinkin kehäkukkaryhmälle, joka ei tee itse juomaa). Lapset voivat itse kaataa juoman omille ryhmäläisilleen. Ennen juomista voidaan kippistää yhdessä yrttien parantaville voimille, ja sille että Yrttiystävien ja ihmisten ystävyys alkaa taas parantua! Yrttijuomia maistellessa pohditaan seuraavanlaisia kysymyksiä:
Kesto: 30 min
Opettajan materiaalit: -
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: -
Paikka: Ensin Unohdettujen laakso, sitten ulkoluokkahuone
Ennakkovalmistelut: -
Mennään taas Unohdettujen laaksoon, ja asettaudutaan niin, että kaikki lapset näkevät yrtit ja kuulevat opettajan puheen. Opettaja kertoo lapsille sen mitä kuulee kasvihenkien puhuvan, ja aina pitää kädessään sitä yrttiä josta puhuu, jotta puheella on jokin konkreettinen kiintopiste, johon lapset voivat keskittää huomionsa. Opettaja poimii yrttiä noin 2–3 oksaa (eli noin 3–5 ruokalusikallista, jos määrän ajattelee kuivattuna ja hienonnettuna). Joka yrtistä puhumisen jälkeen opettaja antaa kyseiset yrtit ryhmälle, jonka nimikkoyrtti se on. Ryhmän tulee pitää siitä huolta siihen asti, kunnes yrteillä tehdään seuraava tehtävä.
Ruusu
”Kasveista sanotaan olevan iloa myös mielelle, ja varsinkin eri kukilla onkin erilaisia vaikutuksia mielialaan ja tunteisiin. Ruusun tuoksun ja ruusun kukasta tehdyn teen sanotaan antavan rohkeutta, estävän kiukuttelua ja nostavan mielialaa. Lisäksi ruusu on rakkauden kukka! Ruususta kannattaa tehdä teetä kuitenkin vain, jos se kasvaa jossakin puutarhassa täällä meillä Suomessa. Nimittäin ne ruusut, joita kukkakaupoissa myydään, saattavat olla jalostettu sellaisiksi, että ne eivät edes tuoksu miltään saati että niillä sitten olisi joitakin vaikutuksia. Lisäksi niiden viljelyssä ollaan saatettu käyttää joitakin kemiallisia kasvatusaineita. Mutta katsokaa miten se onkin kaunis! Voin lähes nähdä ja kuulla Ruusun hengen, miten se alkaa olla iloisemmalla tuulella, kun olemme auttaneet kasvihenkiä niin monin tavoin, ja miten se levittää hyvää mieltä myös meille! Tunnetteko tekin sen, miten hyvä ja lämmin olo alkaa tuntua tässä rinnassa?”
Kehäkukka
”Kehäkukka on näistä meidän tämänpäiväisistä Yrttiystävistämme ainoa, jota kannattaa käyttää ulkoisesti. Muista teemme kohta teetä, mutta kehäkukasta yksi ryhmä saa tehdä ihokääreen. Kehäkukkaa on käytetty iät ja ajat erilaisiin ihovaivoihin. Sen muistaa siitä, että yksi sen nimistä on käivärä, joka kuulostaa ainakin minusta ihan joltakin näivettyneeltä iholta, tai vanhalta mummolta, jolla on ryppyinen iho! Kehäkukasta tehty öljy siis auttaa monenlaisiin ihovaivoihin: hyttysenpuremiin, rohtumiin, haavoihin, palaneelle iholle ja kutinaan.”
Kanerva
”Tämä violettikukkainen kaunis varpukasvi on Kanervan hengen koti. Onko joku nähnyt tätä kasvia joskus jossain? (Kanerva kasvaa yleensä metsissä, ja sitä myös myydään kukkakaupoissa koristekasviksi näin syksyisin.) Eikö vain olekin rauhoittavan näköinen kasvi, sellainen, että tulee mieleen miten ihanaa olisi hypätä aurinkoisen kanervaniityn keskelle makoilemaan, sammalen ollessa selän alla pehmeänä mattona… Kanervan kukista voi tehdä sellaista teetä, joka tuo tätä rauhan tunnetta mieleen, vaikkei pääsisikään metsään makoilemaan. Kanervateen sanotaan nimittäin olevan hyvä iltatee, joka rauhoittaa mieltä, jos meinaa muuten olla levoton olo. Kiitos Kanervan henki, kun annat meille niinkin tärkeää tunnetta kuin rauhaa!”
Siankärsämö
”Tämän kasvin latinankielinen nimi Achillea tulee kreikkalaisesta tarustosta ja vanhasta mytologiasta, nimittäin sankarillisen Akilleen nimestä. Tietääkö joku soturi Akilleen? Hän oli tunnettu mahtavista voimistaan, ja siksi siankärsämökin on nimetty hänen mukaansa – siankärsämöllä nimittäin on myös sankarin voimat. Siitä tehty tee auttaa melkein kaikkiin kuviteltaviin vaivoihin: flunssaan, vatsavaivoihin, sydänongelmiin… Tärkeimpänä siankärsämön vaikuttavana kykynä on juurikin flunssa-apu. Siksi sen monet perinnenimetkin kertovat erilaisista flunssan oireista, jos muistatte niitä? (Esimerkiksi aivastusjuuri ja nenätiisti olivat sellaisia siankärsämön vanhoja nimiä, jotka kuvastavat siankärsämön flunssaan auttavia ominaisuuksia.)”
Nokkonen
”Nokkosen tuntee varmaan aika moni, koska kun sitä koskee, niin ihoa polttaa ja pistelee. Pistely ei kuitenkaan ole vaarallista, sitä ollaan joskus jopa käytetty lääkkeenä lisäämään ihon verenkiertoa! Lisäksi nokkosessa on tosi paljon vitamiineja, joten se on hyvin terveellinen ja kun juo siitä tehtyä teetä, niin se piristää. Nokkosta voi käyttää myös ruoanlaitossa, sitä voi lisätä melkein mihin vaan ruokaan, kuten vaikka sämpylöihin, lasagneen tai pizzaan, niin ruoasta tulee superruokaa! Nokkonen on muutenkin kovin monikäyttöinen: siitä on entisaikaan tehty lankaa, ja nokkosvedellä voi huuhdella hiukset, niin niistä tulee kiiltävät. Nokkosen piristävyyden ja terveellisyyden muistaa siitä, että se on niin pistävä ulkoisesti, että sisäisestikin se on kuin piristysruiske! … Ai mitä sanot Nokkosen henki? Ai että toivot, että kaikki koskisivat lehtiäsi yhteisenä rohkeuden osoituksena siitä, etteivät he pelkää ystävystyä kanssasi? Ja että pieni pistely on tärkeä vaihe seikkailun etenemisessä? Selvä pyy, kerron tämän seikkailijoille.”
(Eli siis tuodaan esiin ”keskustelemalla” Nokkosen hengen kanssa, että kaikki lapset koskisivat nokkoseen, ja tuodaan selvästi esiin että pistely ei ole vaarallista. Seikkailun luonteeseen kuuluu, että matkalla kohdataan erilaisia vastoinkäymisiä, jotka oikeastaan vain luovat seikkailulle asiaankuuluvaa jännittävää tunnelmaa ja antavat lapsille mahdollisuuden kokea uusia aistiärsykkeitä. Olisi myös toivottavaa että kaikki tekisivät sen, jotta itsensä ylittämisen tunnelma olisi koko ryhmän välinen, mutta tietenkään ketään ei painosteta tai pakoteta. Ja jos lapsista tuntuu erityisen pelottavalta tai vastenmieliseltä koskea nokkoseen, opettaja voi rohkaista, jos vähintään kehäkukkaryhmäläiset haluaisivat tarttua haasteeseen, koska he saavat pian tehdä ihoa hoitavan kääreen, joten he voisivat suoraan testata kehäkukan hoitotehoa nokkosen pistoihin.)
ROHDOSTEN TEKEMINEN
Kun Yrttiystäviin ollaan tutustuttu, ollaan tehty rohkeita tekoja ja yrtit ovat lapsilla mukana, mennään ulkoluokkahuoneeseen. Opettaja laittaa vettä vedenkeittimessä kiehumaan, ja lapset asettuvat ryhmittäin pöytien ääreen. Jokainen ryhmä saa valmistaa yhden yrttivalmisteen. Muut tekevät yrttijuomaa maisteltavaksi, mutta kehäkukkaryhmä tekee ihokääreen. Sillä aikaa kun vesi kiehuu, ryhmät ottavat itselleen yhden kannun, ja jokainen ottaa oman mukin.
Jokainen ryhmä tekee oman yrttijuoman, jonka jälkeen (jos jää aikaa), maistellaan muiden ryhmien juomia.
Yrttijuoma tehdään niin, että yrtit laitetaan kannun pohjalle, niitä voi hieman repiä pienemmiksi paloiksi. Kun ryhmä on valmis, he saavat pyytää opettajalta kiehuvaa vettä. Kuumaa vettä kaadetaan kannuun yrttien päälle, ja juoman annetaan hautua muutama minuutti. Kun juoma hautuu, sitä haistellaan ja mietitään miltä se tuoksuu. Laittakaa silmät kiinni, ja miettikää seuraavia kysymyksiä.
- Mitä hajusta tulee mieleen?
- Tuoksuuko juoma siltä, miltä kyseinen yrtti näyttää?
- Muistuttaako tuoksu jotakin tuttua, vai onko se täysin uudenlainen?
- Tuleeko tuoksusta mieleen yrtin lääkinnälliset voimat?
Kehäkukkaryhmä: Kehäkukkahauduketta ei nyt käytetäkään sisäisesti, vaan ulkoisesti (tosin kehäkukkajuomakin olisi ihan turvallista juotavaa). Eli haudukkeeseen kastetaan muutamia käsipyyhepapereita, ja niistä tehdään hoitava ihokääre. Käsipyyhepaperit laitetaan nokkosen pistosta kutiavaan kohtaan, tai jos lapsilla on ihossa muita kutiavia/ihottuneita kohtia, niin kääre voidaan laittaa myös niiden päälle. Jos mikään kohta ihossa ei kaipaa erityistä parantamista, niin voi laittaa kääreen vain käsivarren päälle ja nauttia lämpimästä tunteesta. Kehäkukka kuitenkin tekee hyvää iholle, vaikkei ole mitään varsinaisesti parannettavaa. Kun on asettanut kääreen iholle, sitä pidetään siinä tovi, ja rentoudutaan ja keskitytään lämpimään mukavaan tunteeseen ja siihen, miten kehäkukan parantavat ainesosat imeytyvät ihoon. Laitetaan silmät kiinni, ja mietitään miltä kehäkukkainen kääre tuntuu. Kun käärettä ollaan sopivasti pidetty, voidaan mennä maistelemaan muiden ryhmien tekemiä juomia.
Muut ryhmät: Yrttijuomaa kaadetaan jokaiselle ryhmäläiselle pienen pieni tilkka, tarkoitus olisi että muillekin ryhmille voisi jäädä hieman maistettavaa (varsinkin kehäkukkaryhmälle, joka ei tee itse juomaa). Lapset voivat itse kaataa juoman omille ryhmäläisilleen. Ennen juomista voidaan kippistää yhdessä yrttien parantaville voimille, ja sille että Yrttiystävien ja ihmisten ystävyys alkaa taas parantua! Yrttijuomia maistellessa pohditaan seuraavanlaisia kysymyksiä:
- Minkälaisia ajatuksia tulee mieleen juoman mausta?
- Maistuuko juoma siltä, minkälaisia terveysvaikutuksia sillä on?
- Muistuttaako maku jotain tuttua?
Tehtävä 5: Palaset loksahtavat kohdilleen
Tehtävän tarkoituksena on kerrata ja koota yhteen yrttien käyttötapoja ja -tarkoituksia aiemmin kerättyjen ja kuultujen vinkkien perusteella.
Kesto: 30 min
Opettajan materiaalit: -
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: Pusseihin kerätyt yrttiperinnetietolaatat
Paikka: Joku mukava alue, jolla mahtuu liikkumaan
Ennakkovalmistelut: -
Kun ryhmä on valmis, opettaja tarkastaa ovatko laatat loksahtaneet oikeille paikoilleen. Kun laattajärjestys on tarkistettu kaikilta ryhmiltä, opettaja kerää terveyslaatat pois, eli käyttötapa- ja kasvilaatat jäävät ryhmille. Aikaa tämän tehtäväosion tekemiseen on 10 minuuttia. Tämän jälkeen on H-hetken aika!
Opettaja kehuu lapsia hienosta työstä, kun lapset ovat ratkaisseet unohdetun kasvitiedon mysteerin, ja kasvihenget voivat taas alkaa tervehtyä! Mutta mitä nyt tapahtuukaan, ihan kuin kasvihenget koittaisivat kertoa minulle vielä jotakin! Tarvitsen jokaisesta ryhmästä kaksi vapaaehtoista (tai yhden, jos ryhmien koko on kolme tai vähemmän).
Säännöt: Vapaaehtoiset saavat yhden terveyskortin. Heidän pitää esittää yleisölle lyhyt näytelmä, jonka aikana ilmenee kortissa lukenut vaiva. He antavat yleisölle merkin ja sanovat "ROHTORYNNÄKKÖ", kun he ovat näytelleet esityksensä loppuun, jotta he saavat rauhassa esittää koko näytelmän loppuun. Yleisön pitää merkin kuultuaan koittaa ”parantaa sairastuneet” eli pohtia omissa ryhmissään mitä yrttiä he antaisivat ja missä muodossa.
Jokaisella kierroksella yksi ryhmä on vuorollaan vastausvuorossa, ja aikaa vastaamiseen on käytettävissä noin minuutti. Vastaaminen tapahtuu niin, että ryhmä valitsee ja esittää muille kaksi laattaa: yksi kasvi- ja yksi käyttötapalaatta.
Kun joukkue on esittänyt vastauksensa julkisesti, muut ryhmät saavat käyttää haastevuoron. Eli jos heistä tuntuu, että jompikumpi laatoista on väärin, he voivat esittää haasteen ja kertoa mikä heidän mielestään on oikea vastaus. Jos haastepuheenvuoron käyttäneet ovat oikeassa, ja laatta oikeasti oli väärin, he saavat laatan itselleen. Jos he olivat väärässä haasteensa kanssa ja laatta oli aivan oikein, alun perin vastausvuorossa ollut ryhmä saa ottaa sokkona yhden laatan parannusehdotuksen tehneeltä ryhmältä. Vastausvuorossa oleva ryhmä saa yrittää niin monta kertaa kuin haluaa, ja joka kerta muilla ryhmillä on kommentointioikeus. Vuoron saa myös siirtää seuraavalle ryhmälle ensimmäisen yrityksen jälkeen, jos tuntuu, että ei tiedä vastausta. Kun oikea vastaus on löytynyt, esiintyjien omat ryhmäläiset liittyvät näytelmään ja näyttelevät parantamiskohtauksen. Tämän jälkeen on seuraavan näytelmän vuoro, ja sama toistuu.
Kesto: 30 min
Opettajan materiaalit: -
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: Pusseihin kerätyt yrttiperinnetietolaatat
Paikka: Joku mukava alue, jolla mahtuu liikkumaan
Ennakkovalmistelut: -
Lapset ovat päivän aikana keränneet unohdettua yrttitietoa hajanaisesti kasaan. Nyt Kasvihenget ovat pyytäneet, että tiedon voisi koota selkeäksi kokonaisuudeksi, jotta tieto sinetöityisi lasten muistiin ja ettei tieto taas pääsisi hukkumaan historian tuuliin. Jokainen ryhmä kaivaa pusseistaan esiin 15 tehtävistä saatua tietolaattaa. Tarkoituksena on päivän aikana opittujen tietojen perusteella yhdistellä laatat oikein siten, että jokaiseen kasviin on yhdistetty tieto siitä miten sitä käytetään, ja mihin se vaikuttaa. Esimerkiksi:
Kun ryhmä on valmis, opettaja tarkastaa ovatko laatat loksahtaneet oikeille paikoilleen. Kun laattajärjestys on tarkistettu kaikilta ryhmiltä, opettaja kerää terveyslaatat pois, eli käyttötapa- ja kasvilaatat jäävät ryhmille. Aikaa tämän tehtäväosion tekemiseen on 10 minuuttia. Tämän jälkeen on H-hetken aika!
Opettaja kehuu lapsia hienosta työstä, kun lapset ovat ratkaisseet unohdetun kasvitiedon mysteerin, ja kasvihenget voivat taas alkaa tervehtyä! Mutta mitä nyt tapahtuukaan, ihan kuin kasvihenget koittaisivat kertoa minulle vielä jotakin! Tarvitsen jokaisesta ryhmästä kaksi vapaaehtoista (tai yhden, jos ryhmien koko on kolme tai vähemmän).
Säännöt: Vapaaehtoiset saavat yhden terveyskortin. Heidän pitää esittää yleisölle lyhyt näytelmä, jonka aikana ilmenee kortissa lukenut vaiva. He antavat yleisölle merkin ja sanovat "ROHTORYNNÄKKÖ", kun he ovat näytelleet esityksensä loppuun, jotta he saavat rauhassa esittää koko näytelmän loppuun. Yleisön pitää merkin kuultuaan koittaa ”parantaa sairastuneet” eli pohtia omissa ryhmissään mitä yrttiä he antaisivat ja missä muodossa.
Jokaisella kierroksella yksi ryhmä on vuorollaan vastausvuorossa, ja aikaa vastaamiseen on käytettävissä noin minuutti. Vastaaminen tapahtuu niin, että ryhmä valitsee ja esittää muille kaksi laattaa: yksi kasvi- ja yksi käyttötapalaatta.
Kun joukkue on esittänyt vastauksensa julkisesti, muut ryhmät saavat käyttää haastevuoron. Eli jos heistä tuntuu, että jompikumpi laatoista on väärin, he voivat esittää haasteen ja kertoa mikä heidän mielestään on oikea vastaus. Jos haastepuheenvuoron käyttäneet ovat oikeassa, ja laatta oikeasti oli väärin, he saavat laatan itselleen. Jos he olivat väärässä haasteensa kanssa ja laatta oli aivan oikein, alun perin vastausvuorossa ollut ryhmä saa ottaa sokkona yhden laatan parannusehdotuksen tehneeltä ryhmältä. Vastausvuorossa oleva ryhmä saa yrittää niin monta kertaa kuin haluaa, ja joka kerta muilla ryhmillä on kommentointioikeus. Vuoron saa myös siirtää seuraavalle ryhmälle ensimmäisen yrityksen jälkeen, jos tuntuu, että ei tiedä vastausta. Kun oikea vastaus on löytynyt, esiintyjien omat ryhmäläiset liittyvät näytelmään ja näyttelevät parantamiskohtauksen. Tämän jälkeen on seuraavan näytelmän vuoro, ja sama toistuu.
Loppuseremonia
Loppuseremoniassa kasvatetaan lasten ympäristöherkkyyttä ja palkitaan päivästä. Ympäristöherkkyyden kasvattaminen muodostaa pohjan ympäristövastuulliselle käyttäytymiselle. Lapset saavat diplomin, jonka tarkoitus on toimia voimaannuttavana muistutuksena opituista taidoista. Lisäksi diplomissa on lueteltu ydinkohdat viidestä taikayrtistä, jotta opittujen taitojen hyödyntäminen koulun ulkopuolella, esimerkiksi oman perheen kanssa, olisi helppoa ja vanhemmatkin saisivat tietoa päivän teemoista.
Kesto: 20 min
Opettajan materiaalit: Viimeinen kirje, jokaiselle lapselle tulostettu diplomi
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: Istuinalusta
Paikka: Läheinen metsäaukea (Lähtekää kulkemaan Perinnepihalta Hallilantielle päin, ja kääntykää metsän alkaessa polulle vasemmalle. Sitä kulkemalla päätyy pienelle metsäaukealle.)
Ennakkovalmistelut: -
Asetutaan yhteiseen rinkiin makaamaan ja laitetaan silmät kiinni. Opettaja lukee viimeisen kirjeen, jossa on lopussa myös rentoutusharjoitus. Kun kirje ja harjoitus on ohi, avataan silmät ja noustaan istumaan. Tehdään jakamispiiri, jossa kaikki kertovat vuorotellen piirissä ”Tässä päivässä parasta oli...”. Myös opettajan on hyvä osallistua rinkiin. Piirin jälkeen opettaja jakaa kaikille juhlallisesti kumarrellen diplomit ja kiittelee lapsia hienosta työstä. Sitten voidaankin lähteä kotiin.
Kesto: 20 min
Opettajan materiaalit: Viimeinen kirje, jokaiselle lapselle tulostettu diplomi
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: Istuinalusta
Paikka: Läheinen metsäaukea (Lähtekää kulkemaan Perinnepihalta Hallilantielle päin, ja kääntykää metsän alkaessa polulle vasemmalle. Sitä kulkemalla päätyy pienelle metsäaukealle.)
Ennakkovalmistelut: -
Asetutaan yhteiseen rinkiin makaamaan ja laitetaan silmät kiinni. Opettaja lukee viimeisen kirjeen, jossa on lopussa myös rentoutusharjoitus. Kun kirje ja harjoitus on ohi, avataan silmät ja noustaan istumaan. Tehdään jakamispiiri, jossa kaikki kertovat vuorotellen piirissä ”Tässä päivässä parasta oli...”. Myös opettajan on hyvä osallistua rinkiin. Piirin jälkeen opettaja jakaa kaikille juhlallisesti kumarrellen diplomit ja kiittelee lapsia hienosta työstä. Sitten voidaankin lähteä kotiin.