Seuraavaksi päästään tutustumaan yrtteihin eri aistein. Mennään hetkeksi Unohdettujen laaksoon tutustumaan tarkemmin Yrttiystäviin, ja sen jälkeen ulkoluokkahuoneeseen, jossa tutustutaan yrtteihin erilaisten aistiharjoitusten avulla.

Kesto: 30 min
Opettajan materiaalit: -
Lasten tarvitsemat tarvikkeet: -
Paikka: Ensin Unohdettujen laakso, sitten ulkoluokkahuone
Ennakkovalmistelut: -

Mennään taas Unohdettujen laaksoon, ja asettaudutaan niin, että kaikki lapset näkevät yrtit ja kuulevat opettajan puheen. Opettaja kertoo lapsille sen mitä kuulee kasvihenkien puhuvan, ja aina pitää kädessään sitä yrttiä josta puhuu, jotta puheella on jokin konkreettinen kiintopiste, johon lapset voivat keskittää huomionsa. Opettaja poimii yrttiä noin 2–3 oksaa (eli noin 3–5 ruokalusikallista, jos määrän ajattelee kuivattuna ja hienonnettuna). Joka yrtistä puhumisen jälkeen opettaja antaa kyseiset yrtit ryhmälle, jonka nimikkoyrtti se on. Ryhmän tulee pitää siitä huolta siihen asti, kunnes yrteillä tehdään seuraava tehtävä.

Ruusu
”Kasveista sanotaan olevan iloa myös mielelle, ja varsinkin eri kukilla onkin erilaisia vaikutuksia mielialaan ja tunteisiin. Ruusun tuoksun ja ruusun kukasta tehdyn teen sanotaan antavan rohkeutta, estävän kiukuttelua ja nostavan mielialaa. Lisäksi ruusu on rakkauden kukka! Ruususta kannattaa tehdä teetä kuitenkin vain, jos se kasvaa jossakin puutarhassa täällä meillä Suomessa. Nimittäin ne ruusut, joita kukkakaupoissa myydään, saattavat olla jalostettu sellaisiksi, että ne eivät edes tuoksu miltään saati että niillä sitten olisi joitakin vaikutuksia. Lisäksi niiden viljelyssä ollaan saatettu käyttää joitakin kemiallisia kasvatusaineita. Mutta katsokaa miten se onkin kaunis! Voin lähes nähdä ja kuulla Ruusun hengen, miten se alkaa olla iloisemmalla tuulella, kun olemme auttaneet kasvihenkiä niin monin tavoin, ja miten se levittää hyvää mieltä myös meille! Tunnetteko tekin sen, miten hyvä ja lämmin olo alkaa tuntua tässä rinnassa?”

Kehäkukka
”Kehäkukka on näistä meidän tämänpäiväisistä Yrttiystävistämme ainoa, jota kannattaa käyttää ulkoisesti. Muista teemme kohta teetä, mutta kehäkukasta yksi ryhmä saa tehdä ihokääreen. Kehäkukkaa on käytetty iät ja ajat erilaisiin ihovaivoihin. Sen muistaa siitä, että yksi sen nimistä on käivärä, joka kuulostaa ainakin minusta ihan joltakin näivettyneeltä iholta, tai vanhalta mummolta, jolla on ryppyinen iho! Kehäkukasta tehty öljy siis auttaa monenlaisiin ihovaivoihin: hyttysenpuremiin, rohtumiin, haavoihin, palaneelle iholle ja kutinaan.”

Kanerva
”Tämä violettikukkainen kaunis varpukasvi on Kanervan hengen koti. Onko joku nähnyt tätä kasvia joskus jossain? (Kanerva kasvaa yleensä metsissä, ja sitä myös myydään kukkakaupoissa koristekasviksi näin syksyisin.) Eikö vain olekin rauhoittavan näköinen kasvi, sellainen, että tulee mieleen miten ihanaa olisi hypätä aurinkoisen kanervaniityn keskelle makoilemaan, sammalen ollessa selän alla pehmeänä mattona… Kanervan kukista voi tehdä sellaista teetä, joka tuo tätä rauhan tunnetta mieleen, vaikkei pääsisikään metsään makoilemaan. Kanervateen sanotaan nimittäin olevan hyvä iltatee, joka rauhoittaa mieltä, jos meinaa muuten olla levoton olo. Kiitos Kanervan henki, kun annat meille niinkin tärkeää tunnetta kuin rauhaa!”

Siankärsämö
”Tämän kasvin latinankielinen nimi Achillea tulee kreikkalaisesta tarustosta ja vanhasta mytologiasta, nimittäin sankarillisen Akilleen nimestä. Tietääkö joku soturi Akilleen? Hän oli tunnettu mahtavista voimistaan, ja siksi siankärsämökin on nimetty hänen mukaansa – siankärsämöllä nimittäin on myös sankarin voimat. Siitä tehty tee auttaa melkein kaikkiin kuviteltaviin vaivoihin: flunssaan, vatsavaivoihin, sydänongelmiin… Tärkeimpänä siankärsämön vaikuttavana kykynä on juurikin flunssa-apu. Siksi sen monet perinnenimetkin kertovat erilaisista flunssan oireista, jos muistatte niitä? (Esimerkiksi aivastusjuuri ja nenätiisti olivat sellaisia siankärsämön vanhoja nimiä, jotka kuvastavat siankärsämön flunssaan auttavia ominaisuuksia.)”

Nokkonen
”Nokkosen tuntee varmaan aika moni, koska kun sitä koskee, niin ihoa polttaa ja pistelee. Pistely ei kuitenkaan ole vaarallista, sitä ollaan joskus jopa käytetty lääkkeenä lisäämään ihon verenkiertoa! Lisäksi nokkosessa on tosi paljon vitamiineja, joten se on hyvin terveellinen ja kun juo siitä tehtyä teetä, niin se piristää. Nokkosta voi käyttää myös ruoanlaitossa, sitä voi lisätä melkein mihin vaan ruokaan, kuten vaikka sämpylöihin, lasagneen tai pizzaan, niin ruoasta tulee superruokaa! Nokkonen on muutenkin kovin monikäyttöinen: siitä on entisaikaan tehty lankaa, ja nokkosvedellä voi huuhdella hiukset, niin niistä tulee kiiltävät. Nokkosen piristävyyden ja terveellisyyden muistaa siitä, että se on niin pistävä ulkoisesti, että sisäisestikin se on kuin piristysruiske! … Ai mitä sanot Nokkosen henki? Ai että toivot, että kaikki koskisivat lehtiäsi yhteisenä rohkeuden osoituksena siitä, etteivät he pelkää ystävystyä kanssasi? Ja että pieni pistely on tärkeä vaihe seikkailun etenemisessä? Selvä pyy, kerron tämän seikkailijoille.”

(Eli siis tuodaan esiin ”keskustelemalla” Nokkosen hengen kanssa, että kaikki lapset koskisivat nokkoseen, ja tuodaan selvästi esiin että pistely ei ole vaarallista. Seikkailun luonteeseen kuuluu, että matkalla kohdataan erilaisia vastoinkäymisiä, jotka oikeastaan vain luovat seikkailulle asiaankuuluvaa jännittävää tunnelmaa ja antavat lapsille mahdollisuuden kokea uusia aistiärsykkeitä. Olisi myös toivottavaa että kaikki tekisivät sen, jotta itsensä ylittämisen tunnelma olisi koko ryhmän välinen, mutta tietenkään ketään ei painosteta tai pakoteta. Ja jos lapsista tuntuu erityisen pelottavalta tai vastenmieliseltä koskea nokkoseen, opettaja voi rohkaista, jos vähintään kehäkukkaryhmäläiset haluaisivat tarttua haasteeseen, koska he saavat pian tehdä ihoa hoitavan kääreen, joten he voisivat suoraan testata kehäkukan hoitotehoa nokkosen pistoihin.)

ROHDOSTEN TEKEMINEN

Kun Yrttiystäviin ollaan tutustuttu, ollaan tehty rohkeita tekoja ja yrtit ovat lapsilla mukana, mennään ulkoluokkahuoneeseen. Opettaja laittaa vettä vedenkeittimessä kiehumaan, ja lapset asettuvat ryhmittäin pöytien ääreen. Jokainen ryhmä saa valmistaa yhden yrttivalmisteen. Muut tekevät yrttijuomaa maisteltavaksi, mutta kehäkukkaryhmä tekee ihokääreen. Sillä aikaa kun vesi kiehuu, ryhmät ottavat itselleen yhden kannun, ja jokainen ottaa oman mukin.

Jokainen ryhmä tekee oman yrttijuoman, jonka jälkeen (jos jää aikaa), maistellaan muiden ryhmien juomia.

Yrttijuoma tehdään niin, että yrtit laitetaan kannun pohjalle, niitä voi hieman repiä pienemmiksi paloiksi. Kun ryhmä on valmis, he saavat pyytää opettajalta kiehuvaa vettä. Kuumaa vettä kaadetaan kannuun yrttien päälle, ja juoman annetaan hautua muutama minuutti. Kun juoma hautuu, sitä haistellaan ja mietitään miltä se tuoksuu. Laittakaa silmät kiinni, ja miettikää seuraavia kysymyksiä.

• Mitä hajusta tulee mieleen?
• Tuoksuuko juoma siltä, miltä kyseinen yrtti näyttää?
• Muistuttaako tuoksu jotakin tuttua, vai onko se täysin uudenlainen?
• Tuleeko tuoksusta mieleen yrtin lääkinnälliset voimat?

Ryhmät keskustelevat aiheesta keskenään. Kun hajuista on keskusteltu ja juoma on hautunut, kehäkukkaryhmä saa alkaa tehdä ihokäärettä, ja muut saavat siirtyä makumatkalle.

Kehäkukkaryhmä: Kehäkukkahauduketta ei nyt käytetäkään sisäisesti, vaan ulkoisesti (tosin kehäkukkajuomakin olisi ihan turvallista juotavaa). Eli haudukkeeseen kastetaan muutamia käsipyyhepapereita, ja niistä tehdään hoitava ihokääre. Käsipyyhepaperit laitetaan nokkosen pistosta kutiavaan kohtaan, tai jos lapsilla on ihossa muita kutiavia/ihottuneita kohtia, niin kääre voidaan laittaa myös niiden päälle. Jos mikään kohta ihossa ei kaipaa erityistä parantamista, niin voi laittaa kääreen vain käsivarren päälle ja nauttia lämpimästä tunteesta. Kehäkukka kuitenkin tekee hyvää iholle, vaikkei ole mitään varsinaisesti parannettavaa. Kun on asettanut kääreen iholle, sitä pidetään siinä tovi, ja rentoudutaan ja keskitytään lämpimään mukavaan tunteeseen ja siihen, miten kehäkukan parantavat ainesosat imeytyvät ihoon. Laitetaan silmät kiinni, ja mietitään miltä kehäkukkainen kääre tuntuu. Kun käärettä ollaan sopivasti pidetty, voidaan mennä maistelemaan muiden ryhmien tekemiä juomia.

Muut ryhmät: Yrttijuomaa kaadetaan jokaiselle ryhmäläiselle pienen pieni tilkka, tarkoitus olisi että muillekin ryhmille voisi jäädä hieman maistettavaa (varsinkin kehäkukkaryhmälle, joka ei tee itse juomaa). Lapset voivat itse kaataa juoman omille ryhmäläisilleen. Ennen juomista voidaan kippistää yhdessä yrttien parantaville voimille, ja sille että Yrttiystävien ja ihmisten ystävyys alkaa taas parantua! Yrttijuomia maistellessa pohditaan seuraavanlaisia kysymyksiä:

• Minkälaisia ajatuksia tulee mieleen juoman mausta?
• Maistuuko juoma siltä, minkälaisia terveysvaikutuksia sillä on?
• Muistuttaako maku jotain tuttua?

Kun juomat on maisteltu ja kääreet pidetty, siivotaan ulkoluokkahuone siistiin ja Yrttiystäviä kunnioittavaan kuntoon. Huuhdotaan omat mukit sekä kannut, ja laitetaan haudutetut yrtit kompostiin. Tästä tehtävästä ei saa yrttikortteja.