Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee vuosittain noin 300 000 opiskelijaa, joista vieraskielisiä on noin 30 000. Määrä kasvaa joka vuosi. Vieraskielisten maahanmuuttaneiden pääsy koulutukseen, koulutuspolkujen pituus sekä työllistyminen koulutuksen jälkeen voivat olla haasteellisia.

Uudenmaan ELY-keskuksen Kumppanina kotoutumisessa -hanke (ESR+) toteutti vuodenvaihteessa 2023–2024 Vieraskieliset aikuiset ammatillisessa koulutuksessa -selvityksen yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Selvitys perustuu sähköiseen kyselyyn, joka lähetettiin kaikille 136 ammatillisen koulutuksen järjestäjälle Suomessa. Kyselyyn tuli 45 vastausta ympäri Suomen.

Selvityksen tulosten perusteella suositellaan valtakunnallisesti yhteneväistä hakuprosessia jatkuvaan hakuun. Yhteneväinen hakuprosessi mm. kielitestauksessa lisäisi hakijoiden yhdenvertaisuutta. Yhteishaussa valintaperusteet ovat yhteneväiset, mutta jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjät päättävät hakukriteereistä itsenäisesti. Tämä vaikuttaa myös eri alueiden pitovoimaan, kun hakijat muuttavat opiskelupaikan perässä toiselle paikkakunnalle. Jos koulutuksen järjestäjällä on edellytykset tarjota tarvittavaa tukea koulutuksen aikana, voidaan hakija valita myös alhaisemmalla kielitaidolla.

Osa koulutuksen järjestäjistä vastasi, ettei ilmoita syytä valitsematta jättämiselle. Yksi selvityksen keskeisistä suosituksista on, että koulutuksen järjestäjien tulisi noudattaa hallintolakia ja ilmoittaa hakijalle syy, miksi tämä ei tullut valituksi: valintapäätös on hallintopäätös, joka tulee perustella. Turhat hakemukset eivät ole hakijan eikä järjestelmän etu. Hakija voi hakea turhaan yhä uudelleen, jos ei tiedä, miksi ei tullut valituksi. Myös mm. työllisyyspalvelut tarvitsevat tiedon asiakkaansa hakujen tuloksesta oman ohjaustyönsä tueksi.

Hakuprosessin aikana suositellaan kasvokkain tapahtuvaa ohjausta. Suurin osa koulutuksen järjestäjistä ilmoittaa opiskelijavalinnan tuloksesta sähköpostilla, jossa voi olla opiskelijaohjauksen yhteystiedot. Vieraskieliset hakijat kuitenkin ottavat harvoin yhteyttä ohjaustapaamisen sopimiseksi, jolloin ohjaus ei käytännössä toteudu. Hyviä ohjauskäytäntöjä hakuprosessissa olisivat välitön palaute kieli- tai soveltuvuuskokeen jälkeen, ohjauspäivä, johon kutsutaan kaikki kielteisen valintapäätöksen saaneet, sekä ennakoiva ohjaus, jolloin haku kohdentuu oikein (hakija tietää, mihin on hakemassa).

Ohjaukseen ja S2-tukeen tulisi olla riittävät resurssit ja niitä pitäisi voida kohdentaa tehokkaasti koulutuksen aikana. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ammatillisen kouluttajan ja S2-opettajan yhteistyötä tai ohjausresurssien kohdentamista vieraskielisille (esim. yksi tähän asiakasryhmään erikoistunut ohjaaja). Myös pienemmät ryhmäkoot mahdollistavat henkilökohtaisemman ohjauksen opiskelijoiden opintojen etenemisen, valmistumisen ja työllistymisen edistämiseksi.

Osatutkintoja voi suositella ohjaustyössä silloin, kun opiskelijan tavoitteena on työllistyminen eikä esimerkiksi jatko-opinnot. Osatutkinnoista saatavan osaamisen tunnustaminen työelämässä ja työnantajien taholta on kuitenkin myös tärkeää.

Riittävä, henkilökohtainen työnhaun tuki on keskeisessä roolissa, jotta opiskelijat voivat työllistyä. Alueiden pitovoimaan vaikuttaa myös se, millaiset mahdollisuudet opiskelijoilla on työllistyä tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Ammatillisessa koulutuksessa myös työpaikat toimivat oppimisympäristöinä. Se, että opiskelijat pääsevät työssäoppimaan, on työllistymisen kannalta oleellista. Työssäoppimispaikoille on paremmat mahdollisuudet työllistyä, kun opiskelija pääsee näyttämään osaamistaan työpaikalla käytännössä, vaikka hänen kielitaitonsa olisi vielä kehittymässä.

Vieraskielisten opiskelijoiden työllistymisen kannalta työelämän vastaanottavuus ja sen kehittäminen koko yhteiskunnan tasolla on avainasemassa.

Kumppanina kotoutumisessa -hanke koordinoi Euroopan sosiaalirahaston uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman Maahanmuuttaneiden toimiva arki -kokonaisuutta. Kokonaisuuden tavoitteena on poistaa osallistumisen esteitä ja saada maahanmuuttajien potentiaali paremmin käyttöön mm. työmarkkinoilla sekä edistää osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. 

Kumppanina kotoutumisessa -hanke (ESR+) koordinoi pilottihankkeita, joiden tehtävänä on mm. parantaa koulutusjärjestelmän kykyä vastata maahanmuuttajaväestön tarpeisiin.

Hankkeen työtä voi seurata sen LinkedIn-tilillä  ja nettisivuilla. 

Kirjoittaja: 
Veera Väisänen
Koordinaattori, Kumppanina kotoutumisessa -hanke
veera.m.vaisanen@ely-keskus.fi
puh. +358 50 329 5921
Uudenmaan ELY-keskus

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 30, kesäkuu 2024
https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus/nro30