IAEVG 46. kansainvälinen konferenssi 28-30.6.2023 Haag, Hollanti

IAEVG:n 46. kansainvälinen konferenssi, 28-30.6.2023 Haag, Alankomaat

Ohjausalan kansainvälisen keskusjärjestön IAEVG:n konferenssi (28.-30.6.2023) toteutettiin hybridinä, eli siten, että osallistuminen oli mahdollista niin paikan päällä kuin verkossakin. Konferenssin järjestäjinä toimivat alankomaalainen ohjausalan yhdistys Noloc yhteistyössä kansallisen avoimen yliopiston (The Open University of the Netherlands) sekä Euroguidancen kanssa.

Maailman talousfoorumi ennustaa, että teknologian kehitys vie 85 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Tilalle tulee kuitenkin 97 miljoonaa uutta työpaikkaa, jotka vaativat aivan uusia taitoja. Myös kestävyys ja ilmastonmuutos vaativat meiltä jatkuvaa uuden tiedon ja taitojen hankkimista. Siksi on tärkeää panostaa oppimiseen ja kehittymiseen.

Konferenssin kokoavana teemana oli "Standardina elinikäinen kehittyminen (Life long development as standard)". Tätä tarkasteltiin viiden alateeman kautta, joihin olivat esimerkiksi osallisuutta edistävät työmarkkinat, uraohjaus, kestävä työllistettävyys, koulutus ja elinikäinen kehittyminen. Konferenssin työpajat ja keynote-puheenvuorot painottuivat tällä kertaa sekä elinikäiseen ohjaukseen että valmennukseen, sillä suuri osa kansallisista osallistujista toimii ohjaajina ja valmentajina sekä yksityisinä ammatinharjoittajina.

Professori Tristram Hooley teki puheenvuorossaan yhteenvedon parin viime vuosikymmenen aikana käydystä elinikäistä oppimista ja elinikäistä ohjausta koskevasta kansainvälisestä keskustelusta. Hän muistutti kuulijoita, että yksittäisten koulutusta tai työelämää koskevien valintojen sijasta ura on nähtävissä elinikäisenä ja jatkuvana oppimisprosessina eri konteksteissa. Tämän vuoksi kaikenikäisillä tulisi olla mahdollisuus ohjaukseen kaikissa elämän vaiheissa. Ohjauksessa kysymys on omien mahdollisuuksien tunnistamisesta ja tarvittavien taitojen kehittämisestä omien tavoitteiden täsmentämiseksi ja niiden toteuttamiseksi.

Vanhempi tutkija Jessie Koen Amsterdamin yliopistosta tarkasteli toimintaympäristön yhteyttä elinikäiseen oppimiseen ja yksilön toimintakykyyn. Hän esitti tutkimustuloksia, joiden mukaan poliittisten päättäjien suosima työttömyystuen ehtojen kiristäminen tai tuen leikkaaminen ei pitkällä aikavälillä edistää työllistymistä tai osaamisen kehittämistä. Koenin mukaan yksilöt ovat motivoituneempia oman osaamisensa kehittämiseen tai työllistyvyytensä edistämiseen, jos heillä on vähemmän paineita välittömään selviytymiseen arjessaan. Hän korosti myös, että työpaikoilla yksilöiden oman osaamisen kehittämisen rinnalla pitempivaikutteisia tuloksia saadaan, jos ohjauksessa ja valmennuksessa samaan aikaan panostetaan osaamisen kehittämistä rohkaisevaan työilmapiiriin ja -kulttuuriin. Myös Sally Clarke korosti koko työyhteisön ennaltaehkäisevän työn merkitystä työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Puheenvuorossaan hän kuvasi, miten hän onnistui kääntämään oman loppuun palamisensa voimavarakseen kokemusasiantuntijana, yrittäjänä ja valmentajana.

Jos Akkermans (Vrije Universiteit Amsterdam) korosti esityksessään monitieteisen tutkimuksen merkitystä silloin, kun halutaan ymmärtää kattavammin teemoja, jotka liittyvät yksilöiden pysyvämpään työllistyvyyteen ja pysyvämpiin urapolkuihin. Yksilön kokemien sisäisten muutosten rinnalla ohjauksessa ja valmennuksessa on tarpeen tarkastella myös muutostekijöitä toimintaympäristössä, eri toimijoiden rinnakkaisia tarkastelukulmia sekä avoimuutta uusille ratkaisuille. Näitä teemoja on hyvä tarkastella riippumatta siitä, onko yksilön tavoitteena palkkatyö tai yrittäjyys. Hänen mukaansa yritysten kannattaisi sisällyttää näkyvämmin työntekijöiden hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen osaksi organisaatioiden strategisia painopisteitä. Lopuksi hän korosti yhteisöllisyyden merkitystä organisaatioihin vaikuttaviin ulkoisiin haasteisiin vastaamisessa.

Vanhempi tutkija Steven Dhondt tarkasteli uusimman teknologian vaikutuksia ohjaajien ja valmentajien työhön. Hän rauhoitti yleisöä toteamalla, että vaikka teknologian kehityksen myötä erilaisia työtehtäviä on katoamassa, ohjausalan ammattilaisille on jatkossakin tarvetta. Tämä kuitenkin edellyttää, että alan ammattilaiset seuraavat aktiivisesti teknologian mukanaan tuomia muutoksia työelämässä ja ovat avoimia tarkastelemaan myös oman työnsä lähtökohtia ja perustehtävää uudessa tilanteessa.

Konferenssin päätöstilaisuudessa IAEVG:n väistyvä presidentti Gert van Brussel osoitti järjestön myötätunnon ilmauksen Ukrainan ohjausalan ammattilaisille sekä kiitti jäseniä ja sidosryhmiä yhteistyöstä presidenttikaudellaan. Puheensa lopuksi hän siirsi vuosikokouksen päätöksen mukaisesti järjestön johtajuuden professori Jaana Kettuselle. Van Brussel muistutti, että alan täytyy olla aktiivinen työelämän ja teknologian muutoksessa ja lahjoittikin uudelle presidentille perinteisen puheenjohtajan nuijan sijaan hiiren käytettäväksi hallituksen tulevien verkkokokousten johtamisessa.

Puheessaan jäsenistölle IAEVG:n uutena presidenttinä Jaana Kettunen ilmaisi kiitollisuutensa saamastaan luottamuksesta ja kiitti lämpimästi edellistä johtokuntaa. Kettunen painotti ohjauksen roolia ja IAEVG:n merkitystä nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa teknologia kehittyy, työmarkkinat muuttuvat ja jatkuva oppiminen on tärkeää. Hän kannusti yhteistyöhön ja kutsui jäseniä osallistumaan yhdessä alan tulevaisuuden kehittämiseen.

Vuosikokouksessaan järjestö hyväksyi konferenssin teemaan liittyen julkilausuman ”Contribution of educational and vocational guidance in supporting sustainable development and the necessary socio-ecological transition”.

Kirjoittajat:

Raimo Vuorinen, Erityisasiantuntija, Koulutuksen tutkimuslaitos
raimo.vuorinen@jyu.fi

Jaana Kettunen, Tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos
jaana.h.kettunen@jyu.fi

Lisätietoja:
IAEVG:n konferenssi 2023, Alankomaat
https://iaevgconference2023.nl

IAEVG
https://iaevg.com

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle

_{Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 27, elokuu 2023}_{https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus27}