ELO-foorumin kesäkuun kokouksessa tarkasteltiin ELO-strategian tavoitteiden toteutumista kesällä päättyneellä hallituskaudella. Strategian tarkoituksena on edistää elinikäistä ohjausta kokonaisuutena, jossa huomioidaan niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin tavoitteet. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että ohjaus edistää tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja monimuotoista yhteiskuntaa Suomessa. Yleiskuva strategian tavoitteiden ja toimenpidesuositusten toteutumisesta vuosina 2020-2023 on hyvä, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että kaikkia tavoitteita ei ole vielä saavutettu.

Saavutettavasti ja asiakaslähtöisesti -tavoitteen arvioidaan toteutuneen pääosin hyvin, ja sitä edistäviä toimenpiteitä sisältyi useisiin kokonaisuuksiin, kuten OKM:n laajaan Ohjauksen kehittämisohjelmaan. Alueellisten ELO-verkostojen toiminnan vakiinnuttaminen ei puolestaan edennyt täysin toivotusti. Yhteistyö alueellisten ELO-verkostojen kesken kuitenkin lisääntyi ja syveni.
Digitalisuuden osalta toiminnan ”kärkihankkeena” on ollut JOD-alustan (jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus) kehittäminen. Tämä työ jatkuu vielä vuoteen 2025 saakka. Etenemistä on havaittavissa monilta osin muun muassa ennakoinnin työkaluissa, joista esimerkkeinä voidaan mainita ammattibarometrin uudistaminen ja Jotpan kehittämä osaamistarvekompassi.fi –palvelu.

Laadukkaasti – tavoitteen toimenpidesuositukset ovat toteutuneet laajojen RRF-hankkeiden käynnistymisen myötä. TEM:in toimeksiannosta on käynnissä Elinikäisen ohjauksen tilan arviointitutkimus, ja TEM ja KEHA-keskus koordinoivat yhdessä Elinikäisen ohjauksen valtakunnallista kehittämishankekokonaisuutta, johon sisältyvät ohjausalan koulutusrakenteiden arviointi ja ohjaustyön osaamiskuvaukset.

Ohjauksen yhdenvertaisuuteen ja kestävyyteen on panostettu laajasti eri hankkeissa ja eri hallinnonaloilla. Tavoitteen merkitys on myös korostunut viime vuosien globaalin kehityksen myötä.

Monialaisesti ja koordinoidusti -tavoitteen toteuttaminen on ollut haasteellisinta. Toimenpidesuositus valtakunnallisen pysyvän rakenteen kokoamisesta koordinoimaan elinikäisen ohjauksen kokonaisuutta on toteutunut vain osittain. ELO-foorumin toiminta jatkuu kuitenkin yli hallituskauden eli tammikuuhun 2028 saakka, mikä osaltaan edistää tavoitteen toteutumista. Myös Jotpa tukee ja edistää valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä. Koordinointikysymys tulee siis jatkossakin olemaan ajankohtainen.

Tietoon perustuen –tavoitteen toimenpidesuosituksiin sisältyi elinikäisen ohjauksen seurantakohteiden ja arviointivälineiden kehittäminen. Opetushallituksen keväällä 2023 julkaisemat Hyvän ohjauksen kriteerit ovat yksi esimerkki toteutuneesta toiminnasta. Lisää tuloksia syntyy edellä mainituissa RRF-hankkeissa, joissa kehitetään arviointivälineitä sekä malleja, työmuotoja ja –tapoja yhteistyön tueksi.

Katsauksen yhteydessä ELO-foorumi otti myös kantaa strategian tavoitteiden päivittämiseen uudella hallituskaudella. Strategisiin tavoiteisiin eli pitkän tähtäimen tavoitteisiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia, mutta alatavoitteita tulee täsmentää ja päivittää toteutuneiden toimenpiteiden ja uuden hallitusohjelman sisällön pohjalta. Hallitusohjelmaan sisältyy tällä kertaa vain muutama kirjaus ohjaukseen liittyen, mutta hallituksen visio "Vahva ja välittävä Suomi" luo hyvän pohjan ohjauksen kehittämiselle tulevina vuosina.

Kirjoittajat:
Ulla-Jill Karlsson, Neuvotteleva virkamies, Opetus- ja kulttuuriministeriö
ulla-jill.karlsson@gov.fi

Ville Puonti, erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö (31.7.2023 saakka)

Seuraava| Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 27, elokuu 2023
https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus27