Uraohjaustyötä tehdään monipuolisella osaamisella
Uraohjaustyötä tehdään monipuolisella osaamisella
Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti huhtikuussa 2023 kyselyn uraohjaustehtävissä työskentelevien osaamisen tunnistamista koskevien taitojen kehittämisestä ja osaamisen kehittämisen tarjonnasta. Kyselyyn vastasi 326 uraohjaustehtävissä työskentelevää. Kyselyn vastauksia käytetään taustatietona TEM:n ja OKM:n yhteisen osaamisen tunnistamisen työryhmän ehdottamien toimenpiteiden suunnittelussa.
Yli puolella (58 %) kaikista kyselyyn vastanneista oli ylempi korkeakoulututkinto, jonka yleisimpiä aloja olivat kasvatustieteet, yhteiskuntatieteet, sosiaali- ja terveysala, kauppatieteet ja psykologia. Lisäksi 39 prosentilla vastaajista oli alempi korkeakoulututkinto. Opinto-ohjaajan pätevyys oli vajaalla viidenneksellä (17 %) vastanneista. Muita melko yleisiä tutkintoja täydentäviä opintoja olivat muun muassa ammatillisen opettajan tai erityisopettajan pätevyys, työvalmentajan erikoisammattitutkinto ja uraohjauksen erikoistumisopinnot.
Pääosin vastaajat pitivät omaa osaamistaan yksilöiden oman osaamisen tunnistamisen tukemisessa varsin hyvänä. Kaikista vastanneista neljä viidestä piti osaamistaan vähintäänkin riittävänä työn vaatimuksiin nähden. Viidesosa koki tarvetta kehittää osaamistaan. Kyselyyn vastanneet olivat kehittäneet omaa osaamistaan osaamisen tunnistamisen aihepiirissä monin tavoin. Yleisimmät osaamisen kehittämisen tavat olivat omaehtoinen tiedon etsiminen ja itsenäinen opiskelu, kollegan kanssa tai verkostoissa työskentely ja työssä kokeileminen ja oppiminen työtä tekemällä. Ohjausalan täydennyskoulutukseen oli osallistunut joka kolmas ja muuhun täydennyskoulutukseen 17 prosenttia vastaajista.
Kyselyn tulokset osoittivat, että osaamisen tunnistamiseen liittyvälle osaamiselle ja sen kehittämiselle on uraohjaajien työssä monenlaista tarvetta. Avoimissa vastauksissa kerrottiin, että osaamisen kehittämisen tarpeet liittyvät muun muassa työelämässä kertyneen osaamisen tunnistamiseen, muun epämuodollisen osaamisen tunnistamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen suhteessa eri työtehtävien vaatimuksiin. Pitkän työuran tehneiden tai alan vaihtajien voi olla vaikea sanoittaa työelämässä kertynyttä osaamista uudelle alalle tai uusiin tehtäviin hakeutuessa. Osaamista tarvitaan etenkin pitkään työtä vailla olleiden, maahanmuuttajien, erityistä tukea tarvitsevien tai osatyökykyisten asiakkaiden kanssa työskennellessä. Osaamisen kehittämisen tarvetta oli myös saatavilla olevien menetelmien, välineiden ja digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen liittyen.
Kirjoittaja: Jenni Larjomaa, erityisasiantuntija, TEM
jenni.larjomaa@gov.fi
Lisätietoja kyselystä ja sen tuloksista: https://tem.fi/-/uraohjaajilla-paljon-osaamista-kehittamistarvetta-osaamisen-tunnistamisessa-ja-digitaalisten-tyokalujen-kaytossa
Osaamisen tunnistamisen työryhmä: https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM044:00/2021
Osaamisen tunnistamisen työryhmän väliraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164492
Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle
Yli puolella (58 %) kaikista kyselyyn vastanneista oli ylempi korkeakoulututkinto, jonka yleisimpiä aloja olivat kasvatustieteet, yhteiskuntatieteet, sosiaali- ja terveysala, kauppatieteet ja psykologia. Lisäksi 39 prosentilla vastaajista oli alempi korkeakoulututkinto. Opinto-ohjaajan pätevyys oli vajaalla viidenneksellä (17 %) vastanneista. Muita melko yleisiä tutkintoja täydentäviä opintoja olivat muun muassa ammatillisen opettajan tai erityisopettajan pätevyys, työvalmentajan erikoisammattitutkinto ja uraohjauksen erikoistumisopinnot.
Pääosin vastaajat pitivät omaa osaamistaan yksilöiden oman osaamisen tunnistamisen tukemisessa varsin hyvänä. Kaikista vastanneista neljä viidestä piti osaamistaan vähintäänkin riittävänä työn vaatimuksiin nähden. Viidesosa koki tarvetta kehittää osaamistaan. Kyselyyn vastanneet olivat kehittäneet omaa osaamistaan osaamisen tunnistamisen aihepiirissä monin tavoin. Yleisimmät osaamisen kehittämisen tavat olivat omaehtoinen tiedon etsiminen ja itsenäinen opiskelu, kollegan kanssa tai verkostoissa työskentely ja työssä kokeileminen ja oppiminen työtä tekemällä. Ohjausalan täydennyskoulutukseen oli osallistunut joka kolmas ja muuhun täydennyskoulutukseen 17 prosenttia vastaajista.
Kyselyn tulokset osoittivat, että osaamisen tunnistamiseen liittyvälle osaamiselle ja sen kehittämiselle on uraohjaajien työssä monenlaista tarvetta. Avoimissa vastauksissa kerrottiin, että osaamisen kehittämisen tarpeet liittyvät muun muassa työelämässä kertyneen osaamisen tunnistamiseen, muun epämuodollisen osaamisen tunnistamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen suhteessa eri työtehtävien vaatimuksiin. Pitkän työuran tehneiden tai alan vaihtajien voi olla vaikea sanoittaa työelämässä kertynyttä osaamista uudelle alalle tai uusiin tehtäviin hakeutuessa. Osaamista tarvitaan etenkin pitkään työtä vailla olleiden, maahanmuuttajien, erityistä tukea tarvitsevien tai osatyökykyisten asiakkaiden kanssa työskennellessä. Osaamisen kehittämisen tarvetta oli myös saatavilla olevien menetelmien, välineiden ja digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen liittyen.
Kirjoittaja: Jenni Larjomaa, erityisasiantuntija, TEM
jenni.larjomaa@gov.fi
Lisätietoja kyselystä ja sen tuloksista: https://tem.fi/-/uraohjaajilla-paljon-osaamista-kehittamistarvetta-osaamisen-tunnistamisessa-ja-digitaalisten-tyokalujen-kaytossa
Osaamisen tunnistamisen työryhmä: https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM044:00/2021
Osaamisen tunnistamisen työryhmän väliraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164492
Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle
Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 27, elokuu 2023 https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus27