Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella juhlistettiin KT Raimo Vuorisen uraa ja eläköitymistä ”Elinikäisen ohjauksen kaksi vuosikymmentä ja ohjauksen tulevaisuus” –seminaarilla 9. kesäkuuta 2022. Vuorisen uran keskeisiä teemoja mukaillen seminaarissa keskusteltiin elinikäisen ohjauksen ja siihen liittyvien politiikkatoimien kehityksestä Suomessa ja maailmalla. Tapahtumaan osallistui paikan päällä reilut 70 henkilöä ja suorassa verkkolähetyksessä keskusteluja seurasi yli 200 katsojaa ympäri maailman.

Ohjaus ja sen kehitys Suomessa

Seminaarin aluksi Vuorinen loi katsauksen elinikäisen ohjauksen kehitykseen Suomessa 2000-luvun alusta lähtien. Hän nosti esiin​ kehityskulkuja, kuten ohjauksen uuden aseman opetussuunnitelmien perusteissa, monihallinnollisen yhteistyön kehittymisen ja teknologian ohjauskäytön merkittävän lisääntymisen. Vuorinen pani myös merkille ohjauspalveluiden kysynnän jatkuvan kasvun. Ratkaisevan merkittävään asemaan hän nosti valtakunnallisen ELO-foorumin ja alueellisten ELO-ryhmien perustamisen ja toiminnan sekä yhteistyössä rakennetut elinikäisen ohjauksen strategiat. Laaja-alainen strateginen yhteistyö tässä mittakaavassa on Vuorisen mukaan kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellista ja yksi Suomen ohjausjärjestelyjen vahvuuksista. 

Suomenkielisessä paneelissa keskusteluun liittyivät Ari-Pekka Leminen, joka toimi työ- ja elinkeinoministeriön edustajana Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkostossa (ELGPN) vuosina 2013–15, työmarkkinaneuvos Teija Felt (työ- ja elinkeinoministeriö) ja ylijohtaja Petri Lempinen (opetus- ja kulttuuriministeriö). Leminen nosti esiin eurooppalaisen yhteistyön merkityksen elinikäisen ohjauksen kehittämisen katalyyttina. Felt ja Lempinen puolestaan esittelivät tulevia toimenpiteitä elinikäisen ohjauksen kansallisen strategian toteuttamiseksi. Perus- ja lukiokoulutuksen kohdennettujen kehittämisohjelmien lisäksi resursseja kohdennetaan elinikäisten urasuunnittelutaitojen kansallisen viitekehyksen kehittämiseen, jatkuvan oppimisen digitaaliseen ekosysteemiin sekä palvelujen seurantaan ja arviointiin.

Ohjauksen kansainvälisiä näkymiä

Seminaarin toisessa osassa käsiteltiin elinikäistä ohjausta kansainvälisessä kontekstissa. Vuorinen kertasi elinikäisen ohjauspolitiikan keskeisiä kansainvälisiä merkkipaaluja kahden vuosikymmenen ajalta ja viittaasi mm. ELGPN-yhteistyössä tuotettuihin työkaluihin. Hän esitteli myös tuoreemman tutkimusraportin, joka analysoi eurooppalaisen elinikäisen ohjauspolitiikan trendejä, haasteita ja mahdollisuuksia.

Englanninkielisessä paneelikeskustelussa Cynthia Harrison-Villalba (Cedefop) antoi yleiskatsauksen siitä, kuinka CareersNet on kerännyt jäsenneltyä tietoa kansallisista ohjauskäytännöistä ja politiikasta kaikkialla Euroopassa. Hän kertoi myös ELGPN:n suuntaviivojen päivittämistyöstä. Professori emeritus James P Sampson Jr. (Florida State University, USA) korosti eri teoreettisten viitekehysten merkitystä kansallisten ohjausjärjestelmien kehittämisessä. Tibor Bors Borbely-Pecze (John Wesley Theological College, Unkari) nosti esiin kansainvälisen vertailevan yhteistyön tuoman lisäarvon ohjauspolitiikan kehitykselle eri maissa. Paneelin päätteeksi Pedro Moreno da Fonseca (Kansainvälinen työjärjestö ILO) kertoi keskeisten kansainvälisten järjestöjen ILO:n, OECD:n, Unescon, Euroopan komission, Cedefopin ja ETF:n viimeisimmistä yhteistyöaloitteista elinikäisen ohjauksen saralla. 

Seminaarin lopuksi kollegat ympäri maailman yllättivät Vuorisen videotervehdyksillä sekä reseptikirjalla kiittäen ja onnitellen häntä työstä elinikäisen ohjauksen hyväksi. 


Kirjoittajat:
Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
jaana.h.kettunen@jyu.fi

Outi Ruusuvirta-Uuksulainen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
outi.h.ruusuvirta@jyu.fi

 

Edellinen |Seuraava| Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 24, lokakuu 2022
https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus24